KOULU MAAHANMUUTTAJANUOREN KOTOUTTAMISEN YMPÄRISTÖNÄ

Esitys aiheesta: "KOULU MAAHANMUUTTAJANUOREN KOTOUTTAMISEN YMPÄRISTÖNÄ"— Esityksen transkriptio:

1 KOULU MAAHANMUUTTAJANUOREN KOTOUTTAMISEN YMPÄRISTÖNÄ
Katja Simonen, suunnittelija, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Varhaiskasvatus ja perusopetus

2 Käsitteitä Kotouttaminen -> kotoutuminen
toimenpiteet, joilla tuetaan maahanmuuttajan edellytyksiä tulla vähitellen suomalaisen yhteiskunnan toimivaksi ja tasavertaiseksi jäseneksi yhteistyötä, dialoginen prosessi, joka edellyttää maahanmuuttajien lisäksi myös kantasuomalaisten sopeutumista monikulttuurisuuteen Maahanmuuttaja - monikielinen maahanmuuttaja - itse Suomeen muuttanut henkilö monikielinen - voi olla muuttanut tai Suomessa syntynyt, muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea kotonaan käyttävä henkilö

3 NUORI KAVERIT PERHE SUKU KIELI
KOTOUTUMISEN KENTTÄ – KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN ASENTEET, OLETUKSET, TUNTEET, ILMAPIIRI TOIMINTATAVAT KOULU OPETTAJAT NUORI TIEDOT, TAIDOT KAVERIT PERHE SUKU KIELI HARRASTUKSET

4 Monikieliset oppilaat Tampereen kaupungin peruskouluissa
perusopetuksessa 1846 oppilasta, 11,6% kaikista oppilaista valmistavassa opetuksessa lisäksi n. 190 oppilasta monikielisiä oppilaita eniten Hervannassa: 30 – 46% oppilaista/ koulu tiedossa olevia äidinkieliä 68. Suomen kielen jälkeen suurimmat kieliryhmät: venäjä, arabia, englanti, persia/ dari, somali, viro

5 Maahanmuuttajien pääsy peruskouluun
perustuslaillinen oikeus perusopetukseen ja oman äidinkielen ylläpitämiseen ja kehittämiseen > käytännössä kaikki 7 – 16 - vuotiaat maahanmuuttajat pääsevät peruskouluun jos lapsella ei ole riittävää suomen kielen taitoa, koulu alkaa perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä

6 ammatillinen/ lukiokoulutus
KOULUPOLKU VALMISTAVASTA OPETUKSESTA toinen aste: ammatillinen/ lukiokoulutus myös valmistavaa koulutusta ja aikuisten perusopetusta Tredussa 17v. - perusopetukseen valmistava opetus (7-16v.) kesto 1v. nivelopetus tarvittaessa yläkoululaisille perusopetus 1 - 9 lk Valmistavan opetuksen jälkeen paljon kielellistä tukea tarvitseville tarkoitettuja yläkoululaisten nivelryhmiä on 4. Koulut: Etelä- Hervanta, Pohjois-Hervanta, Hatanpää ja Tesoma.

7

8 Monikielisten oppilaiden opetus ja oppimisen tuki
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärä, oppilaan oman uskonnon opetus ja täydentävänä opetuksena oppilaan oman äidinkielen opetus 2h/vko (33 kieltä, 1750 opp.) Kaikissa oppiaineissa kielitietoinen opetus ja kehittyvän kielitaidon huomioiminen opetuksessa ja arvioinnissa, kielet ja kulttuurit osaksi koulun arkea Oikeus kaikkeen samaan tukeen ja oppilashuollollisiin palveluihin kuin muillakin oppilailla Oppilaalle voidaan tehdä oma oppimissuunnitelma. Tuen portaat: laadukas perusopetus - yleinen tuki - tehostettu tuki - erityinen tuki.

9 Monikielisten oppilaiden opetus ja oppimisen tuki
Konsultoivia, omakielisiä opettajia (13) voi tilata kouluille tukiopettajiksi, samanaikaisopettajiksi tai palavereihin tulkeiksi. Kielet: arabia, somali, dari, persia, kurdi, thai ja venäjä.   Monikielisille oppilaille järjestetään läksykerhoja, joita ohjaavat vapaaehtoiset opiskelijat. Opetussuunnitelmassa mainitaan vahva huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö; koulu toimii yhteistyössä myös muiden ympäristön toimijoiden kanssa Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri merkittäviä kokonaisuuden onnistumisen kannalta

10 Maahanmuuttajaoppilaan (ja koulun) haasteita
oma ja perheen sopeutuminen ja kotoutumisprosessin eri vaiheet ympäristön sopeutuminen ja vastaanotto uusien verkostojen luominen, omat voimavarat ja hyvinvointi vanhemmuus ja yhteistyö koulun kanssa aiemman opiskelutaustan hyödyntäminen ja kodin tuki suomen kielen oppiminen ja suomen kielellä opiskelu samaan aikaan jatko-opintopolun hahmottaminen oman äidinkielen säilyttäminen ja kehittäminen monikulttuurinen identiteetti

11 Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen Selvitys mm-taustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012-tutkimuksessa Suomen kieli valtaa alaa nuorten elämässä Oppilaiden heikon sosioekonomisen aseman periytyvyys huolestuttavaa. Myös heikot oppimistulokset näyttäisivät periytyvän siirryttäessä ensimmäisestä sukupolvesta toiseen. Oman äidinkielen opetusta ”hyödynnetään” vähän Saavatko oppilaat riittävästi ja oikeanlaista tukea koulun kielen oppimiseen (noin 50 % ilmoitti, ettei ollut koskaan saanut tukiopetusta suomen kielessä). Myös positiivisia indikaattoreita löydettävissä, kuten sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Nämä eivät kuitenkaan ”kanna”. Kielitaitoko ei riittävää? (opetusneuvos Terhi Seinä)

12 Haasteita ja riskejä koulutuksessa
oppilasryhmien koko ja heterogeenisuus haastavaa opetuksen järjestämiselle > kuinka henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat saadaan toteutettua? jos nuori on tullut maahan perusopetuksen päättövaiheessa, päättötodistuksen suorittaminen on haastavaa (aika, kielitaito, aiempi koulutausta) tiedonsiirto nivelvaiheissa aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen? syrjäytymisvaara on kantaväestöä suurempi (2,5-kertainen keskeyttämisriski) kaikki vanhemmat eivät kykene tukemaan nuorta opiskelussa mm. kielitaidon takia ohjausresurssit ovat niukat

13

14 Toimiiko kotouttaminen?
Onko järjestetty opetus sellaista että se tosiasiassa mahdollistaa tasa-arvoistumista? Vievätkö sisällöt oikeasti sellaiseen suuntaan, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa? Annetaanko oikeita asioita oikeaan aikaan? Tarjotaanko riittävästi suomen kielen opetusta ja aikaa kielitaidon kehittämiselle? Kenen näkökulmasta opetus/ palvelut on järjestetty? Onko huomioitu maahanmuuttajien erityistarpeet riittävästi? Tulkkaus? Vertaistuki? Kohdataanko jokainen yksilöinä? Massalle suunnatut palvelut eivät toimi kaikille! Toimitaanko vain osatavoitteiden varassa? Vrt. katkeileva koulutuspolku Mikä on varsinainen visio, jota yksilö haluaa tavoitella? Onko se mahdollinen? Kuka ohjaa?

15 ”Kestävän elämäntavan välttämättömyys: Yhteisö on niin vahva kuin yksilö ja yksilö on niin vahva kuin hänelle annetaan tilaa.”