Paljon Onnea ! Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola 28.12.2018.

Esitys aiheesta: "Paljon Onnea ! Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola 28.12.2018."— Esityksen transkriptio:

1 Paljon Onnea ! Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

2 Milloin on ihminen valmis Äitinä/Isänä olemaan?
Tarpeeksi pätevä siihen olenko milloinkaan ? kantamaan vastuun sen, jonka tuo tullessansa pikkuinen ihminen? Jaksanko voimilla näillä lastani tukea, varustaa, hoivata, laulaa, leikkiä, lukea ? Milloin on ihminen valmis vanhemman tehtävään? Lapseni, seikkailuun suuren yhdessä lähdetään. (Kaskinen & Maijala,2006) Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

3 Laajennettua Perhevalmennusta on kehitetty..
Tarkastelemalla muualla suomessa toteutettuja valmennusmalleja Kuulemalla perheitä, heidän tarpeitaan ja toiveitaan Vertaisuus, keskustelua, valmennusta myös uudelleen synnyttäjille, vanhemmuudesta ja parisuhteesta tietoa Kuulemalla toimijoiden näkökulmaa, tietoa ja kokemusta perhevalmennuksesta Nousi samat asiat kuin vanhempien haastatteluistakin Yhdistämällä perheiden toiveet ,uusi tieto ja toimijoiden kokemus resursseihin. Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

4 Mukulootten parahaksi; Vanhemmuus ja alueen lapsiperhe
Kaikille tarkoitetut perhevalmennuskerrat Vetreänä synnyttämähän ; Liikkuminen , fyysinen hyvinvointi raskausaikana Mukulootten parahaksi; Vanhemmuus ja alueen lapsiperhe Palvelut Tairolla ja Syrämellä Vanhem- muus ja parisuh-de Perhevalmennusohjelma ensisynnyttäjille 1.tapaaminen 2. 3 4 5 6 Synny tys Valamihina Rentona Ponnistamahan Koitoksehen Vauva,äiree ja mä Piretähän mukulat nyöris pehemoosella kärellä Hoiretahan Mairolla mukulaa komiaks Synnytykseen valmistautuminen Vauvan hoito Vanhemmuuden vahvistaminen Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

5 Tänään; Mukulootten parahaksi, palaveluja perheille
Tavoitteena Auttaa vanhempia kohtaamaan yksi elämänsä suurimpia muutosvaiheita: elämä perheenä, jonka keskiössä on pieni ihminen, joka on täysin vanhemmistaan riippuvainen. Tuoda esille vanhemmuuden tehtävien moninaisuus ja kiintymyssuhteen syntyminen. Esitellä alueen lapsiperhepalveluita Osallistutaan, vaikutetaan, kehitetään ja jaetaan yhdessä Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

6 Illan ohjelmasta Esittelyt, tutuksi tuleminen pienissä ryhmissä
Toiveet ja odotukset kirjataan ylös Perhetyöntekijät esittäytyvät Kauhajoen /Isojoen lapsiperhepalveluista Kiintymyssuhteesta Video, Jari Sinkkonen, Riittävän hyvä vanhemmuus Keskustelua Lopetellaan klo 19.30 Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

7 On hyvä muistaa myös… Lapset kasvavat ja kehittyvät hyvin monenlaisissa perheissä; niin ydin-, monen sukupolven,sateenkaari-,uusio kuin myös yhden huoltajan perheessä Hyvä vanhemmuus on mahdollista myös yhden vanhemman perheessä, silloin sosiaalisesta verkostosta huolehtiminen on tärkeää Yhtälailla monen sukupolven –uusio-, ja sateenkaariperheessä hyvä vanhemmuus on mahdollista, vaikkakin ne vaativat tavallista enemmän yhteisten toiveiden, odotusten ja tarpeiden sanoittamista Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

8 Taustaa Kiintymyssuhteesta
Perustuu John Bowlby ( ) ajatuksiin ja tutkimuksiin Kiintymyssuhde = tunnesuhde toiseen ihmiseen, lapsella hoitavaan aikuiseen Tutki lapsia, jotka joutuivat eroon vanhemmistaan (vierastilanne Mary Ainsworth) Lasten reaktiot samanlaisia kuin muilla nisäkkäiden poikasilla jotka joutuvat eroon emostaan Johtopäätös: kiintymyssuhde on eloonjäämisjärjestelmä, hengissä säilymisen mekanismi Tunteet ”adaptiivisia” eli joustavia ja auttavat elossa säilymistä Kiintymyssuhteen syntyminen vaatii aikaa ja heittäytymistä olemaan lapsen kanssa..myös toisen , kolmannen jne..lapsen kanssa Väestöliiton psykologi Lotta Heiskasen luennolta hätäännys, riippuvuus, etsiminen  myötäsyntyiset tunteet eloonjäämiseen tähtääviä, pyrkivät varmistamaan toisen läsnäolon Laboratoriossa vierastilanne 12 kk ikäinen vauva tulee huoneeseen vanhempien kanssa, vanhemmat lähtevät, vauvaa jää vieraan hoitajan kanssa, katsotaan miten vauva reagoi vanhempien lähtöön ja paluuseen tunteet vaikuttavat aivojen syvissä kerroksissa, tietoinen looginen ajattelu ja kieli aivojen pintakerroksissa ovat myöhäisempiä ihmisen ominaisuuksia lajinkehityksessä ja yksilön kehityksessä tunteet tähtäävät elossa säilymiseen! Tunteet ovat viisaita pitkään on ajateltu, että järki ja tunne ovat eri asioita  tunteet ovat hyvin järkeviä! Vrt. aivokurkiainen katkaistu ihmislapsi riippuvainen pitkään, tarvitsee toista, ei voi ruokkia/hoitaa itse itseään

9 Kiintymyssuhdetyylit
TURVALLINEN 60 % Hätääntyvät, kun joutuvat eroon kiintymyksen kohteesta; etsivät läheisyyttä ja tyyntyvät, kun kohde palaa VASTUSTELEVA (TURVATON) 20 % Hätääntyvät kovasti, kun joutuvat eroon kiintymyksen kohteesta; tämän palatessa eivät tyynny helposti, protestoivat ja ”rankaisevat” poislähdöstä (vrt. ”nalkuttava vaimo”) VÄLTTELEVÄ (TURVATON) 20% Eivät näytä ulkoisesti hätääntyvän kiintymyksen kohteen poislähdöstä; eivät reagoi, kun tämä palaa, sisäinen stressi kuitenkin korkea (vrt. ”urheilusivujen taakse vetäytyvä mies”) Välttelevän stressi korkea, ihogalvaaniset reaktiot Aikuisilla samat prosentit, kiintymystyyli suhteellisen pysyvä, mutta voi myös muuttua, esim. 5 vuoden seurannassa hyvässä parisuhteessa turvattomasta tulee turvallisesti kiintynyt lapset kehittävät pysyvän tavan reagoida tilanteisiin. Tämän tarkoituksena osata suunnistaa maailmassa ja varmistaa läheisyys parhaalla tavalla organisoitumaton kiintymyssuhdemalli Sotaa käyvissä maissa, esim. jugoslaviassa turvattomia enemmistö - Traumatutkimus: kun kohtaamme uhkaa voimme paeta tai hyökätä, ylivirittynyt vs. alivirittynyt, jäätyvä tyyppi

10 Onko kiintymyksen kohde lähellä, saatavilla ja vastaanottavainen?
Turvallinen varmuus Rakkaus Leikkisyys Sosiaalisuus Avoimuus Rohkeus Ilo Onko kiintymyksen kohde lähellä, saatavilla ja vastaanottavainen? Kyllä Ei Ahdistus Tarkkailu Protesti Takertuminen Etsiminen Hätääntyminen Masennus Vetäytyminen Epätoivo Psykologi Lotta Heiskanen, väestöliitto

11 ”Kartta maailmassa suunnistamiseen”
Opitaan kiintymyssuhteessa vanhempaan Siinä opitaan itsestä ja toisesta. eli Miten on mahdollista olla lähellä? kannattaako olla suhteessa, vetäytyä, vaatia vai pyrkiä miellyttämään ? Miten säilytän parhaiten läheisyyden? Miten parhaiten pärjään sen kanssa, että toinen ei ole saatavillani, kun tarvitsen? Kelpaanko minä ja miten kelpaan? Voiko minua rakastaa? Olenko huolenpidon arvoinen? Voiko muihin ihmisiin luottaa? turvallinen-vaarallinen Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

12 Lapsen TÄYTYY YLLÄPITÄÄ ELINTÄRKEÄÄ SUHDETTA vanhempaan hinnalla millä hyvänsä. Pienellä lapsella ei ole irtisanoutumisen mahdollisuutta, ei valinnan ylellisyyttä. Hänen ainoa mahdollisuutensa on löytää keinot sopeutua, löytää paras mahdollinen tasapaino. - Vrt. täysin deprivoidut lapset

13 ”We discover ourselves through the reflection in the eyes of another” – Winnicott, 1958
Onko suhde itseeni myötätuntoinen, avoin, omia rajoja kuunteleva, armollinen, tyynnyttävä, anteeksiantava vai onko se halveksuva, ankara, ymmärtämätön, torjuva…? Kenen silmin katson itseäni? Millaiset silmät minua ovat katsoneet? Suhtautuminen itseen - syntyy suhteesta toisiin

14 Mitä hymyilee pienoinen, vauva vasta.
Iloa raskausaikaan ! Mitä hymyilee pienoinen, vauva vasta. Tietääkö mitään hän maailmasta? Rakkauden tuntee ja lämmön sylin, se riittää pienelle ihan hyvin. kiitos ! Selevä Paletti -Suupohjan lapsiperheiden palvelukokonaisuusKehittäjätyöntekijä Merja Hakola

15 Laki lapsen huollosta (361/1983, §1)
“Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.”