3.1.2019 ESIINTYMISJÄNNITYS… ”…apuuuuuaaaaa…..!”.

Esitys aiheesta: "3.1.2019 ESIINTYMISJÄNNITYS… ”…apuuuuuaaaaa…..!”."— Esityksen transkriptio:

1 ESIINTYMISJÄNNITYS… ”…apuuuuuaaaaa…..!”

2 Mitä on esiintymisjännitys ?
Mitä on esiintymisjännitys ? esiintymisjännitys on määrätilanteeseen liittyvä tilannekohtainen reaktio johtunee kielteisistä tilannekokemuksista, joihin voi liittyä sekä fysiologista vireytymistä että käyttäytymisen muutoksia suomalaisista nuorista aikuisista noin 70 % jännittää yleisölle puhumista Esiintymisjännitys on määrätilanteeseen liittyvä tilannekohtainen reaktio. Sen voidaan nähdä muodostuvan kielteisistä tilannekokemuksista, joihin voi liittyä sekä fysiologista vireytymistä että käyttäytymisen muutoksia. HM

3 Käsitteitä viestintäarkuus esiintymispelko esiintymisjännitys
Käsitteitä viestintäarkuus esiintymispelko esiintymisjännitys haluttomuus viestiä ujous sosiaalisten taitojen puute Tutkimus on tuottanut runsaasti aiheeseen liittyviä käsitteitä, kuten viestintäarkuus esiintymispelko esiintymisjännitys haluttomuus viestiä ujous ja sosiaalisten taitojen puute. (Almonkari 2000.) HM

4 Jännitykseen vaikuttavat
Jännitykseen vaikuttavat viestintätehtävä viestintätilanne muut tilanteeseen osallistuvat ihmiset sekä puhujan ominaisuudet aiemmat esiintymiskokemukset viestintätehtävä viestintätilanne muut tilanteeseen osallistuvat ihmiset sekä puhujan ominaisuudet aiemmat esiintymiskokemukset. (Pörhölä 1995.) HM

5 Viestintäarkuuden eri muotoja
Viestintäarkuuden eri muotoja piirretyyppinen viestintäarkuus kontekstisidonnainen viestintäarkuus henkilö- tai ryhmäsidonnainen viestintäarkuus tilannekohtainen viestintäarkuus Viestintäarkuutta voidaan tarkastella seuraavilla tavoilla: Piirretyyppinen viestintäarkuus Kontekstisidonnainen viestintäarkuus Henkilö- tai ryhmäsidonnainen viestintäarkuus Tilannekohtainen viestintäarkuus HM

6 Piirretyyppinen viestintäarkuus
Piirretyyppinen viestintäarkuus viestintäarkuus on ihmisen pysyvä- luonteinen ominaisuus yleensä hän suhtautuu kaikkiin sosiaalisiin tilanteisiin pelokkaasti ja ahdistuneesti Piirretyyppinen viestintäarkuus Tarkoittaa sitä, että viestintäarkuus on ihmisen pysyväluonteinen ominaisuus. Yleensä hän suuntautuu kaikkiin sosiaalisiin tilanteisiin pelokkaasti ja ahdistuneesti. HM

7 Kontekstisidonnainen viestintäarkuus
Kontekstisidonnainen viestintäarkuus liittyy tietyntyyppiseen tilanteeseen, esimerkiksi runon lausumiseen olo voi olla yleensä rento viestintätilanteissa, mutta jos edessä on juuri tuon nimenomainen runon lausuminen, hän alkaa jännittää tilannetta valtavasti muita jännitystilanteita voivat olla esimerkiksi yleisöpuhe-, kokous-, luokkahuone- tai pienryhmätilanne Kontekstisidonnainen viestintäarkuus Viestintäarkuus liittyy tietyntyyppiseen tilanteeseen, esimerkiksi runon lausumiseen. Ihminen voi tuntea olonsa rentoutuneeksi yleensä viestintätilanteissa, mutta jos edessä on tuo nimenomainen runon lausuminen, hän alkaa jännittää tilannetta valtavasti. Muita jännittämistä aiheuttavia viestintätilanteita voivat olla esimerkiksi yleisöpuhe-, kokous-, luokkahuone- tai pienryhmätilanne HM

8 Henkilö- tai ryhmäsidonnainen viestintäarkuus
Henkilö- tai ryhmäsidonnainen viestintäarkuus viestintäarkuus on melko pysyväluonteista ja ilmenee tietyn ihmisen tai ihmisryhmän läsnä ollessa Henkilö- tai ryhmäsidonnainen viestintäarkuus Viestintäarkuus on melko pysyväluonteista ja ilmenee tietyn ihmisen tai ihmisryhmän läsnä ollessa. HM

9 Tilannekohtainen viestintäarkuus
Tilannekohtainen viestintäarkuus viestijä voi kokea viestintäarkuutta ohimenevästi tilannetekijään, ihmiseen tai ryhmään liittyen ei ole piirretyyppinen yksilön pysyväluonteinen ominaisuus, vaan tila joka ilmenee tietyissä tilanteissa Tilannekohtainen viestintäarkuus Viestijä voi kokea viestintäarkuutta ohimenevästi tilannetekijään, ihmiseen tai ryhmään liittyen. Tilannekohtainen viestintäarkuus ei ole piirretyyppinen yksilön pysyväluonteinen ominaisuus, vaan tila joka ilmenee tietyissä tilanteissa. HM

10 Mitä jännittäminen aiheuttaa 1/4 ?
Mitä jännittäminen aiheuttaa 1/4 ? käsien vapinaa suun kuivumista hikoilua pulssin kiihtymistä punastumista mahakipua huimausta Esiintymisjännitys on kokonaisvaltainen kokemus, johon liittyy fysiologisia reaktioita kuten käsien vapinaa suun kuivumista hikoilua pulssin kiihtymistä punastumista mahakipua ja huimausta. HM

11 Mitä jännittäminen aiheuttaa 2/4 ?
Mitä jännittäminen aiheuttaa 2/4 ? Kognitiivinen psykologia tutkii ihmisen tiedollisia toimintoja eli sitä, miten ihminen ottaa vastaan, käsittelee ja tallettaa tietoa. kognitiivisella tasolla jännittäminen aiheuttaa muun muassa itsen vähättelyä ”olen niin surkea, että…” itse-epäilyjä ”ei minusta ole…” epäonnistumisen ennakointia ”pieleen tämä menee kuitenkin…” Esiintymisjännitys on kokonaisvaltainen kokemus, johon liittyy fysiologisia reaktioita kuten Kognitiivisella tasolla jännittäminen aiheuttaa muun muassa itsen vähättelyä itse-epäilyjä ja epäonnistumisen ennakointia. HM

12 Mitä jännittäminen aiheuttaa 3/4 ?
Mitä jännittäminen aiheuttaa 3/4 ? affektiivisen tason reaktiona on ahdistuneisuuden tunne esiintymis- tilanteessa tunne tulee, siihen ”ei oikein voi vaikuttaa” Esiintymisjännitys on kokonaisvaltainen kokemus, johon liittyy fysiologisia reaktioita kuten Affektiivisen tason reaktiona on ahdistuneisuuden tunne esiintymistilanteessa. Behavioraalisella tasolla jännittäminen aiheuttaa epäsujuvaa ja hermostunutta esiintymistapaa tai esiintymisestä kieltäytymistä. Affektiivinen; mieltä liikuttava, tunnepitoinen, vahvan tunteen sävyttämä, mielialaan liittyvä HM

13 Mitä jännittäminen aiheuttaa 4/4 ?
Mitä jännittäminen aiheuttaa 4/4 ? behavioraalisella tasolla jännittäminen aiheuttaa epäsujuvaa ja hermostunutta esiintymistapaa tai esiintymisestä kieltäytymistä Esiintymisjännitys on kokonaisvaltainen kokemus, johon liittyy fysiologisia reaktioita kuten Behavioraalisella tasolla jännittäminen aiheuttaa epäsujuvaa ja hermostunutta esiintymistapaa tai esiintymisestä kieltäytymistä. Behaviorismi; käyttäytymisen havainnointia HM

14 Mistä jännittäminen johtuu?
Mistä jännittäminen johtuu? esiintymisjännitystä ”voidaan pitää synnynnäisenä” taipumuksena välttää sosiaalisia tilanteita, mutta yleensä sitä pidetään opittuna asiana MISTÄ JÄNNITTÄMINEN JOHTUU? Jännittämisen syitä on pyritty selittämään monella eri tavalla. Esiintymisjännitystä voidaan pitää synnynnäisenä taipumuksena välttää sosiaalisia tilanteita, mutta yleensä sitä pidetään opittuna asiana. Oppiminen on tapahtunut vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Klassisen ehdollistumisen mukaan lapsen viestintäaloitteiden ja esiintymisen palkitsemisen (kannustamisen, rohkaisemisen) kautta lapsi oppii yhdistämään viestinnän ja miellyttävyyden. Toisaalta jos lasta rangaistaan (torutaan, kielletään, moititaan) hän oppii liittämään pahan olon viestintään. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja kognitiivisen psykologian valossa keskeistä ovat yksilön aikaisemmat esiintymiskokemukset sekä hänen havaintonsa ja arviointinsa omista viestintätaidoistaan ja tulevista esiintymistilanteista. Jännittämisen syitä on etsitty muun muassa kognitiivisista fysiologisista ja behavioraalisista selitysmalleista. HM

15 Mitä jännittämiselle voi tehdä?
Kognitiivinen psykologia tutkii ihmisen tiedollisia toimintoja eli sitä, miten ihminen ottaa vastaan, käsittelee ja tallettaa tietoa. Mitä jännittämiselle voi tehdä? esiintymisjännitystä voi helpottaa erilaisten tekniikoiden ja terapioiden avulla ”oma maajohto…” Paksu tussi käteen… Ei teleskooppikynää!!! tavoite jännittämisen taustoihin vaikuttaminen tarkoitus käsitellä opittuja kognitioita ja pyrkiä liittämään myönteisiä ajatuksia ja tunteita esiintymiseen MITÄ JÄNNITTÄMISELLE VOI TEHDÄ? Esiintymisjännitystä voi yrittää lieventää erilaisten tekniikoiden ja terapioiden avulla. Tavoitteena niissä on jännittämisen perimmäisiin juuriin vaikuttaminen, ja tarkoituksena on muun muassa käsitellä opittuja kognitioita ja pyrkiä liittämään myönteisiä ajatuksia ja tunteita esiintymiseen. HM

16 Mitä jännittämiselle voi tehdä?
Mitä jännittämiselle voi tehdä? jännittämiseen annetut ohjeet neuvovat usein rentoutumaan ajattelemaan positiivisesti luottamaan itseen ”Viinakset eivät ole hyvä jännityksen laukaisija…” MITÄ JÄNNITTÄMISELLE VOI TEHDÄ? Jännittämiseen annetut ohjeet neuvovat usein rentoutumaan ajattelemaan positiivisesti ja luottamaan itseen. ”Onko näin?” HM

17 Visualisointiharjoitukset
Visualisointiharjoitukset visualisoinnin avulla voi itse vaikuttaa jännityksen vähentämiseen omien ajatusten ja mielikuvien avulla pyritään näkemään oma esiintyminen positiivisessa valossa; Visualisointi tarkoittaa jonkin asian tekemistä havainnolliseksi näköaistille ”Hoe peilin edessä ennen esiintymistä 10 kertaa minä olen hyvä –mantraa…” ja homma hoituu MITÄ JÄNNITTÄMISELLE VOI TEHDÄ? Esimerkiksi visualisoinnin avulla voit itse vaikuttaa jännityksen vähentämiseen. Visualisointiharjoituksissa on kyse siitä, että omien ajatusten ja mielikuvien avulla pyritään näkemään oma esiintyminen positiivisessa valossa. (Ayres & Hopf 1992, Almonkarin 2000 mukaan.) Esiintymisvarmuus kehittyy esiintymiskokemusten kautta ja niitä voi hankkia monilla eri tavoilla. Useinkaan kuulijat eivät huomaa puhujan jännittämistä, vaikka puhujasta itsestään tuntuu, että se näkyy aivan selvästi. Jännittäminen on luonnollista ja pieni jännittäminen on vain hyväksi esiintymistilanteessa. Jännitys nostaa adrenaliinin määrää veressä ja saa olon tuntumaan energiseltä. Aseta itsellesi realistisia tavoitteita, älä vaadi itseltäsi mahdottomia. Ajattele positiivisesti itsestäsi esiintyjänä. Harjoittelemalla ja opettelemalla voit oppia hallitsemaan jännitystä. Keinoja voit löytää esimerkiksi kursseilta ja kirjoista. Esiinny, puhu, esiinny ja puhu. Harjoitus tekee mestarin! HM

18 Esiintymisvarmuus esiintymisvarmuus kehittyy esiintymiskokemusten kautta ja niitä voi hankkia monilla eri tavoilla ”eipä ne kuulijat aina huomaa puhujan jännittämistä… …vaikka puhuja kokisikin itse jännittävänsä huikeasti ja että se näkyy aivan selvästi”  Esiintymisvarmuus kehittyy esiintymiskokemusten kautta ja niitä voi hankkia monilla eri tavoilla. Useinkaan kuulijat eivät huomaa puhujan jännittämistä, vaikka puhujasta itsestään tuntuu, että se näkyy aivan selvästi. HM