MTS:n 30-vuotisjuhlaseminaari

Esitys aiheesta: "MTS:n 30-vuotisjuhlaseminaari"— Esityksen transkriptio:

1 MTS:n 30-vuotisjuhlaseminaari 31.5.2006
MTS:n 30-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Risto Volanen Viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Valtioneuvoston kanslia

2 SUOMALAISEN TURVALLISUUSVIESTINNÄN
PERINNEMAISEMA Toinen maailmansota. Kylmä sota. Vietnamin sota.

3 TURVALLISUUSMAISEMA ENNEN JA NYT

4 SUOMEN GLOBAALI YMPÄRISTÖ

5 Tilannekuva ALUEELLISET KRIISIT ”UUDET UHKAT”

6 ”MATERIAALISET” JA TIEDOTUKSELLISET RISKIT
TODENNÄKÖISIMMÄT ”MATERIAALISET” JA TIEDOTUKSELLISET RISKIT ”KRIISI- TILANTEET” Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille Laiton maahantulo Tartuntataudit Ympäristöuhkat Taloudelliset uhkat Kansainvälinen jännitystila Yhteiskunnan kriisinkestokyky edellyttää, että varautuminen kohdistetaan koko laajan turvallisuuskäsitteen ”sateenvarjon” alle. Eri alojen kehitysarvioiden perusteella on todettu, että poikkeusoloina on ainakin varauduttava Suuronnettomuuksiin Taloudelliseen kriisiin Poliittis-sotilaalliseen jännitystilaan sekä Sotilaalliseen hyökkäykseen. Lisäksi on varauduttava normaaliolojen häiriötilanteisiin, joita voivat olla ainakin Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi ja suurimittaiset tuhotyöt Laiton maahantulo ja turvallisuutta vaarantavat väestöliikkeet Taloudelliset uhkat Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhkat Tartuntataudit sekä Ympäristöonnettomuudet Kaikki poikkeusolot voivat sisältää normaaliolojen häiriötilanteita, mutta sotilaallisia uhkia sisältävissä poikkeusoloissa normaaliolojen häiriöitä esiintyy varsin suurella todennäköisyydellä. Kyseisissä tilanteissa vaatimukset toimien yhteensovittamiselle ovat suurimmat. Kuvan vasemmassa reunassa olevien tilanteiden yhteensovittajana on PLM ja oikean reunan tilanteiden yhteensovittajia ovat mm VM, KTM, SM, STM ja YM. Väliin jäävä ”harmaa” alue ja siihen liittyvien toimien yhteensovittaminen on selvitettävä käynnissä olevassa strategiatyössä. Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi ? Suuronnettomuus Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja sodan uhka Aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila Valtioneuvoston kanslia

7 KOKONAISTURVALLISUUDEN ULOTTUVUUKSIA
GLOBAALI KANSAINVÄLINEN ALUE EU LÄHIALUE SUOMI “KENTTÄ” KRIISI JOHTAMINEN VARAUTUMI-NEN ENNALTA- EHKÄISY TILANNE-KUVA TIEDON SAANTI UHKAMALLIT TEHTÄVÄT HUOLTO TALOUS TIETO-LIIKENNE TERVEYS MUUT ONNETTOM. LIIKENNE LUONNON/ YMPÄRISTÖ SOS. KRIISI VÄESTÖLIIK. RIKOLLI-SUUS TERRORISMI SOT. HYÖK. PAINOSTUS VIESTINTÄ: (INFRASTRUKTUURI, SUOJAUS-JULKISUUS, SISÄLTÖ) ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT

8 KRIISIJOHTAMINEN: PERINTEINEN MALLI
EK TP VALMIUSLAKI VN: PM, VNK MINISTERIÖT ? KANS. PÄÄL VALM. PÄÄL TPAK, TURJO YM (Tshernobyl 1986) LAKISÄÄTEINEN TOIMIVALTAINEN JOHTO KOMENTO ”KUMPPANIT”, TIEDOTUS TIETO, TILANNEKUVA, SUUNNITTELU KOMENTO ”KUMPPANIT”, TIEDOTUS TIETO, TILANNEKUVA, SUUNNITTELU KOMENTO ”KUMPPANIT”, TIEDOTUS TIETO, TILANNEKUVA, SUUNNITTELU OPERATIIVINEN JOHTO KENTTÄ PAIKALLINEN JOHTO

9 DISASTER MANAGEMENT AND TSUNAMI:
THEORY AND PRACTICE PARLIAMENT PRESIDENT OF REPUBLIC GOVERNMENT: PM, Pm´S OFFICE MINITER´s COMMITTEES MINISTRIES PERMANENT SECS HEADS OF PREPARADNESS MINISTRY COMMITTEES ” Red Cross Travel Ag. Finnair Church COMPETENT SECTORIAL LEADERSHIP Like FM INFORMATION PLANNING COMMAND PARTNERS MEDIA OPERATIVE LEADERSHIP Like CONSULAR SERVICES INFORMATION PLANNING COMMAND PARTNERS MEDIA KENTTÄ KENTTÄ

10 KRIISIJOHTAMISEN PERUSASETELMA
Ennakoiva/nopea tieto Nopea toiminta Riittävä voima heti Riittävä tiedotus heti vertaa Demokraattinen oikeusvaltio Hallinnon ”byrokratia” Sotilashallintoasiat Sotilaskäskyasiat Uhkakohtaiset viranomaisvaltuudet BYROKRATIAA VALTAPELIÄ VÄHÄTTELYÄ SALAILUA Lähde: Steven Finkiä mukaillen

11 SIVIILIKRIISIJOHTAMINEN: KRIISIN LAAJETESSA JOHDON TASO NOUSEE
VALMIUS- LAKI EDUSKUNTA TASAVALLAN PRESIDENTTI PL 66. § VALTIONEUVOSTO/ HALLITUKSEN NEUV: UTVA, MINISTERI- VALIOKUNTA VALTIONEUVOSTON JOHTOKESKUS KANSLIAPÄÄLLIKÖT VALMIUSPÄÄLLIKÖT VNOS 10.§ MINISTERIÖ LAKISÄÄTEINEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

12 CCA: CRISIS CO-ORDINATION ARRANGEMENT, 1st July 2006
CCA: CRISIS CO-ORDINATION ARRANGEMENT, 1st July 2006 Valtioneuvoston kanslia

13 SIVIILIKRIISIJOHTAMINEN: KRIISIN LAAJETESSA JOHDON JA VIESTINNÄN TASO NOUSEE.
1. Kriisijohtamisen tehtävä on pelastaa ihmisiä, elintärkeitä toimintoja, omaisuutta. 2. Kriisiviestintä tukee tehtävän toteuttamista. 3. Periaate: johto vastaa viestinnästä. 4. Kriisin laajetessa johdon ja viestinnän taso siis nousee. 5. Mediayhteiskunnassa viestintä kulkee. kuitenkin johtamisen edellä. 6. Harjoiteltu ja teknisesti toimiva järjestelmä on elinehto. 7. Ongelma: viranomaistiedon, ”operatiivisen” tiedon ja modernin julkisuuden suhde.

14 SIVIILIKRIISIJOHTAMINEN:
TULOS RATKAISEE 1. Kriisijohtoon kuuluvat käyvät läpi uhrien kriisin ja johtoryhmän kriisin. Kokemusta täydentää julkisuus, johon vaikuttavat myös asiaan liittyvät intressit. 2. ”Taistelussa voittaa se, joka tuntee paremmin taistelukentän geometrian”. 3. Toiminnan alkaessa johdon on hyväksyttävä aineellisten tappioiden, julkisuuden, oikeudelliset ja jälkipelin riskit ja keskityttävä tulokseen. 4. Viestinnän osalta ratkaisu voi olla, että johdon ylempi taso ja operatiiviset toimijat vastaavat viestinnästä ja toimiva johto keskittyy tulokseen. 5. Operatiivisissa suunnitelmissa mukana viestinten palvelu sekä varautuminen uhrien suojaamiseen.

15 Kriisitilanteessa kansalaiset jatkavat kansalaisina
Kansalaisten vaatimukset ja tekniikan tarjoamat mahdollisuudet viestinnälle ovat kasvaneet. Tiedotusvälineiden kautta tapahtuva viestintä ei näytä riittävää, vaan kansalaiset haluavat päästä suoraan tiedon lähteelle mm internetin välityksellä. Lisäksi kansalaiset näkevät tarpeelliseksi kaksisuuntaisen viestinnän. Tämä korostuu kriisitilanteessa. Kriisissä kansalaisille suunnatun ”viestin” on oltava totuudenmukaista, nopeasti toimitettua, osin kaksisuuntaista ja samansisältöistä kaikista viranomaiskanavista.

16 JOHTOKESKUS, KRIISIJOHTAMINEN
HÄLYYTYS- JÄRJESTELMÄ TILANNEKUVA TIEDOTUS (VN VIEST. YKS.) INFRASTRUKTUURI VALMIUSPÄÄLLIKKÖ KANSLIAPÄÄLLIKKÖ MINISTERI (UTVA,VN neuv.) (TP) PM VS tv KP tv VP ”SAMA PÖYTÄ”

17 VN viestintäyksikkö/Kriisiviestintäkeskus
Kriisiviestintäkeskukseen sijoitetaan toimitilat koti- ja ulkomaan viestinnän palvelulle mediaseurannalle Kansalaisportaalipalvelulle Yhteyskeskuspalvelulle Varsinainen viestintähenkilöstö kootaan ministeriöiden viestinnän ammattilaisista, joita on noin 50 (Kriisiviestintäpooli). Yhteydenottojen käsittelijät osoitetaan asiantuntijaministeriöiden henkilöstöstä tai alaisesta hallinnosta. Muiden ministeriöiden vastaavat viestintäpisteet voidaan liittää toiminnallisesti osaksi toimipistettä ja ohjata osa yhteydenotoista suoraan heille. Kriisiviestintäkeskukselle varataan erityistilanteiden varalle tilat Säätytalolta ja sille varapaikka valtioneuvoston kanslian osoittamasta paikasta.

18 Tilannetietoverkosto
Poliisi RVL HäKeL SMpol SMpel OM UM PLM PEtike VNvalvomo Hallitus VNtike VM SP YM Koordinaatio OPM SYKe TM STM LVM MMM KTM Tie ViVi Meri Ilma

19 Johtokeskustoiminnan rakenne ja prosessit
Julkiset lähteet Kansalaiset Kansalaisportaali Tiedotusvälineet Tietopalvelut Puhelinpalvelut VN Viestintä Ministeriön Viestintä Päätöksenteko Ministeriön johto VN Tilannekeskus Tilannekuvakoordinaatio (VNK) Ministeriön päivystäjä Varmistaa tiedonsaannin VN turvallisuusvalvomo Valtioneuvoston reaaliaikainen tilannekuva (HÄLYTYS-JÄRJESTELMÄ) Viranomaisten tilannekuva