Työympäristö kuormituksen lähteenä

Esitys aiheesta: "Työympäristö kuormituksen lähteenä"— Esityksen transkriptio:

1 Työympäristö kuormituksen lähteenä
Fysikaaliset kuormitustekijät sisäilmasto valaistus äänet, melu tärinä Kemialliset kuormitustekijät liuottimet pinnoitusaineet siivousaineet Biologiset kuormitustekijät homeet sienet, itiöt bakteerit Eija Mämmelä / OAMK

2 Sisäilmasto = sisäilma, lämpötila, melu, säteily jne.
Lämpöolot ja ilman liike sopiva lämpötila >< työn energeettinen kuormitus liikkuva ilma > miellyttäväksi koetaan korkeampi lämpötila lämpötilaerot ja ilmanliike aistitaan vetona Ilman puhtaus ja kosteus optimi sisäilman kosteus ~ 40 % kostea huoneilma: biologiset haitat ”voivat hyvin” kostea + kuiva: bakteerit ja virukset kostea + lämmin: sienet rakenteiden pilaantuminen kuiva ilma: silmät ja limakalvot kuivuvat pöly leviää helposti > hengitysoireet höyrykostutus, jos kosteus % (pisarakostutus > bakteerit leviää) yleisin epäpuhtaus: tupakka Eija Mämmelä / OAMK

3 Ongelmallinen sisäilma (Lahtinen 2004
Ongelmallinen sisäilma (Lahtinen Psykologinen näkökulma työpaikkojen sisäilmasto-ongelmiin / TTT 10/2004) taustalla usein kosteusvaurio ja sen myötä homeongelmat pitkäkestoinen altistuminen fysiologisia vaikutuksia allergia- ja herkistymisoireet: hengityselimistö, silmät, limakalvot, iho keskushermostoperäisiä oireita: päänsärky, väsymys, huonovointisuus ahdistuksen ja pelon lisääntyminen oireiden kokemista haitallisena lisää työn hektisyys ja paineisuus: kiire, muutokset, yhteisölliset ongelmatilanteet työntekijät kokevat usein oireitaan vähäteltävän tiedotuksen ja asiallisen, välittömän selvittelyn puuttuminen psykologinen komponentti koetuissa oireissa on merkittävä oireet voivat jatkua altisteen poistumisen jälkeenkin avoimuus, tiedottaminen ja selkeä yhteinen suunnitelma korjaustoimenpiteistä Eija Mämmelä / OAMK

4 Savuton työpaikka (TTT 10/2004)
tupakka on suurin sisäilman saastuttaja myös passiivinen tupakointi on terveysriski > 9-30 uutta keuhkosyöpää / vuosi > riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyy 25-30% muita terveysvaikutuksia: sairastavuus ja poissaolot tulipalojen ja räjähdysten riski pienenee muita etuja työajan tehokas käyttö > tuottavuus aski päivässä = 17 työpäivää vuodessa = työnantajalle kuluja 2890 € vuodessa ilmastointiratkaisut vaativia ja kalliita siivouskulujen pienentyminen Suomessa: 1995 tupakkalaki > tupakoitsijoiden määrä väheni 1999: työnantajan on suojattava työntekijät tupakansavulta 2000: tupakansavu todettiin lainsäädännössä syöpävaaralliseksi altisteeksi ASA-rekisteriin ilmoitus, jos työntekijä altistuu tupakansavulle 2-4- tuntia / pv (min. 40 päivänä / vuosi) 2003: 4 maassa lakisääteisesti savuttomia työpaikkoja Eija Mämmelä / OAMK

5 Valaistus: määrä ja laatu
vaikuttavat sekä näkemisen tarkkuuteen että miellyttävyyteen silmän aistiman näkyvän säteilyn eli valon aallonpituusalue on 400 – 780 nanometriä UV- ja IR-lasersäde voi aiheuttaa verkkokalvon vaurioitumisen vaaran valon määrä: liian voimakas valo voi aiheuttaa silmän aistin solujen vahingoittumista normaali kotivalaistus luksin välillä toimistoympäristöissä noin luksia näyttöpäätetyö: yleisvalaistussuositus 500 lx leikkaussalissa valoa on luksia käyttäjän tulee voida säätää valon määrää ja suuntaa Eija Mämmelä / OAMK

6 Valontarve yksilöllistä ikääntyessä valontarve kasvaa
valontarve vaihtelee jo täysin normaalisti näkevillä henkilöillä mm. ikä ja silmän ominaisuudet sekä katselukohteen väri ja ominaisuudet vaikuttavat ikääntyessä valontarve kasvaa 60-vuotiaan valontarve = 3 x 20-vuotiaan valontarve henkilökohtainen valaisin mahdollistaa samassa yleisvalaistuksessa työskentelyn eri ikäisille silmien valonherkkyys ja sopeutumiskyky valoisuuden muutoksiin alenevat mitä tarkempaa työtä tehdään, sitä enemmän valoa tulee olla Eija Mämmelä / OAMK

7 Heijastukset, häikäisy ja varjot: > silmän lihasten ja/tai pään liikuttajalihasten työmäärä kasvaa Valolähteiden sijainti ja valon tulosuunta tasainen yleisvalaistus koko työalueella kattovalaisimet kuvaruudun päällä tai sivulla, ei takaviistossa yleisvalaistuksen lisäksi tarvittaessa kohdevalaisimia Katselukohteen ominaisuudet ja sijoittelu tasomainen kiiltävä kohde sopivaan kallistuskulmaan pöytäpinnat ja paperit mieluiten mattapintaisia pinnoilla ei saa näkyä valolähteiden aiheuttamia heijastuksia näyttöpäätteen sijoittelu: ei ikkunan edessä, takana eikä aivan vieressä passiivisen käden puolella tai etu- tai takaviistossa paras kasvot ei kirkkaaseen ikkunaan päin toisaalta silmän lihakset lepäävät kauas katsottaessa Huomioi ikkunat ja valaisimet Epäsuora valaistus! Eija Mämmelä / OAMK

8 Valaistuksen miellyttävyys
tasainen valaistus on miellyttävää ja turvallista kohdevalolla voi herättää huomiota, esim. riskialueet huono tai liian kirkas valaistus rasittaa ja heikentää keskittymiskykyä oikein valaistussa huoneessa työskentely on tehokasta ylivalaistus > sympaattisen hermoston yliaktivaatio värit ovat myös osa valoa ravintoloiden valaistus ohjaa asiakkaiden “kiirettä” toimistovalaisimien käyttöikä on noin 25 vuotta valaisimet on puhdistettava säännöllisesti ja lamput vaihdettava ajallaan valojen tulee syttyä heti eivätkä lamput saa jäädä vilkkumaan Eija Mämmelä / OAMK

9 Lähteitä: Valaistus Työhygienia laajemmin Työterveyslaitos, Työhygienia, Helsinki 1992 Eija Mämmelä / OAMK