Strateginen painopistealue: Hyvinvointi ja terveys

Esitys aiheesta: "Strateginen painopistealue: Hyvinvointi ja terveys"— Esityksen transkriptio:

1 Strateginen painopistealue: Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (puheenjohtaja) oikeus- ja työministeri Jari Lindström perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka sisäministeri Petteri Orpo

2 Kärkihanke 1: Palvelut asiakaslähtöisiksi
Tavoite: Asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tarkoituksenmukainen sosiaaliturva. Kuvaus: Toteutetaan kansalliset tietosisältöjen ja rajapintojen määritykset ja tietojärjestelmäpalvelut sekä lainsäädäntömuutokset. 9/16 9/16 12/17 12/17 6/18 12/18 Kokemus-asiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallit määritelty HE: Asiakastietolain ja terveydenhuolto- lain muutokset Selvitys asumis-perusteisesta sosiaaliturvasta Tieto-järjestelmä-ratkaisut toteutuksessa Kokeilut: omahoito, palveluseteli (9/ /2017), perustulo (1/ /2018) Kokeilujen arviointi Palvelulupaus on määritelty Kokeilujen edellyttämät HE:t annettu Sosiaaliturva-lainsäädännön uudistaminen Päätoimenpiteet: 1. Kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallin määrittely ja ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistaminen. 2. Lainsäädännön uudistaminen: tietojen yhteiskäyttö, hoitoon pääsy, kokonaissuunnitelma, Sos. turvalainsäädäntö Tietojärjestelmäratkaisut: sähköinen omahoito, palveluhakemisto, palveluseteli 4. Palvelusetelin ja omahoidon kokeilut, perustulokokeilu

3 Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Tavoite: Lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja. Kuvaus: Aktiivinen elämäntapa arkipäiväistetään yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Terveelliset elämäntavat tehdään helpoiksi ja houkutteleviksi. 1/16 9/16 1/17 2/17 1/18 Päätös rakennus-terveys-ohjelmasta Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 ja Työterveys 2025-linjaukset Kärki-hankkeen mukaiset kokeilut ja juurruttami-nen käynnistyvät Ministeriöiden välisen poikki- hallinnollisen yhteistyön malli valmis Vaikuttavat mallit käyttöön laajalti Päätoimenpiteet: 1. Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä ja Työterveys 2025 –linjaukset 2. Kärkihankkeen mukaiset kokeilut, juurruttaminen ja levittäminen 3. Toimijoiden yhteistyö uudelle tasolle paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, mukaan lukien uuden työn ja yrittäjyyden luominen

4 Kärkihanke 3: Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Tavoite: Nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. Kuvaus: Koko lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän uudistaminen 12/15 12/16 1/17 12/17 Päätös muutos- ohjelmasta Alueelliset osaamis- ja tukikeskukset luotu Lapsi- ja perhe-vaikutusten arviointimalli valmis Matalan kynnyksen perhe-keskukset toiminnassa Päätoimenpiteet: 1. Uuden palvelukokonaisuuden mallintaminen 2. Luodaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne 3. Vahvistetaan muutostyötä kuntakokeiluilla ja uusien palvelukokonaisuuksien käynnistämiseen kohdennetuilla käynnistymisavustuksilla.

5 Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa
Tavoite: Iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut Kuvaus: Iäkkäiden palvelujärjestelmä uudistetaan. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisäävä toimintamalli juurrutetaan. 11/15 12/16 12/17 6/18 12/18 Valtio-neuvosto vahvistaa linjaukset Koordinaatio-rakenne luotu Kunta- kokeilut toteutettu Seurannat ja arvioinnit tehty Uudet toimintamallit käytössä Kokonaisuus toimii Päätoimenpiteet: 1. Palvelukokonaisuuden ja toimintamallien määrittelyt Uudistusta ohjaavan ja toimeenpanevan koordinaatiorakenteen luominen Mallinnus ja kokeilut

6 Kärkihanke 5: Osatyökykyisille tie työelämään
Kuvaus: Muutetaan osatyökykyisten asema työmarkkinoilla. Tehostetaan palvelujärjestelmän toimintaa osatyökykyisten työllistymistä tukevaksi, toteutetaan ammattilaisten osaamisen nostaminen laajalla koulutusinterventiolla, rakennetaan toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjaukseen, lisätään vammaisten yrittäjyyttä sekä parannetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista. Tavoite: Lisätään merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 10/15 2/16 12/17 6/18 12/18 Päätös muutos- ohjelmasta. Uudistus-linjaukset valmiit Koulutukset ja kuntapilotit käynnistyvät Toimet vammaisten yrittäjyyden lisäämiseksi Toimen-piteiden vaikuttavuu-den arviointi valmis Hallituksen esitykset lain-säädännön muuttami-seksi valmiit Päätoimenpiteet: 1. Tehostetaan osatyökykyisten työllistymistä tukevan palvelujärjestelmän toimintaa koulutusintervention, työkykykoordinaattorimallin, kuntapilottien ja muiden työllistymistä tukevien uudistusten avulla 2. Lisätään vammaisten yrittäjyyttä ja tehostetaan pk-yritysten mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä 3. Tuotetaan käytännön tietoa kannustinloukuista niiden purkamiseksi

7 reformit Reformiministerityöryhmä
perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (puheenjohtaja sotessa) kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (puheenjohtaja kuntien tehtävien karsinnassa sekä alue- ja keskushallinnon uudistuksessa) sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä puolustusministeri Jussi Niinistö sisäministeri Petteri Orpo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka

8 Reformi 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Tavoite: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. Kuvaus: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkai-susta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus- investointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Järjestämis-laki lausunto-kierrokselle HE eduskuntaan Sote-järjestämislaki Vaalit ja muutos-hallinto Järjestämis-vastuu sote-alueille Päätoimenpiteet: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote- uudistuksen yhteydessä.

9 Kärkihanke 3: Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
Tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen integroiduksi palvelujen kokonaisuudeksi Siirretään painopistettä ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia Muutosohjelman tuloksena lapset, nuoret ja perheet kokevat voivansa paremmin ja pystyvänsä vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa ja palveluihinsa.

10 Uudistus yli hallintorajojen
laaja, monia hallinnonaloja ja palveluja koskeva muutos, joka edellyttää vahvaa kansallista ohjausta ja muutosvaiheen rahallista panostusta. keskeisiä yhteen sovitettavia toimintoja ovat muun muassa: sosiaali- ja terveyspalvelut (STM) kasvatus-, opetus- ja kulttuuripalvelut, nuorisotyö (OKM) maahanmuuttaja- ja kotoutumispalvelut, pahoinpitely- ja hyväksikäyttöasiat (SM) nuorten työllisyyteen ja työpaikkojen perheystävällisyyteen liittyvät asiat (TEM) varusmiespalveluun liittyvät asiat (PLM) huoltajuuskysymykset ja rikoksiin syyllistyneiden nuorten palvelut (OM) sekä näillä aloilla toimivien järjestöjen ja seurakuntien toiminta.

11 Kärkihanke 3: Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Tavoite: Nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. Kuvaus: Koko lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän uudistaminen 12/15 12/16 1/17 12/17 Päätös muutos- ohjelmasta Alueelliset osaamis- ja tukikeskukset luotu Lapsi- ja perhe-vaikutusten arviointimalli valmis Matalan kynnyksen perhekeskukset toiminnassa Päätoimenpiteet: 1. Uuden palvelukokonaisuuden mallintaminen 2. Luodaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne 3. Vahvistetaan muutostyötä kuntakokeiluilla ja uusien palvelukokonaisuuksien käynnistämiseen kohdennetuilla käynnistymisavustuksilla.

12 Palvelukokonaisuuden mallintaminen ja kokeilut
Muutosohjelmassa mallinnetaan palvelujen uusi kokonaisuus. valmistellaan poikkihallinnollisesti, asiantuntijayhteistyössä Syksy 2015 (pääperiaatteet) Valtioneuvosto vahvistaa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman. Valtakunnallista muutostyötä tuetaan kuntakokeiluilla ja kohdistetuilla käynnistysavustuksilla. yhteistyössä Kuntaliiton kanssa syksy kevät 2018

13 Koordinaatiorakenne Muodostetaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne. Vahvistetaan johtamista, henkilöstön osaamista ja monialaista yhteistyötä muutostyön kaikilla tasoilla koko ohjelmakauden ajan. Luodaan kattava poikkihallinnollinen tietopohja ja toimivat seurantaindikaattorit. koordinaatiorakenne luotu 8/2016 mennessä

14 Matalan kynnyksen palvelut
Luodaan uusia, vanhemmuutta tukevia matalan kynnyksen palveluja mm. digitaalisia palvelumahdollisuuksia hyödyntäen. Otetaan valtakunnallisesti käyttöön kaikille lapsiperheille suunnattu perhekeskusmalli kokoaa julkisten matalan kynnyksen palvelujen yhteyteen myös järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut laajennetaan kohderyhmää kouluikäisten lasten perheisiin huomioidaan erityisesti monikulttuuriset ja eroperheet. 1/ /2017

15 Alueelliset osaamis- ja tukikeskukset
Luodaan alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille. Keskuksissa yhdistetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelun erityisosaaminen sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen asiantuntemus. Keskukset voivat olla keskenään erilaisin painotuksin toimivia Mallinnus valmis ja kokeilujen/käynnistymisavustusten alkaminen 12/2016

16 Muutostyötä tukevat toimenpiteet
Mallinnetaan ja otetaan käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Kehitetään väestölähtöistä budjetointia. Luodaan näyttöön perustuvien tuen ja hoidon menetelmien ”työkalupakit” ammattilaisille. Perustetaan valtakunnallinen vastuutaho, jonka vastuulla on uusien menetelmien näytön arviointi ja levittäminen siten, että menetelmät saadaan laajasti kuntien ja ammattilaisten käyttöön. Mallinnus valmis 12/2016

17 Valmistelu syksyllä 2015 Ohjaus- ja projektiryhmän asettaminen
Mallinnustyö Teemakohtaiset verkostot valmistelun tukena Lisätietoja: sosiaalineuvos Marjo Lavikainen,

18 Osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

19 Kiireellisenä toimenpiteenä luodaan alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille, joiden tarpeisiin nykyiset palvelut eivät vastaa. Keskuksissa yhdistetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelun erityisosaaminen sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen asiantuntemus. Keskukset voivat olla keskenään erilaisin painotuksin toimivia Mallinnus valmis ja kokeilujen/käynnistymisavustusten alkaminen 12/2016

20 Alueelliset osaamis- ja tukikeskukset
Palvelujen piirin ei tuoda uusia asiakas/potilasryhmiä, vaan nykyiset vaativaa osaamista edellyttävät palvelut kootaan näiltä osin yhteen Tavoitteena aiempaa vaikuttavammat, asiakaslähtöisemmät ja taloudellisemmin tuotetut palvelut Asiakaslähtöisyys, integraatio Resurssien uudelleen ryhmittely  jatkorahoitukselle hankkeen jälkeen ei luoda uusia tarpeita

21 Alueelliset osaamis- ja tukikeskukset
Erityistä tukea ja apua tarvitsevien lastensuojelupalvelut Erittäin vaikeahoitoisten lasten ja nuorten tarvitsemat psykiatriset palvelut Lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset palvelut (alkuvaiheessa LASTA-hankkeen loppuun saattaminen)

22 Lasten ja nuorten mielenterveystyön työryhmä 1.10.2015
Ohjausvastuu nuorten päihdehuollon palveluista Väkivalta, perheväkivalta Oikeuslaitoksen ja poliisin taholta tulevat tarpeet Miten sivistystoimi asemoituu - sairaalaopetus, kohderyhmän erityisopetus, varhaiskasvatus? Kokemuksia integroidusta osastohoidosta on jkv (lastensuojelu, lastenpsykiatria) Konsultaatiotoiminta, avohoitotoiminta, mahdolliset integroidut laitostyyppiset yksiköt Kansainväliset mallit ja kokemukset Palvelujen käyttäjien näkemykset - lapset, nuoret, perheet (järjestöt voivat olla apuna)

23 Lasten ja nuorten mielenterveystyön työryhmä 1.10.2015
Yliopistoyhteistyö, tutkimus, kehittäminen Tutkimustulosten implementointi Koulutus ja koulutussuunnittelu Näyttöön perustuvien menetelmien arviointi, ylläpito, koulutukset, kansalliset portaalit menetelmäpankkeina…

24 OM Kriminaalipoliittinen osasto ja Rikosseuraamuslaitos
Rikosseuraamusten piiriin joutuvat lapset ja nuoret Keskeistä eri työntekijöiden yhteinen ymmärrys siitä, millaisia palveluja tarvitaan ja missä järjestyksessä Lähisuhdeväkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta Seksuaalisen väkivallan uhrien auttaminen Rikostaustaiset sekä rikos- ja syrjäytymisuhan alaiset nuoret, erityisryhminä esim. maahanmuuttajanuoret

25 OM Kriminaalipoliittinen osasto ja Rikosseuraamuslaitos
Konsultaatioapua ja koulutusta peruspalvelujen työntekijöille Asiakastyötä keskuksissa yhteistyö nuorisorangaistuksen täytäntöönpanossa yhteistyö ehdollisen valvonnassa yhden luukun periaate voisi auttaa sitoutumaan… Palveluja ei rajata tiukasti ikärajoin Kansainväliset ja Pohjoismaiset mallit sekä kotimaan hyvät käytännöt (esim. Ankkuri-toimintamalli)

26 Neuvottelutahoja jatkossa, ministeriöiden lisäksi
Lastensuojelun edustajat Lastensuojelun keskusliitto Lasten ja nuorten mielenterveystyön työryhmä TAYS lastenpsykiatria - Tampereen lastensuojelu, ns. hybridihoitomallia valmisteleva työryhmä EVA-yksiköt Yliopistot Kokemusasiantuntijat, asiakasnäkökulma Ehdotuksia… Yhteyshenkilö Pälvi Kaukonen

27 Sote-uudistuksen tilannekatsaus
 

28 Sote hallitusohjelmassa
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet Alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot Alueita on yhteensä enintään 19 Hallituksen päätös alueista lokakuussa Sote-alueet tuottavat alueensa palvelunsa itse tai voivat käyttää palvelujen tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla tavoitteena vähintään 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset sote-uudistuksen osuus 3 mrd.

29 Sote-uudistus Enintään 19 aluetta Sopimukset Palvelut
Kunnat/sairaanhoitopiirit Kolmas sektori Yksityiset palveluntarjoajat Enintään 19 aluetta Sopimukset Palvelut Erityiskysymykset EU Integraatio PERUSTASO Muuta Perustuslaki Rahoitus Omaisuus Digitalisaatio Hallinto Henkilöstö ICT ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN UUDISTUKSEN VAIHEISTUS YKSIKANAVAINEN RAHOITUS SOTE-UUDISTUS HALLITUSOHJELMA

30 SOTE-ratkaisun portaat
Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistuminen Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus Hallitusneuvottelut 2015

31 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Kuvaus: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. Tavoite: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perus-ratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus- investointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Järjestämis -laki lausunto-kierrokselle HE eduskuntaan Sote-järjestämis-laki Vaalit ja muutos-hallinto Järjestämis-vastuu sote-alueille Päätoimenpiteet: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä.

32 Rahoitusta koskeva peruslinjaus
Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisena mallina selvitetään kuitenkin myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden oman verotusoikeuden Linjauksen valmistelussa hallitus on kuullut oppositiopuolueiden puheenjohtajia Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen

33 Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen
Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio Reformiministerityöryhmä Virkamies-ohjausryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejako- ryhmä Itsehallinto-alueryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Parlamentaarinen seurantaryhmä Asiantuntijaryhmä Rahoitus ja resurssiohjaus- ryhmä Järjestämis- ja voimaanpano-ryhmä Ohjaus, rahoitus ja kehittä-minen Valtion-osuus-ryhmä Omaisuusjärjestelyt Digitali-saatio, ICT ja tieto-hallinto Henkilös-tö Vaikutta- vuus ja kustan-nustieto Veroryh-mä

34 Kiitos!