Sairausvakuutuksen kehittäminen ja Kelan korvaama psykoterapia Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Terveys- ja toimeentuloturvaosasto kuntoutusryhmä Psykoterapiasta.

Esitys aiheesta: "Sairausvakuutuksen kehittäminen ja Kelan korvaama psykoterapia Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Terveys- ja toimeentuloturvaosasto kuntoutusryhmä Psykoterapiasta."— Esityksen transkriptio:

1 Sairausvakuutuksen kehittäminen ja Kelan korvaama psykoterapia Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Terveys- ja toimeentuloturvaosasto kuntoutusryhmä Psykoterapiasta kuntoutuksena Tietoja Kelan korvaamasta kuntoutuspsykoterapiasta saa internetistä kohdasta Kuntoutukseen, jonka alalaidassa on linkkiyhteys Psykoterapiaa

2 Eräiden mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä
Terveys 2000 M N Yht. Depressiot, % 4.5 8.2 6.5 Ahdistushäiriöt, % 3.7 4.8 4.2 Alkoholiriippuvuus…, % 7.3 1.4 4.3 Monihäiriöisyyttä esiintyy 19 %:lla

3 Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden ja muiden sairauksien mukaan vuosina 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Indeksi, 1990=100 Tilastoryhmä / Kela 6 . 9 2006 KM Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Muut sairaudet

4 Suomessa asuvien työkyvyttömyyseläkkeensaajien lukumäärän kehitys eräiden sairauspääryhmien mukaan Tilastoryhmä/Kela KM

5 Vuonna 2004 mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet
Tilastoryhmä/Kela KM

6 Kuntoutujien lukumäärän kehitys eräissä sairauspääryhmissä 1996-2005 (1996=100)

7 MIELENTERVEYDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖIDEN PERUSTEELLA MAKSETUT KUNTOUTUSKUSTANNUKSET VUOSINA 1997–2006 Milj. euroa KKRL 6 § KKRL 9 § KKRL 12 § Matka- kustannukset Kuntoutus- raha Kaikki yhteensä 1997 3,26 6,66 9,52 0,69 2,94 23,07 1999 4,34 9,65 12,65 0,99 2,99 30,62 2001 5,88 12,18 17,46 1,54 4,08 41,14 2003 8,49 16,28 26,26 2,40 5,33 58,76 2004 8,60 19,26 20,02 2,45 5,68 56,01 2005 9,63 20,60 20,15 0,44*) 6,20 57,02 2006 9,44 21,40 24,94 0,054 6,57 62,40 Kelan kuntoutuslain (KKRL) ammatillisen (6 §), vaikeavammaisten lääkinnällisen ( 9 §) ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen (12 §) kuntoutuspalveluista maksetut kustannukset (kustannuksia ei ole muutettu vuoden 2005 rahaksi) *) Matkakustannukset sairausvakuutuslain kautta

8 Kela ja psykoterapian järjestäminen ja korvaaminen
Kela korvaa yksilöterapiaa sairausvakuutuksesta. Vuonna 2006 käyntejä/hoitokertoja oli ja kustannukset olivat 3,87 miljoonaa euroa (lääkärien antama yksilöterapia). Kela järjestää psykoterapiaa vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena. Vuonna 2006 psykoterapiaa sai 478 vaikeavammaista ja kustannukset olivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Kela korvaa psykoterapiaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista. Vuonna 2006 psykoterapiaa saaneita oli yhteensä ja kustannukset olivat 17,0 miljoonaa euroa. Kela järjestää mielenterveyskuntoutujille paljon muutakin kuntoutusta kuin psykoterapiaa (kustannukset olivat yhteensä 62,4 miljoonaa euroa v. 2006).

9 sairausvakuutuksesta; 3,9 milj. euroa
Yksilöpsykoterapian korvaaminen sairausvakuutuksesta; 3,9 milj. euroa Harkinnanvarainen Kuntoutus; 17,0 milj. euroa Vaikeavammaisten lääkinnällinen Kuntoutus; 1,5 milj. euroa

10

11

12 Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen tuki psykoterapiaan 1992-2006
Ajanjaksolla 1992–2006 on psykoterapiaa saaneiden määrä kasvanut kuntoutujasta kuntoutujaan. Psykoterapian osuus Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista on ollut keskimäärin noin 17 %. Rahoitusosuus oli pienempi vuosina 1996–2001 ja suurempi vuosina ja 2006. Kohderyhminä ovat olleet 16–65-vuotiaat kuntoutujat. Poikkeuksen muodostivat vuodet 2000–2003, jolloin psykoterapiaa voitiin erillisrahoituksen perusteella myöntää myös 5–15-vuotiaille. Tämä näkyy tilastoissa suurempana kuntoutujamääränä ja kokonaisrahamääränä.

13 Psykoterapiakuntoutuksen tavoitteet - harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa
työ- tai opiskelukyvyn parantaminen ja palauttaminen ja sen seurauksena työelämässä pysyminen tai työhön paluu. Tavoitteet ovat yhteneväiset Kelan järjestämis-velvollisuuteen kuuluvan ammatillisen kuntoutuksen kanssa. Psykoterapian saajat Kuntoutuksena psykoterapiaa tuetaan henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Psykoterapiana tuetaan pidempikestoista psykoterapiaa (enintään 3 vuotta) ja lyhytterapiaa. Psykoterapia on käytännössä ainoa harkinnanvaraisena kuntoutuksena tuettu terapia ja esimerkiksi fysioterapiaa ei ole tuettu harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoin.

14 Nuorten psykoterapia (16–25-vuotiaat)
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat ne psyykkisesti sairaat nuoret, jotka lääketieteellisen arvion perusteella eniten tarvitsevat Kelan psykiatrista kuntoutusta opiskelun tukemiseksi tai ovat työelämässä ja tarvitsevat Kelan tukemaa terapiaa välttääkseen sairauslomia tai niiden pitkittymistä ja jotka todennäköisesti saavuttavat Kelan kuntoutuksen tavoitteen. Kelan psykiatrisen kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa keskeistä on, tarvitseeko nuori psykiatrisen hoidon lisäksi pidempikestoista terapiaa pystyäkseen opiskelemaan tai pysyäkseen työkykyisenä. Kelan kuntoutuksen tavoitteen saavuttamisella tarkoitetaan sitä, että sairauden ennuste ja muut kuntoutumiseen vaikuttavat tekijät huomioon ottaen nuoren edistyminen opinnoissaan, valmistuminen tai työkykyisenä pysyminen on todennäköistä Kelan tukeman enintään kolmen vuoden terapian avulla. Tässä yhteydessä työelämässä olevilla tarkoitetaan myös henkilöitä, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä ja aktiivisesti työelämään hakeutumassa.

15 Aikuiset (26–64-vuotiaat)
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat ne psyykkisesti sairaat 26 vuotta täyttäneet opiskelijat tai työelämässä olevat tai työelämään siirtyvät henkilöt, jotka lääketieteellisen arvion perusteella opintojen etenemisen tai loppuun suorittamisen, työelämässä pysymisen tai työelämään siirtymisen tukemiseksi eniten tarvitsevat Kelan psykiatrista kuntoutusta ja todennäköisesti saavuttavat Kelan kuntoutuksen tavoitteen. Kelan psykiatrisen kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa keskeistä on, tarvitseeko kuntoutuja psykiatrisen hoidon lisäksi pidempikestoista terapiaa välttääkseen sairauslomia tai työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Pitkittyvät sairauspäivärahajaksot lisäävät työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyyttä, joten ne tulee ottaa huomioon osana kuntoutustarvearviota.

16 Lyhytkestoinen psykoterapia
Terapia voi toteutua kertaviikkoisena yksilöterapiana enintään noin vuoden aikana enintään 25 kertaa. Terapiamenetelmänä voi olla esim. analyyttinen, kognitiivinen tai ratkaisukeskeinen lyhytterapia. Lyhytkestoista psykoterapiaa tuetaan kuntoutuksena henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn parantaminen ja palauttaminen ja siten työelämässä pysyminen tai työhön paluu. Osa kuntoutuksena lyhytkestoista terapiaa saaneista saattaa tarvita pitempikestoista psykoterapiaa lyhytkestoisen terapiajakson jälkeen. Työ- tai opiskelukyvyn tavoitteiden saavuttamiseksi kuntoutujan terapiaa voidaan tukea psykoterapiana lyhytkestoisen terapian jälkeen vielä 1–2 vuotta. Jatkoterapian tukeminen arvioidaan terapeutin loppulausunnon ja psykiatrin laatiman uuden lääkärinlausunnon sekä psykoterapian myöntämistä koskevien ohjeiden perusteella. Vuonna 2006 on myönnetty noin 50 lyhytkestoista psykoterapiaa. Uusia asiakkaita on otettu pidempikestoiseen terapiaan yli Onko tieto Kelan lyhytterapiasta tavoittanut?

17

18

19

20 Kelan toimeenpanon haasteet
1. Määrärahasidonnainen etuus Kuntoutuksen määrärahoja ei saa ylittää. Tästä seuraa se, että kohderyhmän määrittely on haaste. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia asiakkaita terapian piiriin ei voida ottaa enemmän kuin varat mahdollistavat. Periaatteessa kuntoutuksen kohderyhmäksi tulisi valita rahamäärää vastaava kuntoutujaryhmä. Todellisuudessa on mahdotonta määritellä esimerkiksi täsmälleen 18 miljoonan euron kuntoutujaryhmää

21 2. Kysynnän vaihtelu Rahamäärän ja kohderyhmän vastaamattomuus on realiteetti, joka aiheuttaa väistämättä sen että välillä hakijoista suurempi osa joudutaan hylkäämään rahamäärän rajallisuuden perusteella. Kela ei voi suoraan vaikuttaa siihen kuinka paljon hakijoita kuntoutukseen tulee. On suuri haaste pystyä tekemään hylkäykset rahamäärän perusteella siten, että menettely olisi kaikkien näkökulmasta mahdollisimman hyväksyttävä. Tämä siitä huolimatta, että hylkäyksen saaneilla on mielenterveyslain mukaan oikeus tarpeenmukaiseen kuntoutukseen julkisen terveydenhuollon järjestämänä.

22 Kysynnän ja rahamäärän väliseen haasteeseen vastaaminen
Lainsäädäntöön saatiin muutos, jonka perusteella myönnetyistä varoista käyttämättä jäänyt osa voitiin siirtää seuraavalle vuodelle. Tämä on mahdollistanut sen, että vuosilta 2004, 2005 ja 2006 jääviä varoja voidaan käyttää 2007 ja 2008 kysynnän ollessa suurempi kuin uusi rahamäärä (ks. seuraavan kuvion ennuste). Kelan (mm. vakuutusalueiden ylilääkärit) ja sairaanhoitopiirien sekä muiden ohjaustahojen yhteistyötä on lisätty vuodesta 2004 alkaen. Tiedot Kelan voimavaroista on paremmin tiedossa. Ohjeet on kirjoitettu tarveperiaatteen mukaisesti eli jos varojen riittämättömyyden perusteella joudutaan hylkäämään on ratkaisu tehtävä sen perusteelle ketkä tarvitsevat ja toisaalta hyötyvät eniten eli todennäköisimmin saavuttavat tavoitteet. Varojen käyttö suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin siten, että ensisijaisesti turvataan aloitetun kuntoutusprosessin kokonaisuus eli enintään 3 vuotta. Lisäksi varmistetaan, että myös uusia asiakkaita voidaan ottaa koko ajan. Hylkymäärät sen sijaan vaihtelevat ohjausmäärän vaihdellessa.

23 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen psykoterapian saajat (toteutunut 1/ /2007 ja ennuste 2/ /2009) Oletukset: Vuosi 2007 sisältää aikuisten osalta uutta rahaa 9,5 milj. euroa ja siirtyviä varoja 2,0 milj. euroa. Nuorten osalta 9,0 milj. euroa uutta rahaa. Vuosi 2008 sisältää aikuisten osalta uutta rahaa 9,8 milj. euroa ja siirtyviä varoja 2,65 milj. euroa. Nuorten osalta 9,2 milj. euroa uutta rahaa. Vuosi 2009 sisältää aikuisten osalta uutta rahaa 10,0 milj. euroa ja siirtyviä varoja 1,65 milj. euroa. Lisäksi haetaan lisärahoitusta 2,0 milj. euroa. Nuorten osalta 9,4 milj. euroa uutta rahaa. Kuvion ennuste perustuu myönnettyihin varoihin ja kolmevuotissuunnitelmaan vuosien osalta. Uusia asiakkaita pyritään ottamaan tasaisesti. Säästyneet varat mahdollistavat korkeamman asiakasmäärän. Vuosien asiakasmäärän kasvu on keskim. noin 9 % vuodessa.

24 VAIHTOEHTO 1. Psykoterapian tukemista jatketaan
VAIHTOEHTO 1. Psykoterapian tukemista jatketaan nykyisen käytännön mukaan ja määrärahaa korotetaan asteittain Asteittainen määrärahan lisääminen kuntoutuksen harkinnanvaraiseen osuuteen psykoterapian kustannuksiin ( esim milj. euroa vuodessa), jolloin nykyisten rahamäärien perusteella olisi käytettävissä vuonna 2008 yhteensä 20,5 -22,5 milj. euroa + indeksikorotus vuonna 2009 yhteensä 24,5- 26,5 milj. euroa + indeksikorotus vuonna 2010 yhteensä 28,5- 30,5 milj. euroa + indeksikorotus

25 VAIHTOEHTO 2. Psykoterapia nykyisen käytännön
VAIHTOEHTO 2. Psykoterapia nykyisen käytännön mukaan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvana Kustannukset nousisivat arviolta todennäköisesti ainakin 20 % vuodessa. Kustannukset olisivat arviolta seuraavat - vuonna yhteensä 25,00 milj. euroa - vuonna yhteensä 30,30 milj. euroa - vuonna yhteensä 36,70 milj. euroa

26 terapia-ajan pidennys terapiakertojen lisäys kolmantena vuonna
VAIHTOEHTO 3. Psykoterapia nykyisten myöntökriteerien mukaan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvana sekä terapia-ajan pidennys terapiakertojen lisäys kolmantena vuonna aikuisten terapian korvaustason korotus Vaihtoehdon kustannusvaikutus - vuonna 2008 arvio 34,1 milj. euroa, lisäys olisi 36,9 % - vuonna 2009 arvio 41,4 milj. euroa, lisäys olisi 36,6 % - vuonna 2010 arvio 50,2 milj. euroa, lisäys olisi 36,7 %

27 VAIHTOEHTO 4. Kuten vaihtoehto 3 mutta lyhytterapiaa
VAIHTOEHTO 4. Kuten vaihtoehto 3 mutta lyhytterapiaa saavien osuus suurempi (noin joka neljäs) Vaihtoehdon kustannusvaikutus olisi seuraava terapioiden yhteiskustannukset vähenisivät n. 20 % vuosittain ja kustannukset olisivat arviolta vuosi 2008 yhteensä 27,3 milj. Vuosi 2009 yhteensä 33,1 milj. vuosi terapioiden kokonaiskustannukset olisivat 40,1 milj. euroa 50,2 milj. sijasta

28 VAIHTOEHTO 5. Kuten kohta 3 mutta hoitava velvoitettaisiin
VAIHTOEHTO 5. Kuten kohta 3 mutta hoitava velvoitettaisiin huolehtimaan aktiivisesta alkuvaiheen hoidosta Vaihtoehdon kustannusvaikutus varsinaisia kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida kustannukset voisivat alentua koska osa asiakkaista ei ohjautuisi enää Kelan psykoterapian piiriin selkeyttäisi terveydenhuollon vastuuta alkuvaiheen hoidossa ja asiakkaiden ohjauksessa

29 VAIHTOEHTO 6. Psykoterapian myöntäminen ammatillisen
VAIHTOEHTO 6. Psykoterapian myöntäminen ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttäville (työkyvyttömyyden uhka ja sen olennainen heikentyminen, KKRL 6§) Kustannusvaikutus olisi vähentävä aikuisten terapiassa, mutta sitä vaikea arvioida ja voi olla % Terapioiden kustannusarvio 50 %:n vähennyksellä - vuonna 2009 yhteensä 24,2 milj. euroa - vuonna 2010 yhteensä 29,4 milj. euroa - vuonna 2008 yhteensä 35,8 milj. euroa

30 VAIHTOEHTO 6. Psykoterapian myöntäminen ammatillisen
VAIHTOEHTO 6. Psykoterapian myöntäminen ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttäville (työkyvyttömyyden uhka ja sen olennainen heikentyminen, KKRL 6§) Ongelmat - Suuri osa terapioista parhaiten hyötyvistä voisi jäädä ilman terapiaa aikaisessa vaiheessa