Oulun seudun hajarakentamisselvitys

Esitys aiheesta: "Oulun seudun hajarakentamisselvitys"— Esityksen transkriptio:

1 Oulun seudun hajarakentamisselvitys

2 Lähtökohta moni rakentaja toivoo suurta rakennuspaikkaa haja-asutusalueelta kuntataloudelle, palvelujen järjestämiselle, liikenteelle ja ympäristölle ongelmallista valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: taajamia eheytettävä, oleva yhdyskuntarakenne hyödynnettävä jotta elinympäristö on toimiva ja taloudellinen toteuttaa ja käyttää yhdyskuntarakenne hajautuu, jolloin palvelujen järjestäminen vaikeutuu, liikenne lisääntyy ja yhteiskunnan kustannukset kasvavat Mitä selvitetään millaisia vaikutuksia haja-asutusalueelle rakentamisella on mitä keinoja hajarakentamisen hillitsemiseksi on

3 Vertailtavat vaihtoehdot
Hajamalli – nykymeno jatkuu haja-asutusalueiden uusien omakotirakennuspaikkojen määrä säilyy vuoden 2005 tasolla eli 213 kpl/v vuosina 2006–2020 haja-asutusalueelle sijoittuu 3195 uutta omakotitaloa vuosien 2006–2020 väestönlisäyksestä noin kolmannes sijoittuu asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle Malttimalli – hajarakentaminen vähenee vuosittainen haja-asutusalueiden omakotirakennuspaikkojen määrä on kymmenen prosenttia vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä eli 79 kpl/v vuosina 2006–2020 haja-asutusalueelle sijoittuu noin 1185 omakotitaloa (37% hajamallista)

4 Hajamalli – nykymeno jatkuu

5 Malttimalli – hajarakentaminen vähenee

6 Rakennetut alueet vaihtoehdoissa

7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 1/2
Hajamalli – nykymeno jatkuu yhdyskuntarakenne hajautuu kunnan maanhankinta vaikeutuu: ei myyntihalukkuutta, tonteista ei kunnalle maanmyyntituloja haja-asutusalueen rakentuminen vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta ihanteellisen kokonaisuuden aikaansaaminen vaikeaa asukkaat vastustavat ympäristön muutoksia Näinkin voi käydä: asukkaat ikääntyvät, jos kysyntää ei ole, asuntoja autioituu haja-asutusalueen talojen arvo laskee ongelmia tulevaisuuden mahdollisessa viemäröinnissä kallista, koska rakennuspaikkojen sijainti sattumanvarainen jätevesille löydettävä purkupaikka

8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 2/2
Malttimalli – hajarakentaminen vähenee vaikutukset samansuuntaisia kuin hajamallissa, mutta vähäisempiä omakotitalojen sijoittuminen vastaa hajamallia paremmin seudun yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä talojen autioituminen melko epätodennäköistä

9 Vaikutukset liikenteeseen 1/2
Hajamalli – nykymeno jatkuu kevyen liikenteen edellytykset heikkenevät etäisyyksien kasvaessa palveluverkon harveneminen lisää liikennetarvetta runsaiden tonttiliittymien aiheuttamien sujuvuus- ja turvallisuusongelmien välttämiseksi tarvitaan runsaasti uusia liityntäväyliä perinteisen joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee, on kehitettävä uusia, mutta kalliimpia kutsuohjattuja järjestelmiä tienvarsiasutus lisää tievalaistuksen ja kevytliikenneväylien tarvetta, ellei rahoitusta ole on ajonopeuksia alennettava turvallisuussyistä liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 11 milj. euroa

10 Vaikutukset liikenteeseen 2/2
Malttimalli – hajarakentaminen vähenee kaava-alueiden tiivistäminen luo edellytykset kevytliikenneverkon parantamiseen nykyinen liikennejärjestelmä pystyy palvelemaan syntyvää liikenteen lisäkysyntää kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä joukkoliikennejärjestelmää kylien tiivistyminen edellyttää liikenneturvallisuustoimia etenkin koulujen läheisyydessä haja-asutusalueella vaikutukset samanlaisia kuin Hajamallissa liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 4 milj. euroa

11 Sosiaaliset vaikutukset
Hajamalli – nykymeno jatkuu + tilava, väljä ja rauhallinen rakennuspaikka + itsemääräämisoikeus, kaava-aluetta vapaampi rakentamistapa + turvalliseksi koettu sosiaalinen yhteisö – liikkuminen perustuu ensisijaisesti omaan autoon – keskeneräinen infrastruktuuri, pimeät tienvarret – paikallisten ominaispiirteiden puute rakentamisessa – sosiaalinen yhteisö voi rajoittaa – ympäristö voi muuttua ennakoimattomasti kaavan puuttuessa Malttimalli – hajarakentaminen vähenee + asemakaava-alueilla palvelujen edellytykset paranevat – haitat samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa

12 Taloudelliset vaikutukset 1/4
Hajamalli – nykymeno jatkuu koululaiskuljetuksia tarvitsevien lasten lukumäärä kasvaa haja-asutusalueilta koulukyyti usein muu kuin linjaliikenne voidaan joutua rakentamaan uusia kouluja päivähoidossa asukkaille lisäkuluja kuljetusmatkojen pidentyessä kotihoidon järjestäminen taajamien ulkopuolelle kallista verovähennysoikeus siirtää huomattavan osan kasvavista työmatkakuluista yhteiskunnan kustannettaviksi Malttimalli – hajarakentaminen vähenee kustannuksia syntyy samoista asioista kuin Hajamallissa, mutta määrät ovat vähäisempiä

13 Taloudelliset vaikutukset 2/4

14 Taloudelliset vaikutukset 3/4
Uusien rakennuspaikkojen etäisyydet nykykouluista kunnittain 2006–2020

15 Taloudelliset vaikutukset 4/4

16 Vaikutukset luonnonympäristöön
Hajamalli – nykymeno jatkuu rakentaminen tuhoaa ja kuluttaa rakennuspaikan kasvillisuutta sekä hävittää ja häiritsee eläimistöä luonnonalueet pienenevät ja pirstoutuvat Uhkana on: rakentaminen levittäytyy arvokkaiden luonnonalueiden lähelle arvokkaat kulttuuriympäristöt voivat pirstaloitua seudun viherverkoston toimivuus heikkenee uhanalaisten eliölajien vaarantuminen Malttimalli – hajarakentaminen vähenee vaikutukset samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa

17 Esimerkki: Limingan Tupos
asemakaava-alue, jossa kauppa ja päiväkoti oma alakoulu, yläkoulu keskustassa

18 Esimerkki: Limingan Lapinkangas
haja-asutusalue palvelut ja koulut 3 km päässä keskustassa vesihuolto rakennuspaikkakohtaisesti

19 Esimerkki: Kiimingin Kolamäki
asemakaava-alue palvelut, koulut ja bussit noin 1–2 km päässä

20 Esimerkki: Kiimingin Lylykkäänjärvi
haja-asutusalue alakoulu Huttukylässä (5 km), yläkoulu ja muut palvelut Kiimingissä (11,5 km) rakennukset liitetään siirtoviemäriin

21 Omakotitalojen ohjaaminen kaava-alueille 1/2
Houkuttelevat asemakaava-alueet hyvät palvelut ja liikenneyhteydet tarjolla erikokoisia, myös isoja tontteja luonto lähellä ja sinne helppo pääsy vajaasti rakennettujen ak-alueiden parantaminen Riittävästi kohtuuhintaisia tontteja seudullinen maapolitiikka takaamaan raakamaavarannot seudun maankäytön toteuttamisohjelmalla riittävä kaavatuotanto kaavatonttien markkinointi kuntien yhteistyönä

22 Omakotitalojen ohjaaminen kaava-alueille 2/2
Yleis- ja asemakaavoituksen tehostaminen vanhentuneiden kaavojen uudistaminen rakentamiskehotukset vajaasti rakentuneilla ak-alueilla kiinteistöveroprosentin tarkistaminen rakennuskiellot, lunastusmenettely Lupaharkinnan periaatteiden muutokset ja uudet painotukset käsittelyperiaatteiden yhtenäistäminen poikkeamislupapäätösten perusteleminen Suunnittelutarveratkaisujen keskittäminen yhteinen tai yhtenäinen rakennusjärjestys Rakentajien neuvonnan kehittäminen tiedotusta ja koulutusta tonttien hakijoille