Tavoitteena asiantuntevat ja asiakkaan palvelutarpeeseen pohjaavat palvelut

Esitys aiheesta: "Tavoitteena asiantuntevat ja asiakkaan palvelutarpeeseen pohjaavat palvelut"— Esityksen transkriptio:

1 Keski-Suomen TE-toimistouudistus Verkostoyhteistyötä asiakkaan parhaaksi

2 Tavoitteena asiantuntevat ja asiakkaan palvelutarpeeseen pohjaavat palvelut
Asiakas saa sekä tarvitsemansa erityisosaamisen että hänen palvelutarpeeseensa soveltuvan palveluintensiteetin Nuorten palvelujen osaaminen Maahanmuuttajapalvelujen osaaminen Ammatinvalinta- ja urasuunnitteluosaaminen Työnvälitys- ja yrityspalvelut Osaamisen kehittämispalvelut Tuetun työllistymisen palvelut

3 Tavoitteena yhtäläiset TE-palvelut asiakkaille koko Keski-Suomessa
Alkupalvelut Palvelujohtaja työnvälitys- ja yrityspalvelut Palveluesimies Palvelujohtaja osaamisen kehittämispalvelut Palvelujohtaja tuetun työllistymisen palvelut Moniammatillisen tuen palveluesimies

4 Tuetun työllistymisen palvelut
vastaa henkilöasiakkaista, jotka tarvitsevat työkyvyn tutkimuksia ja arviointeja ja/ tai yksilöllistä tukea ja ohjausta työmarkkinavalmiuksien kehittämisessä Työyhteisö toimii yhdessä asiakkaan työllistymisen edistämiseksi hyödyntäen palveluprosessissa TE-palveluita, yhteistyöverkostoa ja toimijoita, joiden palvelut edistävät asiakkaan työllistymistä. Asiakas saa henkilökohtaista ja yksilöllistä tukea palveluja käyttäessään.

5 Palvelulinjan tehtävät
Työnhakija ohjataan tuetun työllistymisen palveluihin, kun hänen työllistymisensä arvioidaan ensisijaisesti ja ensivaiheessa edellyttävän työllistymisen esteiden perusteellista selvittämistä ja työmarkkinaedellytysten parantamista, elämäntilanteen selkiintymistä ja työelämävalmiuksien parantamista. Ohjautuminen palvelulinjalle perustuu aina palvelutarpeeseen eikä esimerkiksi ikään, vammaisuuteen, pitkäaikaissairauteen tai työttömyyden kestoon. Lähtökohtana palveluille ovat asiakkaan ammattitaito ja olemassa oleva työkyky. Tuetun työllistymisen palvelut vastaa työvoiman palvelukeskusten toiminnasta, koordinoi ammatilliseen kuntoutukseen liittyvä yhteistyötä KELAn ja vakuutuslaitosten kanssa ja koordinoi yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Välityömarkkinatoimijat ja asiakkaiden työllistymistä edistävät hankkeet ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

6 Tuetun työllistymisen linjan asiakkaat jakautuvat yksilöllistä tukea tarvitseviin ja moniammatillista palvelua tarvitseviin. Ero näkyy palveluprosesseissa ja palveluketjuyhteistyössä Yksilöllistä tukea tarvitsevat - Yhteistyö asiakkaan palveluketjun muiden toimijoiden kanssa on enemmänkin palveluihin ohjaavaa, tiedottavaa ja tietoa vaihtavaa, eikä vaadi jatkuvaa moniammatillista ja/ tai organisaatiorajat ylittävää verkostoyhteistyötä asiakastapaamisissa. Moniammatillista palvelua tarvitsevat - Tiivis yhteistyö asiakkaan koko palveluketjun kanssa, asiakastapaamiset perustuvat moniammatillisuuteen ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön. TE-toimiston palveluprosessi Erikois- sairaanhoidon Sosiaalitoimen Palvelu- tapahtuma Kelan Asiakkaan palveluketju

7 Palveluprosessi tuetun työllistymisen palvelulinjalla
Aktivointi ja kiinnittyminen monivaiheiseen työllistymisprosessiin Alku-palvelu Palvelu-linjat Yhteistyö-tahot Koko-nais-tilanteen arviointi Suunnitelman laatiminen Suunnitelman toteuttaminen Seuranta Työ Työllistymistä tukevien palvelukokonaisuuksien rakentaminen ja työpaikkojen räätälöinti. L L L

8 Osaamisen kehittämispalveluiden ydintehtävät
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kehittämällä työvoiman osaamista vastaamaan työelämän tarpeita ammatillisen osaamisen kehittämistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen koulutusneuvonta ja -ohjaus ammatinvalinta- ja uraohjaus koulutus- ja valmennuspalveluiden suunnittelu ja toteutus (koulutustarpeiden tunnistaminen ja vaikuttaminen te- palvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa) kotoutumispalvelujen koordinointi maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja osaamisen täydentäminen

9 Palvelut henkilöasiakkaille
 Palvelutarpeen tarkennus ja kokonaistilanteen arviointi suhteessa työmarkkinoihin Osaamisen kehittämistarpeiden arviointi ja osaamisen kehittämisen tukeminen ja vaihtoehtojen löytäminen Uranhallintataitojen vahvistaminen (asiakkaan tukeminen realististen, toteuttamiskelpoisten ammatillisten suunnitelmien laadinnassa) Koulutusneuvonta ja tuki koulutukseen hakeutumisessa (yhteishaku, työvoimakoulutus, omaehtoinen koulutus, tms.) Ohjaukselliset keskustelut, tuki Psykologiset arviointimenetelmät Ulkopuoliset asiantuntija-arvioinnit Kokeilut, valmennukset Suunnitelman teko/ päivittäminen jokaisella tapaamisella Ohjaus toiselle palvelulinjalle tai muihin palveluihin

10 Sidosryhmäyhteistyö ja verkostot
Yritys- ja työnantajayhteistyö: yritysten koulutus- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen (Palvelulinja1, yhteishankinnat) Työmarkkinoiden osaamistarpeiden tunnistaminen, ennakointi ja niihin vastaaminen osaamisen kehittämisen keinoin Yhteistyö kumppanuusverkostoissa (kunnat/ sosiaali- ja –nuorisotoimi, kunnat/kotoutumisasiat, koulutusten järjestäjät ja muut kehittämispalveluja tuottavat tahot, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluverkostot)

11 Asiakaskriteerit Täydennyskoulutuksen tarve Vanhentunut koulutus
Ammatillisen koulutuksen puute Täydennyskoulutuksen tarve Vanhentunut koulutus Ammatinvalinta tai alan vaihto Keskeytyneet opinnot Irtisanomistilanteet Yrityksen henkilöstön koulutustarpeiden kartoittaminen Yrittäjän koulutustarpeiden kartoittaminen (esim. johtamisosaaminen) Maahanmuuttaja: joka äskettäin muuttanut Suomeen ja tarvitsee kotoutumiskoulutusta jolla ei ole koulutusta jonka koulutus on tunnistettava ja tunnustettava Suomen ko. alan koulutusten mukaan joka tarvitsee täydennyskoulutusta

12 Osaamisen kehittämisen palvelut
Palvelujohtaja Anna-Kaisa Räsänen Ammatillisen kehittymisen ryhmä Palveluesimies Minna Heino Koulutus- ja uraohjausryhmä Palvelujohtaja Anna-Kaisa Räsänen Psykologit, ammatinvalinta- ja urasuunnittelu - Asiantuntija, koulutussuunnittelu - Asiantuntija, valmennuspalveluiden suunnittelu Asiantuntija, koulutus- ja valmennuspalvelut Asiantuntijat, koulutusohjaus - Assistentit, koulutus- ja valmennuspalvelut Asiantuntijat, ammatillisen kehittymisen palvelut Asiantuntijat, kotouttamis- palvelut Omaneuvojajärjestelmä Toimialakohtainen Ajanvarausjärjestelmä (osin päivystys)

13 Koulutus- ja uraohjauspalvelut -ryhmä
Vastaa asiakkaista, jotka tarvitsevat tukea ammatillisten tavoitteiden laatimisessa ja vaihtoehtojen selvittämisessä ammatinvalinta- ja urasuunnittelu ja/ tai koulutusohjauksen tukemana. Ryhmä vastaa osaamisen hankkimisen mahdollisuuksista, kuten työvoimakoulutus- ja valmennuspalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Koulutus- ja uraohjauspalvelut -ryhmässä tehdään tiivistä yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja muiden kehittämispalvelujen tuottajien kanssa.

14 Ammatillisen kehittymisen palvelut- ryhmä
Vastaa asiakkaista (mukaan lukien kotouttamispalveluiden asiakkaat), jotka tarvitsevat osaamisen kehittämistä työmarkkinoille työllistymiseen. Asiakas on motivoitunut ja vie tilannettaan myös oma- aloitteisesti eteenpäin, mutta hän tarvitsee silti usein TE- toimiston ohjausta ratkaisujen ja päätöksenteon tueksi. Ammatillisen kehittymisen palvelut –ryhmässä tehdään tiivistä yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja muiden kehittämispalvelujen tuottajien sekä yritysten ja työnantajien kanssa.

15 Kotout-tamis-palvelu Psykologi/ ammatinvalinta ja urasuunnittelu
Asiakkaan palvelutarve Osaamisen kehittäminen Urasuunnittelu Toimiala 1 Työnhakijat Nuoret Maahan- muuttajat Toimiala 2 Työnhakijat Nuoret Maahan- muuttajat Toimiala 3 Työnhakijat Nuoret Maahan- muuttajat Kotout-tamis-palvelu Koulu-tusneu-vonta ja suunnit-telu Psykologi/ ammatinvalinta ja urasuunnittelu Työvoimakoulutus, valmennukset, kokeilu, palkkatuki, omaehtoinen koulutus Työllistyminen avoimille markkinoille

16 Nuorten asioiden yhteistyöryhmä
Pj. Minna Heino Jäsenet jokaiselta palvelulinjalta ja alkupalvelusta (yht. 11 asiantuntijaa tai psykologia) Ryhmän tavoitteet: Nuorten palvelujen ja nuorisotakuun tavoitteiden ja toteutumisen seuranta Keski-Suomen TE-toimistossa sekä toimistokohtaisten toimintatapojen ja linjausten suunnittelu mm. nuorten työpajojen ja työnantajien suuntaan

17 Keski-Suomen TE-toimistouudistus TE-palvelut

18 Keski-Suomen TE-toimiston työnvälityspalvelut
Työtä tarjolla ripeälle ja asiakaspalveluun suuntautuneelle….. Keski-Suomen TE-toimiston työnvälityspalvelut

19 Työnvälityspalvelut työnantajalle
Työnvälitys on työnantajan palvelutarpeeseen perustuvaa rekrytointipalvelua: Henkilökohtaista työnvälityspalvelua työnantajalle toteutetaan työnantajan kanssa sovitulla tavalla. TE-toimisto voi hakea työnhakijat suoraan asiakaspalvelujärjestelmässä olevien tietojen perusteella tai TE-toimisto voi kutsua ehdokkaita haastatteluun tai erilliseen rekrytointitilaisuuteen. Työnantaja ilmoittaa avoimen työpaikan pääsääntöisesti mol.fi –verkkosivujen kautta tai puhelimitse TE-toimistoon. Työnantajan palaute ja toimeksiannon tuloksellisuuden seuranta on oleellinen osa henkilökohtaista työnvälityspalvelua avointen työpaikkojen julkaiseminen tiedon välittäminen avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista ehdokkaiden haku ja esittely työnantajan toimeksiannon mukaisesti sekä rekrytointitilaisuuksien järjestäminen.

20 Työnvälityspalvelut työnhakijalle
TE-toimisto etsii ja tarjoaa työnhakijalle hänelle soveltuvia työpaikkoja: TE-toimisto tekee työnhakijoille työtarjouksia työnhakijan työnsaannin edistämiseksi ja sopivien ehdokkaiden tarjoamiseksi työnantajille: Työtarjouksia tehdään myös määräaikaiseen työhön, osa-aikatyöhön, vuokratyöhön ja provisiopalkkaiseen työhön. työntekijän ammatillinen osaaminen, aiempi työhistoria, koulutus ja työkyky ja näiden suhde työnantajan esittämiin työpaikkaa koskeviin vaatimuksiin. henkilökohtaista, asiantuntijan harkintaan ja arvioon perustuvaa työnvälityspalvelua.

21 Työnvälitys Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen, ulkomaalaiset työnhakijat
TE-toimisto tarjoaa työnvälityspalveluja työnhakijalle, joka hakeutuu työhön Suomeen valtiosta, jonka kansalaisilla on Suomea velvoittavien työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja ottaa sitä vastaan ilman TE-toimiston työvoimapoliittista harkintaa (sopimusvaltio), tai joka hakeutuu Suomesta työhön sopimusvaltioon. TE-toimisto tarjoaa työvälityspalveluja työnantajalle, joka etsii työntekijää sopimusvaltiosta työhön Suomeen tai Suomesta työhön sopimusvaltioon. Sopimusvaltiossa sijaitsevan työnantajan paikkailmoitus julkaistaan aina paikallisen Eures-neuvojan toimesta Eures-portaalissa.

22 Kotoutujan palvelut TE-toimistossa
Kunnan, TE-toimiston ja muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. TE-toimisto tekee maahanmuuttajalle alkukartoituksen, joka sisältää alkuhaastattelun. Alkuhaastattelussa selvitetään maahanmuuttajan yleiset kotoutumisen valmiudet kuten: luku- ja kirjoitustaito, suomen ja ruotsin kielen taito, opiskelutaidot ja –valmiudet, aikaisempi koulutus ja työkokemus, erityistaitoihin liittyvä osaaminen ja muut vahvuudet, omat työllistymis- ja koulutustoiveet sekä elämäntilanne ja siitä johtuvat palvelutarpeet. Kotoutuja-asiakkaat ohjataan TE-toimiston palveluissa palvelulinjoille heidän palveluntarpeensa perusteella kuten muutkin asiakkaat. TE-toimisto vastaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille maahanmuuttajille.

23 Kotoutujan palvelut TE-toimistossa
Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön työnhakija tai saa toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti. Kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä myös muulle maahanmuuttajalle, jos se arvioidaan tarpeelliseksi kotoutumisen edistämiseksi. Kunta, TE-toimisto ja maahanmuuttaja käynnistävät kotoutumissuunnitelman laatimisen pääsääntöisesti yhdessä, viimeistään kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta. Kotoutumiskoulutusta tarjotaan työvoimakoulutuksena. Sen tehtävänä on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä, hakeutumaan jatko-opintoihin, toimimaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisena, täysivaltaisena ja tasa-arvoisena jäsenenä sekä pystyy tekemään omaa ja mahdollisen perheensä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja.

24 Tieto- ja neuvontapalvelut

25 Tieto- ja neuvontapalvelut
Julkisena työvoima- ja yrityspalveluna Työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus välittävät tietoa ja antavat neuvontaa: 1) avoimista työpaikoista ja työnhausta 2) työvoiman saatavuudesta ja hankinnasta 3) koulutusmahdollisuuksista ja muista osaamisen kehittämismahdollisuuksista 4) työmarkkinoista, aloista ja ammateista 5) yritystoiminnan käynnistämisestä ja kehittämismahdollisuuksista sekä 6) muutosturvan toteuttamiseksi tarjolla olevista palveluista, tuista ja korvauksista.

26 Ammatillisena kuntoutuksena tarjottavat julkiset työvoimapalvelut

27 Julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tarjotaan ammatillisena kuntoutuksena niille asiakkaille, joilla lääkärin asianmukaisesti toteama vamma tai sairaus vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä. Kaikki TE-toimiston palveluvalikoiman palvelut ovat heidän käytössään. Ammatillisena kuntoutuksena tarjottavat palvelut ovat osa harkinnanvaraista kuntoutuksen kokonaisuutta ja täydentävät muiden toimijoiden järjestämää ammatillista kuntoutusta. Ennen kuin TE-toimisto tarjoaa palveluja ammatillisena kuntoutuksena, sen tulee selvittää, onko asiakkaalla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen lakisääteisenä palveluna tai kuuluko palvelu muun toimijan järjestämisvastuulle ja tarvittaessa ohjata asiakas näiden ensisijaisten palvelujen piiriin.

28 jolla vamma tai sairaus
Asiakas, jolla vamma tai sairaus Kuntoutuksen palvelutarve Onko asiakas työkyvyttömyysetuudella tai onko asiakkaalla uhka tulla työkyvyttömäksi? Ei Kyllä Syynä ammattitauti, työtapaturma tai liikennevahinko? Harkinnanvarainen kuntoutus Kyllä Ei TE-toimiston työvoima- ja yrityspalvelut Kelan harkinnan-varainen kuntoutus Onko asiakas vakiintuneesti työelämään kiinnittynyt Kyllä Ei Kelan ammatillinen kuntoutus Työeläke-kuntoutus Liikenne- ja tapaturmava-kuutuksen kuntoutus Lakisääteinen kuntoutus Toimisto | Otsikko

29 Syntyykö palvelun tarve henkilön sairauden tai vamman aiheuttamista rajoituksista
Pelkkä sairaus tai vamma ei ole riittävä peruste tarjota työvoima ja yrityspalveluja ammatillisena kuntoutuksena, vaan arvion tekee tapauskohtaisesti aina TE-toimisto. Esim. jos asiakkaan työ- ja toimintakyky ei rajoita merkittävästi olemassa olevan osaamisen käyttämistä työmarkkinoilla, työvoima- ja yrityspalveluita ei tarjota ammatillisena kuntoutuksena. Mutta jos työ- ja toimintakyky edellyttää erityistä työtehtäviin tai työympäristöön liittyvien tekijöiden huomioimista työllistymisessä olemassa olevan osaamisen hyödyntämiseksi, voidaan rajoituksen vähentämiseksi tai poistamiseksi tarjota työvoima- ja yrityspalveluja ammatillisena kuntoutuksena. Samoin, jos sairaus tai vamma aiheuttaa koulutusalan valinnassa erityisiä ja merkittäviä rajoituksia, jotka on huomioitava palvelussa, eli työllistymisen ensisijainen este on sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitukset, voidaan työvoima ja yrityspalveluja tarjota ammatillisena kuntoutuksena.

30 Kun TE-toimisto arvioi tarjotaanko työvoimapalveluja ammatillisena kuntoutuksena, henkilöllä on oltava esittää riittävän ajantasainen lääkärinlausunto tai muu lääketieteellinen dokumentti, josta vamman tai sairauden diagnoosi ja haittaavuuden kesto tulee esille, synnynnäisessä vammassa tai pysyvässä ja näkyvässä haitassa tietolähteeksi riittää vanhakin lääkärinlausunto tai hoitoseloste

31 Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutus
Kun on kyse tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen piirissä sattuneesta vahinkotapahtumasta, työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, vakuutettujen ja korvauksensaajien kuntoutusetuudet ovat ensisijaisesti näiden vakuutusjärjestelmien korvausvastuulla.

32 Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus
Alle 63-vuotiaalla työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työkyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista kuntoutusta. Työkyvyttömyyden estämisellä tarkoitetaan todennäköisesti ilman kuntoutustoimenpiteitä viiden vuoden sisällä toteutuvan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen uhan vähentämistä. Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan siitä näkökulmasta voidaanko em. uhkaa pienentää työeläkekuntoutuksen avulla ja siinä otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä, koulutus, työkokemus, aikaisempi toiminta, yhteys työelämään, muut sosiaalis-taloudelliset tekijät sekä se johtaako haettu ammatillinen kuntoutus hakijan terveydentilaan, joka mahdollistaa sopivassa työssä jatkamiseen.

33 Oikeus työeläkekuntoutukseen edellyttää myös seuraavien edellytysten täyttymistä:
Hakija on vakiintuneesti työelämässä Hakija on työkyvytön tai hänellä on sellainen diagnosoitu sairaus, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle Työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tai auttaa jo työkyvyttömyyseläkkeellä oleva takaisin työelämään tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella Hakijalla on työskentelystä saatuja ansioita yhteensä vähintään ,22 € (vuoden 2012 taso) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta Hakijan työ- tai yrittäjäsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole kulunut pitkää aikaa Hakija on alle 63-vuotias Hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma tai liikennevakuutuksen perusteella

34 Kelan ammatillinen kuntoutus:
Vakuutetulla on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että vakuutettu tulee työkyvyttömäksi, taikka vakuutetun työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen.

35 Kelan ammatillinen kuntoutus
Työkyvyttömyyden uhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että vakuutetulle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke, vaikka otettaisiin huomioon hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen edellyttää 2/5 alentumista ja arvioinnissa otetaan huomioon vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huomioon hänen koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, ikänsä, asumisolosuhteensa ja muut näihin verrattavat seikat. Nuoren (16 – 19-v) työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa.

36 Ammatillisen kuntoutuksen lisäksi Kela järjestää alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille henkilöille lääkinnällistä kuntoutusta ja korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita kustannuksia sekä korvaa 16 – 67 –vuotiaille vakuutetuille työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa, jos asianmukaisesti todettu ja diagnosoitu mielenterveydenhäiriö uhkaa vakuutetun työ- tai opiskelukykyä. Vaikeavammaisten kuntoutuksen tarkoituksena on, että sen avulla henkilö kykenisi sairaudesta tai vammasta huolimatta paremmin työskentelemään tai selviytymään arkielämän toiminnoista. Lisäksi Kela järjestää ja rahoittaa harkinnanvaraista kuntoutusta, jonka tärkeimpänä tavoitteena on tukea kuntoutujien työ-, opiskelu- ja toimintakykyä.

37 Etuudet työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
Keski-Suomen TE-toimisto

38 Keski-Suomen TE-toimisto
Työttömyysetuus Työttömyysetuutta ja kulukorvausta maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta, vaikka työnhakijalla ei olisi työttömänä ollessaan oikeutta etuuteen, jos se johtuu korvauksettomasta määräajasta, työssäolovelvoitteesta, odotusajasta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta, omavastuuajasta tai tarveharkinnasta. Työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan koulutuksen ajalta työttömyysetuutta, vaikka hänet on katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi tai hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhan alainen. Palvelusta poissaolon ajalta asiakas saa perusetuutta, jos poissaolon syynä on työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen sairaus enintään neljän työpäivän ajalta, työhaastattelu tai muu työllistymiseen liittyvä syy tai jos työllistymistä edistävää palvelua ei ole tarkoituskaan järjestää tiettynä päivänä. Kulukorvausta ei poissaolopäiviltä tai päiviltä, jolloin palvelua ei ole tarkoitustaan järjestää, makseta. TE-toimisto tekee päätöksen palvelun keskeyttämisestä tai sopimuksen purkamisesta poissaolojen perusteella jos henkilöasiakas on ollut luvatta poissa yhdenjaksoisesti viisi päivää tai jos poissaoloja on ollut muutoin niin paljon, etteivät tavoitteet täyty. Keski-Suomen TE-toimisto

39 Poissaolot työllistymistä edistävistä palveluista 1.1.2013 lukien
Poissaoloja seurataan työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, kokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan aikana. Kela selvittää poissaolon syyn, kun kyseessä on hakijan oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Asiakkaat ilmoittavat sairauspoissaolot suoraan KELAllle Kaikissa muissa tilanteissa seurantavelvoite on TE-toimistolla – palvelun järjestäjän on ilmoitettava poissaoloista TE-toimistolle. Uutta menettelyä sovelletaan poissaoloihin ja sen jälkeiseen aikaan riippumatta siitä, milloin palvelu on alkanut.

40 Kulukorvaus Työttömyysetuutta saavalla työnhakijalla on oikeus saada palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi kulukorvausta seuraavien palveluiden ajalta: Kulukorvauksen määrä riippuu siitä, onko työllistymistä edistävä palvelu työssäkäyntialueella vai sen ulkopuolella. Työssäkäyntialueella kulukorvaus on 9e/päivä ja työssäkäyntialueen ulkopuolella 18e/päivä. Työnhakuvalmennuksen ja uravalmennuksen ajalta kulukorvausta maksetaan ainoastaan päiviltä, joina palvelua järjestetään ja työnhakija osallistuu palveluun. Alle 25-vuotiaille työttömyyspäivärahaa saaville kouluttamattomille nuorille ei pääsääntöisesti makseta kulukorvausta työkokeilun ajalta. 1) työvoimakoulutus 2) työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu 3) kotoutumisen edistämiseksi tarkoitettu omaehtoinen opiskelu 4) työnhakuvalmennus 5) uravalmennus 6) Kokeilu 7) Kuntouttava työtoiminta (iästä riippumatta)

41 Harkinnanvaraiset taloudelliset etuudet
Keski-Suomen TE-toimisto

42 Matka- ja yöpymiskustannusten korvaus
TE-toimisto voi myöntää korvausta seuraavien Suomessa tehtyjen edestakaisten matkojen matka- ja yöpymiskustannuksista työttömälle työnhakijalle: matka työhaastatteluun tai työsopimuksen tekemiseksi, jos työ kestää vähintään kaksi viikkoa ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia matka työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen tai soveltuvuuskokeeseen matka oppilaitokseen tai olosuhteisiin tutustumiseksi, jos henkilöasiakkaan vamma tai sairaus edellyttää mahdollisuutta tutustua oppilaitoksen soveltuvuuteen ja esteettömyyteen ennen työvoimakoulutuksen aloittamista matka palvelun järjestäjän luo kokeilusta sopimiseksi matka asiantuntija-arviointiin osallistumiseksi matka TE-toimistoon työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseksi tai tarkistamiseksi taikka henkilökohtaisen ammatinvalinta- ja uraohjauksen saamiseksi sellaiselle työttömälle henkilöasiakkaalle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee kuljetuspalvelua voidakseen asioida työ- ja elinkeinotoimistossa. Edellytyksenä matkakustannusten korvaamiselle on, että henkilökohtainen asiointi työ- ja elinkeinotoimistossa on välttämätöntä palveluprosessin etenemisen kannalta.

43 Muuttokustannusten korvaus
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää korvausta muuttokustannuksista työttömälle, irtisanotulle tai määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työttömäksi jäävälle työnhakijalle, joka siirtyy työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle. TE-toimisto voi myöntää korvausta muuttokustannuksista, jotka aiheutuvat asuinirtaimiston muutosta Suomen alueella, jos työ kestää vähintään kuusi kuukautta ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Edellytyksenä on, että muutto on tapahtunut viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Muuttokustannusten korvausta ei voida maksaa työnhakijalle, joka saa muuta korvausta muutosta aiheutuvista kustannuksista tai joka saa työn vastaanottamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksena matka-avustusta.

44 Työolosuhteiden järjestelytuki
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua.   TE-toimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea enintään 4000€/hlö seuraavin kustannuksiin: työvälineisiin, kalusteisiin tai työpaikan olosuhteisiin tehtäviin muutoksiin, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi uuden työvälineen tai kalusteen hankintakustannuksiin, jos hankintakustannukset ovat muutoskustannuksia pienemmät. TE-toimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan toteutuneiden tuntein perusteella 20€ tunnilta.

45 Työolosuhteiden järjestelytuki työssä olevalle
Jos työnantaja on hakenut työolosuhteiden järjestelytukea työssä olevan työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin kustannuksiin, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja osallistuu kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä. Työnantajan on toimitettava TE-toimistolle tarpeelliset selvitykset työolosuhteiden järjestelytuen tarpeen arvioimiseksi ja arvio muutostöiden kustannuksista. Jos työnantajalle aiheutuisi muutostöistä työnantajan taloudellinen asema huomioon niin suuret kustannukset, että ne vaarantaisivat henkilön työhön pääsyn tai työssä pysymisen, työnantajalle voidaan korvata näitä kustannuksia työolosuhteiden järjestelytukena. TE-toimiston on kuitenkin huomioitava yhdenvertaisuuslaissa työnantajalle säädetty vastuu ryhtyä kohtuullisiin toimiin työssä selviämiseksi. TE-toimiston on päätöstä tehdessään tarvittaessa kuultava työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoita.

46 Keski-Suomen TE-toimisto
Kokeilut Keski-Suomen TE-toimisto

47 Koulutuskokeilu Koulutuskokeilun kesto on kerrallaan enintään 10 päivää Koulutuskokeilussa henkilöasiakas kokeilee tiettyä koulutusalaa oppilaitoksessa tarkoituksena selvittää hänen soveltuvuuttaan kyseiseen koulutukseen tai alalle, sekä edellytyksiään opiskella kyseisessä oppilaitoksessa. Kokeilun aikana asiakas tutustuu koulutuksen sisältöön ja ammatin vaatimuksiin, seuraa oppitunteja, käy keskusteluja opettajien ja oppilaanohjaajien kanssa. Asiakkaan työ- ja toimintakykyä arvioidaan suhteessa koulutusalan valintaan ja ammatissa toimimisen edellytyksiin. Kokeilun aikana voidaan myös tarpeen mukaan selvittää oppilaitoksen tilojen yms. tarkoituksenmukaisuutta asiakkaan tilanne huomioon ottaen, esim. tilojen esteettömyysnäkökohdat huomioiden.

48 Työkokeilun käyttötarkoitukset:
Ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittäminen Nuoret ja muut ammatillista koulutusta vailla olevat Alaa tai ammattia rakennemuutostilanteesta, terveydellisistä syistä tms. vaihtavat Yrittäjyyttä suunnittelevat Ammatinvalintatarkoituksessa järjestetty työkokeilu on yleensä lyhyt 1 – 3 kk. Muutoinkin vältetään tekemästä heti ½ vuoden pituisia jaksoja. Alle 25-vuotiaiden kohdalla ammatinvalintatarkoituksessa järjestettyyn työkokeiluun tulisi liittää vahva ohjauksellinen tuki.

49 Työkokeilun käyttötarkoitukset:
Työmarkkinoille paluun tukeminen Henkilöt, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta pitkittyneen työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Koulutustaan vastaavalle alalle voi siis mennä työkokeiluun, jos on ollut pitkään poissa työelämästä Jos työkokeilu järjestetään sen selvittämiseksi, kykeneekö henkilö tietyn alan tai ammatin mukaiseen työhön vammastaan tai sairaudestaan huolimatta, työkokeilu voi olla tarkoituksenmukaista järjestää kestoltaan pidempänä, jolloin se mahdollistaa henkilön työmäärän asteittaisen lisäämisen. Vastavalmistuneiden ja muiden ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymistä tuettaan ensisijaisesti työnvälityksellä, työnhakuvalmennuksella ja palkkatuella Toimisto | Otsikko

50 Työkokeilun kesto Työkokeilun enimmäiskeston samalla järjestäjällä on enintään 6 kk, yhteenlaskettu kesto enintään 12 kk. Kuntayhtymä ja siihen kuuluva kunta ovat eri järjestäjiä, valtion eri virastot ovat eri järjestäjiä. Työkokeilun enimmäiskesto samassa kunnassa pitenee 6 kk:sta 12 kk:een, josta kuitenkin enintään 6 kk samoissa tehtävissä Muutos mahdollistaa työpajajakson ja muun kunnassa toteutettavan työkokeilun yhdistämisen ja tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista

51 Työkokeilun kesto Enimmäiskeston laskenta alkaa uudelleen alusta:
12 kk yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen Edellytyksenä ei enää ole, että työkokeilun 12 kk enimmäiskesto on tullut täyteen Siirtymävaihe: esim. jos henkilö on ollut TEV:ssä vuoden loppuun ja häntä harkitaan ohjattavaksi jatkossa työkokeiluun, vuoden 2013 alusta solmittavia työkokeilusopimuksia (ml palvelua koskevat enimmäisehdot) koskevat uuden lain mukaiset säännökset. Työkokeilun keston laskenta aloitetaan siten alusta ja jäähysääntöä ei tämän hetkisen tiedon mukaan siirtymävaiheessa ole. 3 kk yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen, jos kyseessä on alle 25-vuotias, joka on ollut työkokeilussa 12 kk enimmäisajan Nopeuttamalla työttömyyspäivärahaa saavien nuorten mahdollisuutta päästä enimmäisajan täyttymisen jälkeen uudelleen työkokeiluun tuetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista Työkokeilu toteutetaan 1 – 5 päivänä viikossa, 4 – 8 tuntia päivässä. Asiakkaan vammasta tai sairaudesta taikka työ- ja toimintakyvystä johtuen työkokeilun päivittäinen ja viikoittainen kesto voi olla tarkoituksenmukaista mitoittaa lyhyeksi.

52 Kaupparekisteriotetta ei tarvita kokeilusopimuksen liitteeksi.
Työkokeilusopimus TE-toimisto, työkokeiluun osallistuva ja työkokeilun järjestäjä allekirjoittavat työkokeilusopimuksen. Järjestäjän puolelta sopimuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Kaupparekisteriotetta ei tarvita kokeilusopimuksen liitteeksi. Työkokeilun järjestäjän on sitouduttava antamaan työkokeilun tavoitteisiin liittyvä arvio, esim. soveltuvuudesta työhön, ammattiin tai alalle, työelämävalmiuksista tai ammattitaidosta.

53 Palkkatuki

54 Palkkatuki Palkkatuella tuetun työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Työllistämissuunnitelmassa on otettava kantaa palkkatuen tarpeellisuuteen ja arvioitava, kuinka tuella työllistäminen edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että tuella palkattavan tuottavuuden arvellaan olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut osaamisessa ja ammattitaidossa olevien puutteiden, työttömyyden keston, vamman tai sairauden taikka muun syyn johdosta.

55 Palkkatuki Yrityksille voidaan myöntää nyt tukea (myös lisäosaa) kuten muillekin työnantajille ilman työsuhteen kestoon tai kouluttamiseen liittyviä ehtoja. Lisäksi yrityksille on uusi tukimuoto alle 30-vuotiaiden työllistymisen edistämiseksi. Kaikki työnantajat voivat siirtää palkkatuella työllistämänsä henkilön toisen työnantajan käyttöön, siirrosta on kuitenkin ilmoitusvelvollisuus TE-toimistolle. Palkkatuella tuetussa työsuhteessa tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka, tai vähintään 1330e/kk (ellei sovellettavaa tes:iä ole) Kuntakokeiluun liittyvään työllistymisrahaan ei palkkatuella työllistetyillä ole oikeutta, koska työllistymisraha edellyttää normaalia työsuhdetta.

56 Palkkatuen hakeminen sairauden tai vamman perusteella
Palkkatuen myöntäminen sillä perusteella, että tuottavuuden arvioidaan alentuneen henkilön vamman tai sairauden perusteella edellyttää, että henkilön työkyky on alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään ja että vammasta tai sairaudesta on esitetty asianmukainen selvitys. TE-toimiston voi käyttää työnhakijan työkyvyn ja tuottavuuden alenemaa arvioidessaan apunaan lääkärinlausuntoja, työhönvalmentajien, työterveyshoitajien ja –lääkäreiden arvioita, työnantajan lausuntoa, neuvotteluja työnantajien kanssa, käyntejä työpaikalla ja työkokeiluja. Työnantajan palkatessa henkilön, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, voidaan palkkatukea myöntää koko siksi ajaksi, jonka vamman tai sairauden arvioidaan vaikeuttavan työllistymistä. Kerrallaan tukea voidaan myöntää kuitenkin enintään 24 kk ajalle.

57 Rekrytointituki Palkkatukea voidaan myöntää lyhytkestoisena rekrytointitukena (1 – 3) tilanteissa, joissa tuella palkattavalla on puutteellinen työkokemus tai joissa tuella palkattava ei ole saanut mahdollisuutta osoittaa osaamistaan ja työkykyään. Esim. tilanteissa, joissa henkilö ei vammansa tai sairautensa vuoksi ole onnistunut pääsemään avoimille työmarkkinoille tai joissa nuori tai vastavalmistunut ei puuttuvan työkokemuksen vuoksi ole päässyt työelämään kiinni. Tilanteissa, joissa henkilö vammastaan tai sairaudestaan johtuen tarvitsee työsuhteen alussa normaalia enemmän työhön perehdyttämistä tai opastusta ja aikaa työn oppimiseen, jotta työn tuottavuus nousee samalle tasolle kuin muiden. Kun henkilöllä on jokin vamma tai sairaus, ei rekrytointituki kuitenkaan yleensä ole ajallisesti riittävä.

58 Oppisopimus Palkkatuella tuetaan niiden työttömien työnhakijoiden oppisopimukseen pääsyä, joiden mahdollisuudet päästä oppisopimuskoulutukseen ilman palkkatukea ovat heikot. Palkkatukea suunnataan ensisijassa perustutkintotavoitteiseen koulutukseen. Edeltävät palkkatukijaksot eivät lyhennä oppisopimukseen myönnettävää tukiaikaa, eivätkä edellytä työttömyysaikaa, vaan tuki myönnetään aina koko oppisopimusajalle.

59 Palkkatuen kohdentaminen 2013
Palkkatukiperusteiset työllistämistuet kohdennetaan vuonna 2013 ensisijaisesti alle 30-vuotiaiden, yli 12 kk työttömänä olleiden sekä henkilöiden, joilla on sairaus tai vamma, harkinnanvaraiseen työllistämiseen sekä työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisyyn. Palkkatuen lisäosaa voidaan myöntää, jos tuottavuuden alentumisen kompensoimiseksi ei riitä pelkkä perustuki. Palkkatukea kohdennetaan erityisesti avoimille työmarkkinoille. Työttömän työnhakijan työllistymistä voidaan tukea palkkatuella, jos TE-toimisto arvioi, että palkkatuen myöntäminen on tarkoituksenmukainen keino tukea henkilön työllistymistä. Tarkoituksenmukaisuusharkinta tarkoittaa sen arvioimista, parantaisiko tuettu työ tuella palkattavan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja edistäisikö se hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille. -> polutus -> työttömän työnhakijan palvelutarve!

60 Palkkatuen sähköinen hakumenettely otettiin käytötön kesällä 2012.
Palkkatukea hakevalta ei jatkossa pyydetä kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteritietoja, TE-toimisto hankkii ne viran puolesta Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tarvitaan vielä tukea haettaessa, jatkossa tieto saadaan suoraan veroviranomaiselta. Palkkatuen sähköinen hakumenettely otettiin käytötön kesällä 2012. Palkkatuen sähköinen maksatushakemus tulossa vuoden 2013 aikana.

61 Starttiraha

62 Starttiraha Yrittäjäksi ryhtyvän henkilöasiakkaan toimeentulon turvaamiseksi työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää starttirahaa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa enintään 18 kuukaudeksi. Starttiraha myönnetään de minimis -tukena. Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) henkilöasiakkaalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan ja 2) aiottu yritystoiminta on luonteeltaan päätoimista ja sillä arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.

63 Starttirahan määrä Starttirahana myönnetään päivää ja henkilöä kohti vähintään starttirahan perustuki. Starttirahan perustuki on päivältä peruspäivärahan suuruinen ilman korotusosaa ja muutosturvalisää. Starttirahana voidaan myöntää starttirahan perustuen lisäksi lisäosaa, joka on enintään 60 prosenttia starttirahan perustuen määrästä. Starttirahaa maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

64 Starttirahaa ei myönnetä, jos:
1) aiotun yritystoiminnan arvioidaan turvaavan henkilöasiakkaan kohtuullisen toimeentulon yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa 2) starttirahan arvioidaan vääristävän vähäistä enemmän samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua 3) starttirahaa hakeva henkilöasiakas on aloittanut yritystoiminnan ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty 4) starttirahaa hakeva henkilöasiakas siirtyisi työsuhteesta tekemään samaa työtä yrittäjänä ja on ilmeistä, että hänen pääasiallinen toimeksiantajansa olisi hänen aiempi työnantajansa 5) starttirahaa hakeva henkilöasiakas on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai hänellä on olennaisia yksityisoikeudellisia maksuhäiriöitä, ellei työ- ja elinkeinotoimisto erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena. Starttirahaa ei makseta, jos henkilöasiakas saa samalta ajalta: 1) palkkaa tai korvausta tekemästään yritystoimintaansa liittymättömästä työstä, jolloin palkkana pidetään myös vuosiloma-ajan palkkaa ja irtisanomisajan palkkaa sekä sellaista taloudellista etuutta, jonka on katsottava turvaavan kohtuullisen toimeentulon 2) julkista tukea omiin palkkakustannuksiinsa 3) työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, sosiaalietuutta taikka opintotukea.

65 Yritystoiminnan kehittämispalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja työ- ja elinkeinotoimisto voivat tuottaa tai hankkia pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) yritystoiminnan kehittämispalveluina koulutuspalveluja sekä asiantuntijapalveluja pk-yrityksen kehittämistarpeiden arvioimiseksi, kehittämissuunnitelman laatimiseksi, suunnitelman toteuttamisen tukemiseksi ja pk-yritysten verkostoitumisen tukemiseksi. Yritystoiminnan kehittämispalvelut ovat yritykselle maksullisia. Valtion rahoittama osuus kehittämispalvelusta on de minimis -tukea. TE-viranomaisen rahoitusosuus pk-yritykselle tarjottavan yritystoiminnan kehittämispalvelun toteutuneista kustannuksista on: 80%, kun kyse on asiantuntijapalvelusta pk-yrityksen kehittämistarpeiden arvioimiseksi tai kehittämissuunnitelman laatimiseksi, 75%, kun kyse on asiantuntijapalvelusta pk-yritykselle laaditun kehittämissuunnitelman toteuttamisen tukemiseksi tai asiantuntijapalvelusta pk-yritysten verkostoitumisen tukemiseksi ja 70%, kun kyse on pk-yritykselle tarjottavasta koulutuspalvelusta.

66 Valmennukset

67 Valmennukset Työ- ja elinkeinotoimisto voi tarjota henkilöasiakkaalle valmennusta: 1) työn hakemisessa (työnhakuvalmennus); 2) ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä (uravalmennus); ja 3) työhön sijoittumisessa ja työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa (työhönvalmennus). Työnhakuvalmennuksen kesto on 12 kuukauden aikana enintään 20 pv. 12 kuukauden ajanjakso lasketaan valmennuksen alkamisesta.

68 Uravalmennuksen kesto on 12 kuukauden aikana enintään 40 päivää, 12 kuukauden ajanjakso lasketaan valmennuksen alkamisesta. Uravalmennus on pääasiallisesti kasvokkain tapahtuvaa ryhmämuotoista toimintaa. Pääpaino valmennuksessa on ryhmässä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ja harjoituksissa, mutta siihen voidaan myös sisällyttää lyhytkestoisia työelämään tutustumismahdollisuuksia yhdessä tai useammassa työpaikassa. Uravalmennuksen avulla tuetaan ja ohjataan henkilöasiakasta ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. Uravalmennus voi olla myös tietylle alalle suuntaavaa. Uravalmennuksen sisältö voidaan räätälöidä erilaisten kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Uravalmennusta hankitaan henkilöasiakkaalle, mikäli TE -toimiston virkailija arvioi, että hän tarvitsee TE -toimiston uraohjauksen lisäksi toiminnallisempaa, intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa tukea urasuunnittelussaan. Uravalmennusta tarjotaan henkilöasiakkaalle, joka on kokonaan vailla ammatillista koulutusta, harkitsee alanvaihtoa, on palaamassa takaisin työelämään tai harkitsee yrittäjyyttä.

69 Työhönvalmennuksen kesto on 12 kuukauden aikana enintään 50 tuntia,12 kuukauden ajanjakso lasketaan valmennuksen alkamisesta. Työnantajalle työhönvalmennus tarjoaa tietoa työnhakijan osaamisesta ja tarvittaessa TE-toimiston työllistymistä edistävistä tukimuodoista. Työhönvalmentaja voi toimia esim. palkkatukiasioissa työnantajan valtuuttamana asiamiehenä. Työhönvalmennusta voidaan myös käyttää esim. palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa koulutukseen osallistuvan ja työnantajan tukena. Työhönvalmennus on usein tarkoituksenmukaista yhdistää työvoimapalveluihin, esim. välityömarkkinoilla tapahtuvaan palkkatukityöhön avoimille työmarkkinoille tähtäävänä työhönvalmennuksena. TE-toimisto voi tarjota työhönvalmennusta, kun henkilöasiakas tarvitsee henkilökohtaista tukea työpaikan etsimiseen, työsopimuksen solmimiseen ja/tai työsuhteen vakiinnuttamiseen. Työhönvalmennusta voidaan käyttää sekä ennen työsuhteen alkua että työsuhteen aikana.

70 Asiantuntija-arvioinnit

71 Asiantuntija-arvioinnit
Henkilöasiakkaan osaamisen, ammattitaidon, soveltuvuuden sekä työ-, yritystoiminta ja koulutusvaihtoehtojen selvittämiseksi työ- ja elinkeinotoimisto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voivat hankkia: 1) osaamis- ja ammattitaitokartoituksia 2) työkyvyn tutkimuksia ja arviointeja 3) yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arviointeja sekä 4) muita asiantuntija-arviointeja

72 Työkyvyn arvioinnit TE-toimisto voi ostopalveluna hankkia työkyvyn arvioinnin terveydenhuollon yksiköltä, kuntoutuslaitokselta, yksittäiseltä asiantuntijalta tai esim. työklinikalta asiakkaalle, jolla on sellainen diagnosoitu vamma tai sairaus, jonka arvioidaan vaikuttavan mahdollisuuksiin saada työtä. Työkyvyn arviointi hankitaan tilanteessa, jossa asiakkaan työ- ja toimintakykyä pitää tarkemmin tai yksilöidymmin selvittää suhteessa hakuammattiin tai suunniteltuun koulutukseen. Palvelua voidaan käyttää esim. seuraavissa tilanteissa: soveltuvuuden arviointi urasuunnittelun osana, työllistymistä edistävien palvelujen suunnittelu, työllistymisprosessin ja työllistymistä edistävien palvelujen aikana ilmenevä tarve työkyvyn arviointiin yksittäisenä arviointina tai työolosuhteiden järjestelytuen käyttö ja mukautusten suunnittelu. Työkyvyn arviointia ei saa käyttää sairauden diagnosoimiseksi tai hoidon taikka lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiseksi eikä siihen sisällytetä em. tarkoituksessa tehtäviä laboratorio- tai röntgenologisia tutkimuksia. Em. tarkoituksessa asiakas ohjataan julkiseen terveydenhuoltoon, esimerkiksi työttömien terveystarkastukseen.

73 Yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arviointi
TE-viranomainen voi hankkia yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arviointeja. TE-hallinnon ulkopuolisia asiantuntijapalveluja voidaan käyttää tarvittaessa silloin, kun TE-toimisto katsoo tälle olevan tarvetta. Asiantuntijapalvelut voidaan hankkia myös maksuttomana viranomaisyhteistyönä. TE-hallinnon ulkopuolinen asiantuntijapalvelu voi sisältää tapauskohtaisen harkinnan perusteella starttiraha-asiakkaiden ohjausta, neuvontaa ja asiantuntijalausunnon.

74 Ammatinvalinta- ja uraohjaus
Keski-Suomen TE-toimisto

75 Ammatinvalinta- ja uraohjaus
Työ- ja elinkeinoviranomainen voi tarjota ammatinvalinta- ja uraohjausta henkilöasiakkaan tukemiseksi ammatinvalinnassa, ammatillisessa kehittymisessä, työelämään sijoittumisessa, elinikäisessä oppimisessa ja urasuunnitelman laatimisessa. Henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen, osaamisen sekä soveltuvuuden selvittämiseksi voidaan asiakkaan suostumuksella tarvittaessa käyttää asianmukaisia psykologisia arviointimenetelmiä, kokeiluja, tutkimuksia tai konsultaatioita sekä hyödyntää asiantuntijaverkostoja tai ostopalveluja. Ammatinvalinta- ja uraohjauksen asiantuntemuksen saatavuus eri palvelulinjoilla ja paikkakunnasta riippumatta varmistetaan joko konsultaatiokäytäntöjä kehittämällä tai valtakunnallisia verkko- ja puhelinpalveluja hyödyntämällä. Palvelut järjestetään niin, että myös muut kuin työnhakija-asiakkaat osaavat hakeutua ammatinvalinta- ja uraohjaukseen.

76 Kuntouttavan työtoiminnan yhteistyö kunnan kanssa
Keski-Suomen TE-toimisto

77 Kuntouttavan työtoiminnan yhteistyö kunnan kanssa
Keski-Suomen TE-toimiston tuetun työllistymisen asiantuntijat toimivat yhteistyössä kunnan edustajien kanssa kunnan järjestämisvastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseksi TE-toimiston asiakkaille. Yhteistyötä ja aktivointisuunnitelmien tekoa kuntouttavan työtoiminnan osalta tehostetaan, jotta palvelua voidaan käyttää tehokkaasti niiden asiakkaiden prosessin osana, joiden palvelutarve edellyttää kuntouttavan työtoiminnan tyyppistä palvelua. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle voidaan maksaa työttömyysetuutta työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen estämättä, jos kuntouttava työtoiminta on alkanut lain voimaantulon jälkeen. Tämä ei koske voimassaolevia, yli vuodenvaihteen jatkuvia kuntouttavan työtoiminnan sopimuksia. Asiakkaat tulevat uuden lain ja lausuntokäytännön piiriin siinä vaiheessa, kun uusia tai jatkosopimuksia tehdään v

78 Keski-Suomen TE-toimisto
Työvoimakoulutukset Keski-Suomen TE-toimisto

79 Työvoimakoulutukset Työvoimakoulutuksella parannetaan aikuisten ammattitaitoa, mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka ja heidän valmiuksiaan toimia yrittäjänä sekä edistetään ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Työvoimakoulutuksena tarjotaan ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta sekä kotoutumiskoulutusta. Suuri osa ammatillisesta työvoimakoulutuksesta on tutkintotavoitteista. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osia. Tietyin edellytyksin on mahdollista suorittaa myös korkeakoulututkinto. Osa koulutuksesta on jatko- ja täydennyskoulutusta, jossa keskeisenä tavoitteena on kehittää ja täydentää työnhakijoiden ammatillisia valmiuksia. Yrittäjäkoulutusta hankitaan työnhakijoille, joilla on kiinnostusta ja valmiuksia perustaa oma yritys. Työvoimakoulutuksena voidaan lisäksi tarjota aikuisten perusopetusta, jos perusopetuksen oppimäärän puuttuminen on esteenä ammatillisen koulutuksen suorittamiselle. 

80 Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen
hankkiminen työvoimakoulutuksena Korkeakoulututkintoon johtavia opintoja voidaan hankkia työvoimakoulutuksena henkilöasiakkaalle keskeytyneiden korkeakouluopintojen loppuunsaattamiseksi. Edellytyksenä on, että opintojen todisteellisesta keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi. Lisäksi edellytyksenä on, että opintojen loppuun saattamisen arvioidaan edellyttävän päätoimisia opintoja enintään: 1) 12 kuukauden ajan, kun kyse on henkilöstä, joka on otettu suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa; 2) 18 kuukauden ajan, kun kyse on henkilöstä, joka on otettu suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa tai pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa; 3) 24 kuukauden ajan, kun kyse on henkilöstä, joka on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa tai ylempää korkeakoulututkintoa, kun koulutukseen ei sisälly mahdollisuutta alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Henkilöasiakkaalle, jolla on opistoasteen tutkinto tai vastaavantasoinen ulkomailla suoritettu tutkinto, voidaan hankkia saman alan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Työvoimakoulutuksena ei voida koskaan hankkia AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta kokonaan, vaan kyse on aina vain vanhamuotoisen tutkinnon täydentämisestä tai kesken jääneiden opintojen loppuun saattamisesta.

81 Yhteishankintakoulutus
Työvoimakoulutus voidaan toteuttaa yhdessä yhden tai usean työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen kanssa siten, että tämä osallistuu koulutuksen rahoittamiseen yhdessä TE-viranomaisen kanssa. Koulutusta voidaan hankkia määrätyn työnantajan palvelukseen tuleville tai palveluksessa oleville työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille. Lisäksi koulutuksiin voivat osallistua yrittäjiksi aikovat tai henkilöt, joiden on tarkoitus harjoittaa yritystoimintaa hankkimalla yrittäjyysoikeudet toiselta yritykseltä. Myös yrittäjänä toimiva henkilö voi itse osallistua palveluksessaan olevalle tai palvelukseensa tulevalle henkilöstölle järjestettyyn koulutukseen. Yksinyrittäjä ei voi oman toiminimensä tai yrityksensä nimissä osallistua yhteishankintaan. Yhteishankintakoulutusten opiskelijavalinta poikkeaa tavanomaisesta opiskelijavalinnasta siinä, että työnantajatahoilla on aina keskeinen rooli valintaprosessissa.

82 Yhteishankinnan tuotteita ovat RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus
RekryKoulutuksen opiskelijavalinnassa on oleellista, että työnantaja haastattelee ja tarvittaessa testaa lähtötaso- ja muut pääsyvaatimukset täyttävät soveltuvat hakijat. Koulutuksen yleisenä tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet, joko kaikki tai etukäteen hankintasopimuksessa sovittu osuus, työllistyvät yhteishankinnan osapuolena olevan tai esim. vuokratyövoimaa tarjoavan työnantajan palvelukseen. Vaihtoehtoisesti henkilöt voivat työllistyä yrittäjinä toimeksiantosuhteeseen työnantajaosapuolen kanssa. TE-toimisto ja työnantaja tekevät opiskelijavalinnan yhdessä neuvotellen yksimielisesti. TE-toimisto vahvistaa valinnan tuloksen päätöksellään. TäsmäKoulutuksen opiskelijavalinnassa kyse on entuudestaan työnantajan palveluksessa tai yrittäjinä toimeksiantosuhteessa toimivien henkilöiden koulutuksesta. Tällöin työnantaja ilmoittaa TE-toimistolle ryhmäilmoituksella ne henkilöt, joiden on tarkoitus osallistua hankittuun koulutukseen. TE-toimisto vahvistaa opiskelijavalinnan päätöksellään. MuutosKoulutuksessa voi opiskelijavalinnan lähtökohta muistuttaa kumpaa tahansa edellä kuvattua tilannetta, joten menettelytavat määräytyvät kulloisenkin tilanteen mukaan. Opiskelijavalinnat ovat lähtökohtaisesti valintaan osallistuvien osapuolten kesken maksuttomia. Jos työnantaja haluaa toteuttaa valintaprosessiin liittyen erillisiä soveltuvuustestejä tai vastaavia toimia, työnantaja vastaa kustannuksista.

83 Monialakoulutuksen tavoitteena on työllistää uusi henkilö yritykseen ja kouluttaa tämä työtehtäviinsä Monialakoulutus kestää kymmenestä päivästä puoleen vuoteen ja pääsääntöisesti se on työssäoppimispainotteinen.  Koulutuksen kokonaiskestosta kolmannes on oltava teoriaopintoja. Koulutuksen jälkeen yritys on velvollinen työllistämään henkilön yritykseen, mikäli koulutus on mennyt suunnitelmien mukaan ja suoritettu hyväksyttävästi. Koulutettavalle koulutus on ilmainen. Yritykselle ei tule palkkakustannuksia koulutuksen ajalta, vaan sen maksettavaksi jää vain kolmannes koulutuskustannuksista. Tämä tarkoittaa  20€ + alv. /päivä/ koulutettava.  Rekrytoitava ei ole työsuhteessa yritykseen, joten koulutettava on vakuutettuna muualla. Koulutettava henkilö saa hänelle kuuluvaa päivärahaa ja kulukorvauksen osallistumispäiviltä viideltä päivältä viikossa.

84 Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen
opiskelu Keski-Suomen TE-toimisto

85 Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu
Tukemalla työnhakijan omaehtoista opiskelua parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman saantia. Jos työnhakijalta puuttuu ammatillinen koulutus tai hänen osaamisessaan on sellaisia puutteita, joiden vuoksi hänen työttömyytensä uhkaa pitkittyä ja hänellä on ammatillisen koulutuksen tarve, voidaan tähän tarpeeseen lähteä vastaamaan omaehtoisen opiskelun avulla. Omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysetuudella on työttömyysturvalaissa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu. Opiskelijaksi ottamisesta päättää aina oppilaitos tai koulutuspalvelun tuottaja.

86 Työnhakijalla, joka on täyttänyt 25 vuotta
ja joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus työttömyysetuuteen, jos: 1) työnhakijalla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve ja toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikkansa 2) opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille 3) opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ja 4) muut opintoja koskevat edellytykset täyttyvät

87 Työnhakijan omaehtoisille opinnoille ei ole laissa asetettu vähimmäiskestovaatimusta. Myöskään opintojen enimmäiskestoa ei ole rajoitettu. Työnhakija voi kuitenkin saada työttömyysetuutta omaehtoisten opintojen ajalta enintään 24 kuukautta kutakin työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittua opintokokonaisuutta kohden. Työttömyysetuuteen oikeuttava opintojen enimmäisaika täyttyy, kun kalenteripäivien summa on 720 päivää. Työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika kuluu myös opiskelun aikana. Opintojen loma-ajat katsotaan opiskeluajaksi ja myös ne sisältyvät mainittuun 24 kuukauden enimmäisaikaan. Mikäli työttömyyspäivärahan enimmäisaika tulee täyteen, mutta työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittua opiskeluaikaa on vielä jäljellä, opiskelija saa loppuajalta työmarkkinatukea. Jos työnhakija jatkaa opintojaan pidempään kuin 24 kuukautta, hänet katsotaan enimmäisajan täyttymisen jälkeen päätoimiseksi opiskelijaksi, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Keskeneräisiä opintoja ei voida jatkaa myöskään hankkimalla työvoimakoulutuksen yksittäinen opiskelijapaikka.

88 Työttömyysetuudella tuettavan omaehtoisen opiskelun tulee aina olla päätoimista
Päätoimisina pidetään opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen sekä nuorille tarkoitettuja lukio-opintoja. Päätoimisina pidetään myös opintoja, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai, jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintoviikkoina tai opintopisteinä, 25 tuntia viikossa. Päätoimisuuden lisäksi tuettavan opiskelun tulee olla opintoja, joista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa, ja jotka johtavat ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai alempaan tai ylempään yliopistossa suoritettavaan korkeakoulututkintoon, tai jotka tähtäävät edellä mainittujen tutkintojen osien suorittamiseen, tai jotka ovat edellä mainittujen lakien mukaista lisä- ja täydennyskoulutusta, tai jotka ovat avointa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetusta.

89 Yliopisto- ja korkeakouluopinnot
Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon johtavaa opiskelua ei voida tukea työttömyysetuudella. Avoimen korkeakouluopiskelun kohdalla tulee ottaa huomioon, ettei se yleensä ole päätoimista opiskelua, eikä opiskelua silloin voida tukea työttömyysetuudella. Yliopistotutkintoon johtavien väyläopintojen ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavien polkuopintojen päätoimisuutta arvioidaan avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettavan kokonaisuuden osalta niiden opintosuunnitelman mukaisen laajuuden perusteella. Väylä- tai polkuopinnot ja varsinainen tutkintoon johtava koulutus muodostavat yhden opintokokonaisuuden riippumatta opintojen aloittamisajankohdasta. Yliopistossa on mahdollista suorittaa työttömyysetuudella tuettuna alempaan tai ylempään korkea-koulututkintoon johtavia opintoja pääsääntöisesti vain, jos tarkoituksena on jatkaa vähintään yhden vuoden todisteellisesti keskeytyneinä olleita opintoja. Keskeytymisaika lasketaan lähtökohtaisesti opintosuoritusrekisteriotteeseen merkitystä viimeisestä opintosuorituksesta. Erityisestä syystä työnhakijalla voi olla mahdollisuus aloittaa myös uudet yliopisto-opinnot.

90 Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että työnhakija etenee opinnoissaan
Korkeakouluopintojen katsotaan etenevän riittävästi, jos työnhakija saa tuettavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Muiden opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.

91 Kiitos! Ja hyviä hiihtokelejä! Rauhallista Joulua!
T:Tuetun työllistymisen palvelut