Palvelusetelistä valinnanvapauteen

Esitys aiheesta: "Palvelusetelistä valinnanvapauteen"— Esityksen transkriptio:

1 Palvelusetelistä valinnanvapauteen
Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö @SusannaKallama Rauma

2 Maakuntavaalit 28.10.2018 ja maakunta aloittaa 1.1.2019.

3 Mikä on maakunta? Uusimaa 1 640 000 Pirkanmaa 510 000 Helsinki 635 181
Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Joensuu Hämeenlinna Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Hämeenlinna

4 Maakunta on monialainen
Ympäristö-terveydenhuolto Pelastus-toimi Maaseudun lomituspalvelut Liikenne-järjestelmä Maakunta-kaavoitus Maakunta – ei yleistä toimialaa maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Julkiset sote-palvelut Alue- kehitys Julkiset kasvupalvelut viran-omainen ja EU-rahastojen välittävä toimielin Kasvupalvelu-uudistus kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Nykyiset valtion aluehallinnon palvelut - TE-palvelut, ELY-keskusten yrityspalvelut - siirtyvät vuonna 2020 uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Palvelut tuotetaan kilpailullisella tuotantomallilla. Uusi palvelurakenne ja asiakkaan valinnanvapaus parantavat palvelujen vaikuttavuutta, synnyttävät uusia palveluinnovaatioita ja vahvistavat kotimaista pavelumarkkinaa. Siirtyvät kunnilta maakunnalle Sairaanhoitopiirit ja sote-kuntayhtymät puretaan Yrityspalvelut ELY-keskuksilta Työvoimapalvelut TE-toimistoista Kotoutuminen Maakunnilla on 25 tehtäväalaa.

5 Sote-palvelut ja valinnanvapaus
asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti sote-keskukset suunhoidon yksiköt

6 Valinnanvapaus luo neljä erilaista sote-markkinaa
Yksityiset sote-markkinat Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Suoran valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut Muut valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut EI valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut Peruspalvelut Perustaso, soveltuvin osin erikoistaso Erikoistaso, osin perustasoa Oma tuotanto 13 mrd. € Sote-keskus 2,4 mrd. € Suunhoidon yksikkö 0,4 mrd. € Liikelaitoksen asiakasseteli 2 mrd. € Henkilökohtainen budjetti 1,4 mrd. € Ostopalvelut Avoin vertailu > tehokkuus Asiakkaan valinta ja oma raha

7 Mitä sote-yrittäjä voi tehdä juuri nyt?

8 Mitä yrittäjän pitää nyt tehdä?
Oma yritys ja palvelukuntoon palveluketjut, asiakaskokemus, laatu kustannuslaskenta, hinnoittelu, vertailu viestintä, markkinointi Valmistaudu digiin ja Kanta-palveluihin aloita Kanta-valmistelu mieti, mitä digi voisi olla sinulle kokeile ja toimi Verkostoidu omien ja vieraiden kanssa Fenniala

9 Mitä kunnan/kuntayhtymän on järkevää tehdä nyt?

10 Paljon palveluseteleitä
varaa rahaa budjettiin palveluseteli on osa sote-rahaa käytä paljon olemassa olevia palveluseteleitä ota käyttöön uusia palveluseteleitä varasta tuotteistus naapurilta varhainen ja avoin vuoropuhelu potentiaalisten tuottajien kanssa ota käyttöön sähköinen palveluseteli Lakisääteisen palvelun järjestäminen palvelusetelillä on yhteistyötä kunnan ja palvelutuottajan välillä.

11 Palvelusetelin käyttö kasvaa
yli 123 kuntaa käyttää käytössä yli 400 erilaista seteliä Susanna: Kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan yli 123 kuntaa käyttää palveluseteleitä. Käytössä on yli 400 tuotteistettua palveluseteliä. Myös euromääräinen summa näyttää kivasti kasvava, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä. Eniten palveluseteliä käytetään päivähoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Mutta se soveltuisin moneen muuhunkin vai mitä? Panu, miten palveluseteleitä käytetään tai kannattaisi käyttää näkemisen ja silmäterveyden palveluissa? Panu: Esimerkkejä näkemisen ja silmäterveyden alalta. Entä Riitta, on tilanne liikuntapalveluissa? Riitta: Uusi mahdollisuus liikuntapalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, mikä säilyy kuntien tehtävänä myös jatkossa. Entä millaisia kokemuksia fysioterapeuteilla on palveluseteleistä? Onko niissä yrittäjien näkökulmasta haasteita? Leila: Fyssareiden kokemuksia + hinnoittelun haaste. 42 milj.€ 80 milj.€ 120 milj.€ 149 milj.€ 209 milj.€ 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto

12 Palvelusetelin käyttökohteet
32 % Palveluasuminen 42 % Varhaiskasvatus 12 % Muut 9 % Kotihoito 5 % Terveydenhuolto % Palveluseteliä voi käyttää kaikissa palveluissa, myös esimerkiksi liikuntapalveluissa. Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2015

13 Miksi juuri nyt? Kunta saa voimaa lähipalveluihin. Kuntalaiset vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. valittavana on kunnan omien yrittäjien tuottamia palveluja kuntalaisilla jo valmis asiakassuhde lähipalvelut vahvistavat elinvoimaa, tuovat työtä ja verotuloja palveluseteli kirittää ja kehittää toimintaa kuntalaisten parhaaksi palveluseteli säästää yhteisiä verovaroja

14 Miten se onnistuu?

15 1. Kunnan ja yrittäjien yhteistyö
avoin yhteistyö ja keskustelu yrittäjien kanssa kevyt hyväksyminen palvelusetelituottajaksi riittää, että yritys täyttää lain kunnan erikseen asettamat vaatimukset – mitä hyötyä? sähköinen palveluseteli seutukunnallinen ote asiakkaan ja palvelutuottajan välinen sopimus, jota koskee kuluttaja- ja sopimusoikeus Palvelujen tuottajien hyväksymisen edellytykset Kunta voi hyväksyä vain palvelujen tuottajan: 1) joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin; 2) joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset; ( /926) 3) jonka tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta; 4) jolla on potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä; ja 5) joka täyttää kunnan erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset. Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen kunnan asettamien vaatimusten on oltava syrjimättömiä ja perustuttava puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Palvelusetelin saanut asiakas tekee palvelujen tuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Kunnalla on vastuu palvelumarkkinoista ja niiden toimivuudesta.

16 2. Oikea arvo = hinta arvo pitää olla oikea
yrittäjä pystyy tuottamaan asiakkaan omavastuuosuus ei nouse järjettömäksi toimii tehosteena kunnan toiminnalle vaatii oman tuotannon todellisten kustannusten rehellisen selvittämisen etukäteen vuoropuhelua hinnasta yrittäjien kanssa markkinalähtöinen hinnoittelu Susanna: Hinnoittelu nostetaan usein esiin palvelusetelin haasteena. Palvelusetelin arvon määrittäminen on tärkeä päätös. Laki sanoo, että ”Palvelusetelin arvo tulee määrätä niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen.” Kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen.

17 3. Oman henkilöstön sitouttaminen
asenne ratkaisee ymmärrys resurssit aktiivisuus ja palveluohjaus kunnan perehdytettävä asiakas miten toimii? palvelutuottajat ja hinnat arvo ja omavastuu vertailu vastaavaan asiakasmaksuun

18

19