Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
KUINKA KEHITTÄÄ JULKISEN TOIMINNAN LAATUA UUDISTUSTEN KESKELLÄ - Laatutyön merkitys valtionhallinnossa Maailman laatupäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg
2
Miksi on välttämätöntä kehittää?
YHTEINEN VISIO MUUTOSPAINEET Mitä haluamme olla tulevaisuudessa? Miksi on välttämätöntä kehittää? PERUSTEHTÄVÄ/ MISSIO YDINARVOT Miksi olemme olemassa? Konkreettiset tavoitteet Toimintastrategia Toimintasuunnitelmat Toteuttaminen Miten haluamme toimia? Organisaation kehittämisen henkisiä rakennuspuita
3
Asiantuntijaorganisaation toiminnan haasteet
Riittävä toiminta- ja luomisen vapaus sekä itsenäisyys työn tekemisessä työyhteisön jäsenille Ja samalla Riittävä yhtenäisyys ja yhdensuuntaisuus toiminnassa. Käytännön tasolla myös yhteiset pelinsäännöt Riitta Viitala, Vaasan yliopisto
4
Organisaatiokulttuurin tasot
1. Näkyvät rakenteet, toiminnalliset ilmiöt ja ihmisten aikaansaannokset 2. Arvot ja normit 3. Pohjimmaiset perusoletukset 1. Tämä on organisaatiokulttuurin näkyvä osa, jonka jokainen organisaation jäsen voi helposti kuvata. Se näyttäytyy myös vierailijalle varsin nopeasti: mikä on ensivaikutelma, kun menet jollekin vieraalle työpaikalle? Miten sinut otetaan vastaan tai palvellaan? Miltä ulkoiset puitteet näyttävät? Miten työyhteisön jäsenet näyttävät suhtautuvan toisiinsa? Miten hommat hoituvat? 2. Tämä organisaatiokulttuurin kerros pystytään yleensä nostamaan tietoisuuden tasolle. Se vaatii taustalle joko yhteisen arvopohdinnan ja arvojen ja normien määrittelyn. Tärkeää on avata mikä on meille juuri tässä organisaatiossa ja työyhteisössä tärkeää ja arvostettavaa ja miten se näkyy toiminnassamme. 3. Organisaation pohjimmaiset perusoletukset ovat syvätason käsityksiä ja uskomuksia, jotka ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa organisaation toimintakaarella organisaatiossa työskentelevien henkilöiden toimintaperiaatteiden, näkemysten ja ammattikulttuurin välityksellä. Ajan kuluessa perusoletukset ovat muuttuneet itsestäänselvyyksiksi ja niiden alkuperää ja lähtökohtaa voi olla jopa mahdotonta paikantaa. Perusoletuksia on vaikeaa kuvailla ja erityisen vaikeaa muuttaa niiden itsestäänselvyys –luonteen takia. Perusoletusten jäljille voidaan päästä esimerkiksi työyhteisön ryhmähaastattelujen ja niiden analysoinnin avulla.
5
"Kokonaisarkkitehtuuri" = Sisäisen turvallisuuden johtamis- ja ohjausjärjestelmä
Sisäisen turvallisuuden strategia TTS, Kehys, TAE Erillisstrategiat (Maahanmuutto, Kyber, tietohallinto)… Toimialakohtaiset strategiat Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Toimialakohtaiset TTS yms. asiakirjat Tulossopimukset Johtamissopimukset Sisäisen turvallisuuden kohdealue Operatiivinen toiminta: poliisit, HÄKE –päivystäjät, pelastajat, Rajavartijat, opettajat, tutkijat, maahanmuuttoviranomaiset - Suunnittelu -prosessi Toimeenpano -prosessi Poliittinen - prosessi Raportointi -prosessi "Tieto" -prosessi Senaattori, KIEKU, TAHTI etc. Toimintakertomus/tilinpäätös Hallituksen vuosikertomus Tilinpäätöskannanotot Tulevaisuusselonteko, tulevaisuuskatsaukset Strategisen tutkimuksen väline, VN –päätöksenteko VN –toimintaympäristöanalyysi RMVK, PeO, Polamk sekä Euroopan muuttoliikeverkosto Koulutus Yliopistot ja tutkimuslaitokset Matine etc.
6
SM:n virastoevaluointimalli
Virastoevaluointi on viraston laadunarviointia Virastoevaluoinnit toteutetaan VM suosittelemalla CAF-laadunarviointityökalulla ohjattuina itsearviointeina SM:n hallintoyksikkö vastaa yhdessä virastojen kanssa virastoevaluointien toteutuksesta Kansliapäällikkö ja ministeriön vastuuosasto sekä ministeriön esikunta osallistuvat osaltaan virastoevaluointiin Virastoevaluoinnit on määrätty suoritettavaksi kaikissa hallinnonalan valtakunnallisissa toimintayksiköissä
7
CAF-mallin arviointialueet
8
Miksi virastoevaluointimalli on luotu?
Ministeriön ydintehtäviin kuuluu mm. hallinnonalan virastojen ohjaus ja seuranta sekä toimialan kehittäminen Pyrkimyksenä tulee olla proaktiivisuus. Kuitenkin säännöllinen seuranta jää usein vain tulossopimusten ja virastopäällikköpäivien varaan Molemminpuolinen ymmärrys tilanteesta tai tarpeista ei aina ole paras mahdollinen. Itsearviointina toteutettavan evaluoinnin tavoitteena on avata lisää tilaa vuorovaikutukselle virastojen ja ministeriön välillä. Halutaan varmistaa, että ainakin oleellisimpia toiminnan laadullisia näkökulmia tarkastellaan systemaattisesti ja yhdenmukaisesti koko hallinnonalalla.
9
Tulokset ja kehittämistavoitteet kytketään osaksi tulossopimusta
Toimeksianto on hallinnonalan TTS:ssa ja tulossuunnitelmassa 2009 ”Laadunhallinnan/-arvioinnin kehittäminen (itsearviointi CAF-järjestelmää hyväksikäyttäen -> ulkoinen arviointi/sertifiointi)”. Itsearvioinnin/evaluoinnin tavoitteena on löytää entistä systemaattisemmin tärkeimmät kehittämiskohteet ja nämä kehittämiskohteet tulevat mukaan SM:n viraston välisiin tulosneuvotteluihin ja jos kokonaisarviointi tukee kehittämisprioriteettia, niin osaksi tulossopimusta. Virastoevaluoinnin pyrkimyksenä on siis kehittää nykyisten kehittämispainotusten ja -hankkeiden osuvuutta ja vaikuttavuutta - ei luoda mitään uutta ’kehittämisraidetta’
10
Mitä hyötyä on organisaation itsearvioinnista?
Saadaan kehittäminen nopeammin käynnistymään Selville saadaan: Oman väen mielipiteet kehittämistarpeista Mitkä asiat koetaan tärkeiksi Miten hyviä ollaan ja miten hyviä pitäisi olla Missä ollaan yhtä mieltä ja missä eri mieltä Mihin kehittämiseen ollaan jo sitoutuneita. Itsearviointiprosessi: Käynnistää uutta ajattelua, oppimisen ja muutoksen Lisää ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kehittämisestä Lisää rohkeutta asettaa kovempia tavoitteita Luo sitoutumista kehittämiseen ja haastaviin tavoitteisiin Vahvistaa tunnetta, että jokaisen mielipiteittä arvostetaan. CMP, 2003
11
Motto: Resurssit ovat tuhlausta ilman laadukasta toimintaa!
Toisaalta laadukaskaan toiminta ei johda menestykseen jos tekemisen kohde on väärä (strategiset valinnat ja tavoitteiden toteuttaminen) fi
Samankaltaiset esitykset
