Kulttuuriperintöbarometri 2017

Esitys aiheesta: "Kulttuuriperintöbarometri 2017"— Esityksen transkriptio:

1 Kulttuuriperintöbarometri 2017
Museovirasto ja ympäristöministeriö Tekijä Jaakko Hyry Kantar TNS Oy Työ Viittausohje: Kulttuuriperintöbarometri 2017, Museovirasto ja ympäristöministeriö. CC BY 4.0

2 Sisältö 1. Keskeiset tulokset 3 2. Tutkimuksen toteutus ja sisältö 8
3. Käsitteet, niiden tunteminen ja merkitys 4. Kulttuuriperinnön koettu tärkeys ja merkitys 5. Kulttuuriperinnön säilyttäminen 6. Kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen merkittävyys, vastuut ja osallisuus Kulttuuriperintöbarometri 2017

3 1 Keskeiset tulokset

4 Keskeiset tulokset 1. Ero nuorten ja vanhojen vastaajien väillä on 8% -yksikköä suurempi kuin kulttuuriperintö –käsitteen kohdalla. Myös koulutus vaikuttaa voimakkaasti tämänkin asian tuttuna pitämiseen. Perustason koulutuksen saaneista kulttuuriympäristöä pitää itselle tuttuna 50% ja akateemisesti koulutetuista 72%. Johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt arvioivat tuntevansa kulttuuriympäristön asiana paremmin (67%) kuin työntekijät (52%). Parhaiten eri ammattityhmistä asian tuntevat eläkeläiset (75%) (ikänsä puolesta) ja yrittäjät (73%). Samoin kuin kulttuuriperinnössä, taloudellisella tilanteella on vaikutusta myös kulttuuriympäristön arvioituun tuntemiseen. Vastaajien keskuudessa, jotka arvioivat tulevansa erittäin tai melko mukavasti toimeen, asian arvioi tuntevansa yhteensä 69% kun taas niiden keskuudessa, jotka joutuvat ajoittain tai lähes aina tinkimään hankinnoista tunteminen jää 53%:iin. Ilmaistulla puoluekannatuksella on lähes samanlainen vaikutus kulttuuriympäristön koettuun tuntemiseen, kuin mitä kulttuuriperintö –käsitteen yhteydessä havaittiin. Kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kuuluvat asiat Kolme asiaa, joiden arvioidaan selvimmin kuuluvan kulttuuriperintöön ovat tavat, perinteet ja (käden)taidot (64%), ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat (61%) sekä kieli (58%). Kolme selkeimmin kulttuuriympäristöön kuuluvaa asiaa ovat arvioiden mukaan maisemat (59%), luontoympäristö (54%) ja rakennettu ympäristö (48%). Muinaisesineiden, muinaisten paikkojen ja monumenttien katsotaan kuuluvan eri arvioiduista asioista selkeimmin sekä kulttuuriperintöön että –ympäristöön piiriin (44%). Seuraavina tulevat maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (32%) sekä rakennettu ympäristö (31%). Useimmin mainittuja asioita, joiden ei arvioida kuuluvan kummankaan käsitteen piiriin ovat moderni teknologia ja tekninen edistys (35%), urheilu ja liikunta (30%) sekä maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (20%). Kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tuttuus asiana ja käsitteenä Kulttuuriperintöä pitää itselle erittäin tuttuna asiana tai käsitteenä 13% ja kulttuuriympäristöä 12% vastanneista. Erittäin tai melko tuttuna kulttuuriperintöä pitää itselle yhteensä 66% ja kulttuuriympäristöä yhteensä 63% vastanneista. Täysin vieraina itselle pitää molempia asioita 6%. Täysin tai melko vieraana pitävien osuus on molempien osalta noin kolmannes vastanneista (32%/34%). Kulttuuriperintö –käsite koetaan sitä tutummaksi, mitä vanhempi ihminen on. Alle 30 – vuotiaista asiaa pitää itselle tuttuna 56%, kun vastaava arvio on yli 65 –vuotiailla 81%. Asian tuttuna pitämiseen vaikuttaa myös vastaajan koulutus. Perustason koulutuksen saaneista kulttuuriperintöä pitää itselle tuttuna 55%, kun taas akateemisesti koulutetuista 82%. Sen sijaan naiset ja miehet arvioivat tuntevansa asian yhtä hyvin. Myös taloudellisella tilanteella on vaikutusta kulttuuriperinnön arvioituun tuttuuteen. Niiden vastaajien keskuudessa, jotka arvioivat tulevansa erittäin tai melko mukavasti toimeen, asian arvioi tuntevansa yhteensä 72% kun taas niiden keskuudessa, jotka joutuvat ajoittain tai lähes aina tinkimään hankinnoista tunteminen jää 58%:iin. Myös ilmaistulla puoluekannatuksella on jonkin verran vaikutusta kulttuuriperinnön tuntemiseen asiana. Tunteminen on korkeinta vihreiden (81%), kokoomuksen (75%) ja keskustan (71%) kannattajilla. Tunteminen on matalinta perussuomalaisten keskuudessa (64%). On hyvä huomata, että tunteminen jää vielä matalammaksi niiden keskuudessa, jotka eivät osaa- tai halua ilmaista puoluekantaansa. Myös kulttuuriympäristö –käsite koetaan sitä tutummaksi, mitä vanhempi ihminen on. Alle 30 –vuotiaista asiaa pitää itselle tuttuna vain 49%, kun vastaava arvio on yli 65 – vuotiailla 82%. Kulttuuriperintöbarometri 2017

5 Keskeiset tulokset 2. Kulttuuriperinnön tärkeys Lähes neljännes (24%) vastanneista pitää kulttuuriperintöä erittäin tärkeänä asiana itselle. Niiden suomalaisten osuus, joille kulttuuriperintö ei ole lainkaan tärkeä asia on vain 3%. Erittäin tai melko tärkeänä pitävien yhteismäärä on 72%. Niiden yhteismäärä, jotka pitävät kulttuuriperintöä vain vähän tai ei lainkaan tärkeänä asiana on viidennes (20%) suomalaisista. Asiaa ei osaa arvioida 8% vastanneista. Naiset pitävät kulttuuriperintöä tärkeämpänä asiana kuin miehet. Kulttuuriperintöä pidetään myös sitä tärkeämpänä, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse. Yli 65 – vuotiaista 85% pitää asiaa joko erittäin tai melko tärkeänä, kun vastaava luku alle 30 – vuotiailla on 52%. Sillä asuuko arvioija kaupungissa vai maaseudulla ei ole vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidetään. Sen sijaan mitä korkeampi koulutus vastaajalla on, sitä tärkeämmäksi hän arvioi kulttuuriperinnön itselle. Talouden tulotasolla ei ole kovin merkittävää vaikutusta kulttuuriperinnön tärkeänä pitämiseen, ei myöskään sillä, kuinka tiukaksi tai väljäksi vastaaja kokee oman taloudellisen toimeentulonsa. Ääripäät puoluekannatuksen mukaan ovat vihreiden ja SDP:n kannattajat. Asia on vihreille tärkeämpi kuin SDP:n kannattajille. Asenteet kulttuuriperintöä kohtaan, merkitys Asenteet kulttuuriperintöä kohtaan ovat yleisellä tasolla varsin positiivisia. Kulttuuriperinnön arvioidaan olevan oleellinen osa suomalaista identiteettiä ja omasta kulttuuriperinnöstä ollaan ylpeitä. Kulttuuriperintöä pidetään varsin yksimielisesti myös yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä asiana. Kuitenkin vain 45% vastanneista on sitä mieltä, että kulttuuriperintö on osa omaa arkea. Tärkeäksi osaksi oman perheen ja suvun menneisyyttä kulttuuriperinnön arvioi sentään 59% vastanneista. Oman kulttuuriperinnön kokee eurooppalaiseksi vain hieman yli puolet (54%) suomalaisista. Vain yhtä suuri osuus arvioi kulttuuriperinnön olevan henkilökohtaisen, omaan identiteettiin liittyvän asian. Kulttuuriperinnön säilyttäminen Valtaosa (87%) suomalaisista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä (erittäin tai melko tärkeänä) asiana. Peräti 50% pitää asiaa erittäin tärkeänä. Niiden osuus, joille kulttuuriperintö säilyttäminen ei ole lainkaan tai ei kovin tärkeä asia on yhteensä vain 8%. Lukema on alhainen. Asiaa ei osaa arvioida 5% vastanneista. Naiset pitävät kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeämpänä asiana kuin miehet. Kulttuuriperinnön säilyttämistä pidetään sitä tärkeämpänä, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse. Yli 65 –vuotiaista 84% pitää asiaa joko erittäin tai melko tärkeänä, kun vastaava luku on alle 30 –vuotiailla 52%. Sillä asuuko arvioija kaupungissa vai maaseudulla ei ole vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidetään. Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on sitä tärkeämmäksi hän arvioi kulttuuriperinnön itselle. Kun kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeyttä tarkastellaan vastaajien elämänvaiheen, talouden bruttotulojen, taloudellisen tilanteen tai puoluekannatuksen mukaan niin huomataan, ettei merkittäviä eroja synny. Kulttuuriperinnön säilyttäminen koetaan siis tärkeäksi ilman suurempia poikkeuksia näissä eri vastaajaryhmissä. Kulttuuriperintöbarometri 2017

6 Keskeiset tulokset 3. Kun katsotaan miten eri vaalittavien asioiden tärkeysjärjestys muuttuu kun kaikista tärkeistä asioista pitää valita se kaikkein tärkein asia, niin luontoympäristö säilyy molemmilla listoilla tärkeimpänä. Asiat joiden tärkeys korostuu valintatilanteessa ovat kieli, ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat, tiede ja sen saavutukset, uskonto ja uskomukset, moderni teknologia ja sen saavutukset sekä urheilu ja liikunta. Asiat, joiden tärkeysjärjestys laskee valintalistalla ovat tavat perinteet ja (käden)taidot, muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit, maisemat, taide ja sen saavutukset, rakennettu ympäristö sekä arjen tavarat ja esineet. Kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen merkittävyys Valtaosa (84%) suomalaisista on samaa mieltä siitä, että kulttuuriperinnön arvoa ei voi mitata rahassa. Eri mieltä asiasta on vain 5% vastanneista. Suuri saman mielisyys vallitsee myös siitä, että kulttuuriperintö on tärkeää eri alueiden maineelle (72%), kaupunkeja kehitettäessä kulttuuriperintö pitää ottaa huomioon nykyistä enemmän (68%) ja että kulttuuriperintö lisää ihmisten välistä ymmärrystä (68%). Arvioiden mukaan kulttuuriperintö myös edistää ihmisten hyvinvointia (62%), sen osuutta pitäisi lisätä koulujen opetuksessa (63%) ja että kaupungistuminen luo uusia kulttuuriperinnön muotoja (58%). Eniten vastakkainasettelua syntyy siitä, onko kaupungistuminen uhka kulttuuriperinnön säilymiselle. Asiasta on samaa mieltä 47% ja eri mieltä 23% vastanneista. Asioita joihin ei osata kovin hyvin kantaa ovat se, auttaako kulttuuriperinnöstä huolehtiminen hidastamaan ilmastomuutosta (50% ei määritä kantaansa tai osaa sanoa sitä), tuoko kulttuuriperintö lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalle (46%) sekä kulttuuriperinnön merkittävyys eri elinkeinojen menestymiselle (44%). Kulttuuriperinnön vaaliminen Valtaosan (80%) mukaan vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja ja 77% on samaa mieltä siitä, että vaaliminen ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa. Vastaajista 59% on sitä mieltä, että kulttuuriperinnön vaaliminen ei rajoita kehitystä ja toiminnan vapautta. Lisäksi enemmistö (62%) on eri mieltä siitä, että kulttuuriperinnön vaaliminen aiheuttaisi enemmän hankaluuksia kuin hyötyä. Mielipide kulttuuriperinnön vaalimisen taloudellisesta kannattavuudesta jakaa suomalaisia. Yhteensä 42% pitää sitä taloudellisesti kannattavan kun 15% ei pidä. Niiden osuus, jotka eivät ota kantaa tai osaa arvioida asiaa on yhteensä 43% vastanneista. Vastaajia pyydettiin valitsemaan valmiista luettelosta 3-5 asiaa, joiden vaalimista he pitävät kaikkein tärkeimpinä. Valinnoissa listan kärkeen nousivat luontoympäristö (56%), tavat, perinteet ja (käden)taidot (54%), kieli (48%), muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit (40%) sekä maisemat 37% kaikista tehdyistä valinnoista. Vähiten tärkeimmiksi vaalittaviksi asioiksi tehdyissä valinnoissa jäivät urheilu ja liikunta (6%), moderni teknologia ja sen saavutukset (8%), uskonto ja uskomukset (12%), arjen tavarat ja esineet (13%) sekä maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (13%). Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan kaikista (enintään 5 kpl) itse tärkeiksi valitsemistaan asioista yksi, kaikkein tärkein asia. Tässä tärkeimpien asioiden listassa kärkeen nousevat luontoympäristö (23%), kieli (19%) ja tavat, perinteet ja (käden)taidot (15%). Näiden jälkeen tulee ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat 7% valinnoista. Vähiten tärkeiksi vaalittaviksi asioiksi jäävät arjen tavarat ja esineet (1%), urheilu ja liikunta (1%) sekä moderni teknologia ja sen saavutukset 1% valinnoista. Rakennettua ympäristöä piti tärkeimpänä vaalittavan asiana vain 2% suomalaisista. Kulttuuriperintöbarometri 2017

7 Keskeiset tulokset 4. Vastuut ja osallisuus Valtaosa suomalaisista (87%) on sitä mieltä, että jokaisen tulisi voida nauttia kulttuuriperinnöstä. Käytännössä kukaan ei ole eri mieltä tästä asiasta. Suuri saman mielisyys vallitsee myös siitä, että kulttuuriperinnön asiattomaan käyttöön tulisi puuttua (77%). Arvioiden mukaan kulttuuriperinnön turmelemisesta tulee rangaista (76%), sen suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää julkisia varoja (73%) ja sen tulisi olla kaikille pääosin ilmaista (71%). Lisäksi arvioidaan että valtion tulee tukea taloudellisesti niitä, jotka säilyttävät ja hoitavat kulttuuriperintöä (71%). Enemmistö suomalaisista on myös sitä meiltä, että kulttuuriperintöä tulisi suojella liikakäytöltä (63%) ja että kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää yksityisiä varoja (57%). Näissä kahdessa asiassa mielipiteen muodostaminen on kuitenkin muita mitattuja asioita vaikeampaa ja kantaa ottamattomien tai niiden osuus, jotka eivät osaa sanoa vastaustaan nousee yhteensä 30 prosenttiin vastaajista tai sitä suuremmaksi. Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on Suomalaiset ovat sitä mieltä, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen kuuluu pääasiassa viranomaisten (69%), kansalaisten (64%) ja myös yhteisöjen vastuulle (53). Kun vastaajat joutuvat valitsemaan ensisijaisen vastuun kantajan, edellä mainittu järjesty säilyy ennallaan. Vähiten kulttuuriperinnön huolehtimisen katsotaan kuuluvan yritysten (10%) tai asianharrastajien (23%) vastuulle. Oma osallistuminen kulttuuriperinnön välittämiseen ja tuottamiseen Enemmistö suomalaisista (58%) on sitä mieltä, että heillä itsellään on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön välittämiseen tuleville sukupolville (14% on eri mieltä). Vastaajista 54% haluaisi tietää enemmän kulttuuriperinnöstä (11% on eri mieltä), 54% arvioi, ettei ole aktiivisesti mukana kulttuuriperintöä koskevassa toiminnassa. Vastaajista 17% arvioi olevansa aktiivisesti asiassa mukana. Lähes neljännes suomalaisista (23%) arvioi tuottavansa itse tietoa kulttuuriperinnöstä. Selvästi suurempi osa (43%) on sitä mieltä, ettei tee tätä. Vastaajista 40% arvioi, että kulttuuriperintöä koskevaa tietoa on helppo saada (18% on eri mieltä). Kulttuuriperinnön määrittely on 36% mielestä asiantuntijoiden tehtävä, lähes neljännes (24%) on asiasta eri meiltä. Asiaan on kuitenkin selvästi hankalaa ottaa kantaa, koska 37% ei ota asiaan kantaa tai ei osaa sanoa vastaustaan. Mieluisimmat panostustavat kulttuuriperintöön ovat suomalaisten mielestä verorahojen käyttö (42% kannattaa), sisäänpääsymaksujen kerääminen (41%) ja vapaaehtoinen osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen (38%). Vähiten mieluisia panostustapoja ovat oman kulttuuriperintökohteen ostaminen (4%), rahan sijoittaminen oman talon historiaa säilyttävään hoitamiseen (9%) tai rahan lahjoittaminen kulttuuriperinnön hoitoon (16%). Neljännes olisi valmis käyttämään rajaa ja aikaa kulttuuriperintömatkailuun. Kulttuuriperintöbarometri 2017

8 2 Tutkimuksen toteutus ja sisältö

9 Tutkimuksen sisältö ja toteutus
Kulttuuriperintöä käsittelevä tutkimus, jonka keskeisiä tuloksia on tarkoitus seurata tulevina vuosina. Lomakkeen pituus noin 13 minuuttia. Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä: kohderyhmänä on –vuotiaat suomalaiset Tiedonkeruu: Kantar TNS Forum-onlinepaneeli 15. – Vastaajamäärä: n=2066 Raportointi PowerPoint –raportti keskeisistä tuloksista, erillinen excel-muotoinen ristiintaulukointi Avovastaukset liitteenä Käytetty tutkimuslomake aukeaa tästä linkistä. Kulttuuriperintöbarometri 2017

10 Aineiston rakenne, % Tutkimuksen yksityiskohtaiset tulostaulukko aukeaa tästä linkistä. Kulttuuriperintöbarometri 2017

11 Tutkimuksen sisältö Aihealueet
Aiheeseen liittyvät käsitteet, niiden tunteminen ja sisältö 2. Kulttuuriperinnön koettu tärkeys ja merkitys 3. Kultturiperinnön säilyttäminen 4. Kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen merkittävyys, vastuut ja osallisuus Kulttuuriperintö-käsitteen tunteminen Kulttuuriympäristö-käsitteen tunteminen Mitä asioita liitetään kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön Kuinka tärkeäksi vastaaja kokee kulttuuriperinnön Kulttuuriperinnön merkitys Kulttuuriperinnön säilyttäminen/suojelu Kulttuuriperinnön säilyttämiseen/suojeluun liittyvät väittämät Eri osa-alueiden suojelemisen tärkeys Kaikkein tärkein vaalimisen arvoinen asia Väittämät yhteiskunnallisesta merkittävyydestä Vastuut ja osallisuus, väittämät Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on Väittämät kulttuuriperintötiedosta ja – toiminnasta Kulttuuriperintöön panostaminen Kulttuuriperintöbarometri 2017

12 3 Käsitteet, niiden tunteminen ja merkitys

13 Kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tuttuus
Kuinka tuttu kulttuuriperintö on sinulle asiana/käsitteenä? Kuinka tuttu kulttuuriympäristö on sinulle asiana/käsitteenä? Kaikki vastaajat, N=2066 Kulttuuriperintöä pitää itselle erittäin tuttuna asiana tai käsitteenä 13% ja kulttuuriympäristöä 12% vastanneista. Erittäin tai melko tuttuna kulttuuriperintöä pitää itselle yhteensä 66% ja kulttuuriympäristöä yhteensä 63% vastanneista. Täysin vieraina itselle pitää molempia asioita 6%. Täysin tai melko vieraana pitävien osuus on molempien osalta noin kolmannes vastanneista (32%/34%). Kulttuuriperintöbarometri 2017

14 Kulttuuriperinnön tuttuus
Kuinka tuttu kulttuuriperintö on sinulle asiana/käsitteenä? Kulttuuriperintö –käsite koetaan sitä tutummaksi, mitä vanhempi ihminen on. Alle 30 –vuotiaista asiaa pitää itselle tuttuna 56%, kun vastaava arvio on yli 65 –vuotiailla 81%. Asian tuttuna pitämiseen vaikuttaa myös vastaajan koulutus. Perustason koulutuksen saaneista kulttuuriperintöä pitää itselle tuttuna 55% ja akateemisesti koulutetuista 82%. Sen sijaan naiset ja miehet arvioivat tuntevansa asian yhtä hyvin. Kulttuuriperintöbarometri 2017

15 Kulttuuriperinnön tuttuus
Kuinka tuttu kulttuuriperintö on sinulle asiana/käsitteenä? Myös taloudellisella tilanteella on vaikutusta kulttuuriperinnön arvioituun tuntemiseen. Niiden vastaajien keskuudessa, jotka arvioivat tulevansa erittäin tai melko mukavasti toimeen, asian arvioi tuntevansa yhteensä 72% kun taas niiden keskuudessa, jotka joutuvat ajoittain tai lähes aina tinkimään hankinnoista tunteminen jää 58%:iin. Myös ilmaistulla puoluekannatuksella on vaikutusta kulttuuriperinnön tuntemiseen asiana. Tunteminen on korkeinta vihreiden (81%), kokoomuksen (75%) ja keskustan (71%) kannattajilla. Tunteminen on matalinta perussuomalaisten keskuudessa (64%). On hyvä huomata, että tunteminen jää vielä matalammaksi niiden keskuudessa, jotka eivät osaa- tai halua ilmaista puoluekantaansa. Kulttuuriperintöbarometri 2017

16 Kulttuuriympäristön tuttuus
Kuinka tuttu kulttuuriympäristö on sinulle asiana/käsitteenä? Myös kulttuuriympäristö –käsite koetaan sitä tutummaksi, mitä vanhempi ihminen on. Alle 30 –vuotiaista asiaa pitää itselle tuttuna vain 49%, kun vastaava arvio on yli 65 –vuotiailla 82%. Ero nuorten ja vanhojen vastaajien väillä on 8% -yksikköä suurempi kuin kulttuuriperintö –käsitteen kohdalla. Myös koulutus vaikuttaa voimakkaasti tämänkin asian tuttuna pitämiseen. Perustason koulutuksen saaneista kulttuuriympäristöä pitää itselle tuttuna 50% ja akateemisesti koulutetuista 72%. Johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt arvioivat tuntevansa kulttuuriympäristön asiana paremmin (67%) kuin työntekijät (52%). Parhaiten eri ammattityhmistä asian tuntevat eläkeläiset (75%) (ikänsä puolesta) ja yrittäjät (73%). Kulttuuriperintöbarometri 2017

17 Kulttuuriympäristön tuttuus
Kuinka tuttu kulttuuriympäristö on sinulle asiana/käsitteenä? Samoin kuin kulttuuriperinnössä, taloudellisella tilanteella on vaikutusta myös kulttuuriympäristön arvioituun tuntemiseen. Vastaajien keskuudessa, jotka arvioivat tulevansa erittäin tai melko mukavasti toimeen, asian arvioi tuntevansa yhteensä 69% kun taas niiden keskuudessa, jotka joutuvat ajoittain tai lähes aina tinkimään hankinnoista tunteminen jää 53%:iin. Ilmaistulla puoluekannatuksella on lähes samanlainen vaikutus kulttuuriympäristön koettuun tuntemiseen, kuin mitä kulttuuriperintö –käsitteen yhteydessä havaittiin. Kulttuuriperintöbarometri 2017

18 Kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kuuluvat asiat
Kaikki vastaajat, N=2066 Kolme asiaa, joiden arvioidaan selvimmin kuuluvan juuri kulttuuriperintöön ovat tavat, perinteet ja (käden)taidot (64%), ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat (61%) sekä kieli (58%). Kolme selkeimmin kulttuuriympäristöön kuuluvaa asiaa ovat arvioiden mukaan maisemat (59%), luontoympäristö (54%) ja rakennettu ympäristö (48%). Muinaisesineiden, muinaisten paikkojen ja monumenttien katsotaan kuuluvan eri arvioiduista asioista selkeimmin sekä kulttuuriperintöön että –ympäristöön piiriin (44%), seuraavina tulevat maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (32%) sekä rakennettu ympäristö (31%). Useimmin mainittuja asioita, joiden ei arvioida kuuluvan kummankaan käsitteen piiriin ovat moderni teknologia ja tekninen edistys (35%), urheilu ja liikunta (30%) sekä maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (20%). Kulttuuriperintöbarometri 2017

19 Kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kuuluvat asiat, kuva 2.
Kaikki vastaajat, N=2066 Kulttuuriperintöbarometri 2017

20 Kulttuuriperintöön kuuluvat asiat
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus % Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Luontoympäristö 7 6 8 3 9 2 Rakennettu ympäristö 10 5 Maisemat 4 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 64 66 61 56 65 67 63 62 68 69 Taide ja sen saavutukset 53 52 55 47 58 54 50 51 59 Tiede ja sen saavutukset 39 36 41 34 38 44 46 42 32 Urheilu ja liikunta 28 27 30 26 29 31 33 21 25 Arjen tavarat ja esineet 37 35 40 45 Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 24 23 Arvot ja asenteet 57 60 Kieli Uskonto ja uskomukset 49 Moderni teknologia ja tekninen edistys 17 15 18 20 13 16 14 22 Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset 19 Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat 70 Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

21 Kulttuuriperintöön kuuluvat asiat
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt % Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Luontoympäristö 7 6 8 5 10 9 Rakennettu ympäristö 11 12 Maisemat 3 4 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 64 63 65 53 62 66 67 68 61 69 Taide ja sen saavutukset 55 37 50 56 51 48 57 47 58 59 Tiede ja sen saavutukset 39 41 38 27 34 43 44 42 31 40 46 Urheilu ja liikunta 28 17 26 30 21 35 25 29 24 Arjen tavarat ja esineet 33 36 Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 22 32 19 Arvot ja asenteet 54 52 Kieli Uskonto ja uskomukset 60 49 Moderni teknologia ja tekninen edistys 18 15 14 16 13 Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset 23 20 Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

22 Kulttuuriympäristöön kuuluvat asiat
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus % Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Luontoympäristö 54 57 51 52 55 59 53 48 50 Rakennettu ympäristö 49 44 47 45 Maisemat 61 60 63 56 67 58 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 4 3 5 6 2 8 Taide ja sen saavutukset 7 9 10 Tiede ja sen saavutukset 12 Urheilu ja liikunta 11 15 14 Arjen tavarat ja esineet 13 17 Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 25 24 26 22 27 23 20 28 29 18 Arvot ja asenteet Kieli Uskonto ja uskomukset Moderni teknologia ja tekninen edistys 19 16 Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

23 Kulttuuriympäristöön kuuluvat asiat
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt % Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Luontoympäristö 54 52 56 53 51 55 59 49 45 64 62 46 57 Rakennettu ympäristö 48 39 50 47 58 Maisemat 60 63 68 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 4 5 3 6 Taide ja sen saavutukset 7 9 10 8 11 Tiede ja sen saavutukset Urheilu ja liikunta 12 18 14 13 Arjen tavarat ja esineet 16 15 21 Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 25 24 29 23 31 19 26 30 Arvot ja asenteet Kieli 2 Uskonto ja uskomukset Moderni teknologia ja tekninen edistys 17 Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

24 Kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kuuluvat asiat
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus % Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Luontoympäristö 24 25 23 27 26 29 21 22 28 Rakennettu ympäristö 31 30 34 32 33 38 Maisemat Tavat, perinteet ja (käden)taidot Taide ja sen saavutukset 35 Tiede ja sen saavutukset Urheilu ja liikunta 20 17 18 19 Arjen tavarat ja esineet Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 44 48 40 42 39 45 46 43 50 Arvot ja asenteet Kieli Uskonto ja uskomukset Moderni teknologia ja tekninen edistys 16 Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset 37 Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

25 Kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kuuluvat asiat
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt % Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Luontoympäristö 24 25 23 26 22 20 21 32 17 30 28 Rakennettu ympäristö 31 29 38 34 33 37 Maisemat 27 Tavat, perinteet ja (käden)taidot Taide ja sen saavutukset 36 Tiede ja sen saavutukset 35 Urheilu ja liikunta 18 19 Arjen tavarat ja esineet Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 44 46 42 40 41 48 43 50 45 51 39 47 Arvot ja asenteet Kieli Uskonto ja uskomukset Moderni teknologia ja tekninen edistys 15 Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

26 4 Kulttuuriperinnön koettu tärkeys ja merkitys

27 Kulttuuriperinnön tärkeys
Kuinka tärkeä asia kulttuuriperintö on sinulle? Kaikki vastaajat, N=2066 Lähes neljännes (24%) vastanneista pitää kulttuuriperintöä erittäin tärkeänä asiana itselle. Niiden osuus, joille kulttuuriperintö ei ole lainkaan tärkeä asia on vain 3%. Erittäin tai melko tärkeänä pitävien yhteismäärä on 72% ja niiden osuus, jotka eivät pidä kulttuuriperintöä tärkeänä asiana on yhteensä viidennes (20%) yli 18 –vuotiaista suomalaisista. Asiaa ei osaa arvioida 8% vastanneista. Keskiarvo 3,00 Kulttuuriperintöbarometri 2017

28 Kulttuuriperinnön tärkeys
Kuinka tärkeä asia kulttuuriperintö on sinulle? Keskiarvo Naiset pitävät kulttuuriperintöä tärkeämpänä asiana kuin miehet. Kulttuuriperintöä pidetään sitä tärkeämpänä, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse. Yli 65 –vuotiaista 85% pitää asiaa joko erittäin tai melko tärkeänä, kun vastaava luku on alle 30 –vuotiailla 52%. Sillä asuuko arvioija kaupungissa vai maaseudulla ei ole vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidetään. Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on sitä tärkeämmäksi hän arvioi kulttuuriperinnön itselle. Kulttuuriperintöbarometri 2017

29 Kulttuuriperinnön tärkeys
Kuinka tärkeä asia kulttuuriperintö on sinulle? Keskiarvo Talouden tulotasolla ei ole kovin merkittävää vaikutusta kulttuuriperinnön tärkeänä pitämiseen, ei myöskään sillä, kuinka tiukaksi tai väljäksi vastaaja kokee oman taloudellisen toimeentulonsa. Ääripäät puoluekannatuksen mukaan ovat vihreiden ja SDP:n kannattajat. Asia on vihreille tärkeämpi kuin SDP:n kannattajille. Kulttuuriperintöbarometri 2017

30 Asenteet kulttuuriperintöä kohtaan
Kaikki vastaajat, N=2066 Keskiarvo Asenteet kulttuuriperintöä kohtaan ovat yleisellä tasolla varsin positiivisia. Kulttuuriperinnön arvioidaan olevan oleellinen osa suomalaista identiteettiä ja omasta kulttuuriperinnöstä ollaan ylpeitä. Kulttuuriperintöä pidetään varsin yksimielisesti myös yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä asiana. Kuitenkin vain 45% vastanneista on sitä mieltä, että kulttuuriperintö on osa omaa arkea. Tärkeäksi osaksi oman perheen ja suvun menneisyyttä kulttuuriperinnön arvioi sentään 59% vastanneista. Oman kulttuuriperinnön kokee eurooppalaiseksi vain hieman yli puolet (54%) suomalaisista, vain yhtä suuri osuus arvioi kulttuuriperinnön olevan henkilökohtaisen, omaan identiteettiin liittyvän asian. Kulttuuriperintöbarometri 2017

31 Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa?
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus Keskiarvo Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Kulttuuriperintö on oleellinen osa suomalaisten identiteettiä 4,17 4,26 4,08 3,70 4,37 4,42 4,23 4,11 4,24 4,09 4,06 4,33 3,96 4,34 4,10 4,03 4,22 4,32 Olen ylpeä kulttuuriperinnöstäni 4,00 4,13 3,86 3,66 3,85 4,14 3,95 3,90 3,94 4,15 3,93 3,92 3,89 Kulttuuriperintö on minulle yhteisöllinen, ihmisiä yhdistävä asia 3,84 3,91 3,76 3,54 3,72 3,82 4,04 4,07 3,88 3,81 3,79 3,67 3,98 Kulttuuriperintö ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat minua 3,78 3,30 3,65 3,99 3,74 3,59 3,60 4,05 Kulttuuriperintö on tärkeä osa perheeni ja sukuni menneisyyttä 3,50 3,22 3,49 3,73 3,69 3,64 3,57 3,52 3,97 3,27 3,71 3,51 Kulttuuriperintö on osa nykyisen kotipaikkani identiteettiä 3,61 3,36 3,53 3,63 3,58 3,56 Kulttuuriperintö on minulle henkilökohtainen, omaan identiteettiini liittyvä asia 3,46 3,23 3,37 3,48 3,41 3,29 3,38 3,62 Kulttuuriperintöni on eurooppalaista 3,55 3,47 3,39 Kulttuuriperintö on oleellinen osa arkeani 3,33 3,20 2,94 3,11 3,35 3,43 3,16 3,26 3,00 3,31 3,18 3,40 Kulttuuriperintöbarometri 2017

32 Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa?
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt Keskiarvo Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Kulttuuriperintö on oleellinen osa suomalaisten identiteettiä 4,17 4,07 4,26 4,18 4,02 3,99 4,19 4,25 4,22 4,11 4,23 4,31 4,29 4,15 4,20 Olen ylpeä kulttuuriperinnöstäni 4,00 3,90 4,03 3,89 3,86 4,05 4,14 4,10 3,98 3,83 4,21 4,16 4,08 3,91 Kulttuuriperintö on minulle yhteisöllinen, ihmisiä yhdistävä asia 3,84 3,75 3,92 3,80 3,74 3,93 3,73 3,68 3,95 Kulttuuriperintö ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat minua 3,78 3,66 3,76 3,67 3,63 3,88 3,70 3,94 Kulttuuriperintö on tärkeä osa perheeni ja sukuni menneisyyttä 3,60 3,77 3,65 3,49 3,61 3,64 3,58 3,81 3,55 Kulttuuriperintö on osa nykyisen kotipaikkani identiteettiä 3,69 3,56 3,45 3,82 Kulttuuriperintö on minulle henkilökohtainen, omaan identiteettiini liittyvä asia 3,46 3,40 3,53 3,62 3,50 3,71 3,52 Kulttuuriperintöni on eurooppalaista 3,57 3,43 3,54 3,59 3,51 3,38 3,79 3,44 Kulttuuriperintö on oleellinen osa arkeani 3,33 3,27 3,42 3,29 3,22 3,14 3,37 3,47 3,30 3,28 3,23 3,31 3,39 3,41 Kulttuuriperintöbarometri 2017

33 5 Kulttuuriperinnön säilyttäminen

34 Kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeys
Kuinka tärkeää kulttuuriperinnön säilyttäminen mielestäsi on? Kaikki vastaajat, N=2066 Valtaosa (87%) suomalaisista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä (erittäin tai melko tärkeänä) asiana. Peräti 50% pitää asiaa erittäin tärkeänä. Niiden osuus, joille kulttuuriperintö säilyttäminen ei ole lainkaan tai ei kovin tärkeä asia on yhteensä vain 8%. Lukema on alhainen. Asiaa ei osaa arvioida 5% vastanneista. Keskiarvo 3,42 Kulttuuriperintöbarometri 2017

35 Kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeys
Kuinka tärkeää kulttuuriperinnön säilyttäminen mielestäsi on? Keskiarvo Naiset pitävät kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeämpänä asiana kuin miehet. Kulttuuriperinnön säilyttämistä pidetään sitä tärkeämpänä, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse. Yli 65 –vuotiaista 84% pitää asiaa joko erittäin tai melko tärkeänä, kun vastaava luku on alle 30 –vuotiailla 52%. Sillä asuuko arvioija kaupungissa vai maaseudulla ei ole vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidetään. Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on sitä tärkeämmäksi hän arvioi kulttuuriperinnön itselle. Kulttuuriperintöbarometri 2017

36 Kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeys
Kuinka tärkeää kulttuuriperinnön säilyttäminen mielestäsi on? Keskiarvo Kun kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeyttä tarkastellaan vastaajien elämänvaiheen, talouden bruttotulojen, taloudellisen tilanteen tai puoluekannatuksen mukaan niin huomataan, ettei merkittäviä eroja synny. Kulttuuriperinnön säilyttäminen koetaan siis tärkeäksi ilman suurempia poikkeuksia eri vastaajaryhmissä. Kulttuuriperintöbarometri 2017

37 Kulttuuriperinnön vaaliminen
Kaikki vastaajat, N=2066 Keskiarvo Vastaajista 59% on sitä mieltä, että kulttuuriperinnön vaaliminen ei rajoita kehitystä ja toiminnan vapautta. Lisäksi enemmistö (62%) on eri mieltä siitä, että kulttuuriperinnön vaaliminen aiheuttaisi enemmän hankaluuksia kuin hyötyä. Valtaosan (80%) mukaan vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja ja 77% on samaa mieltä siitä, että vaaliminen ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa. Mielipide kulttuuriperinnön vaalimisen taloudellisesta kannattavuudesta jakaa suomalaisia. Yhteensä 42% pitää sitä taloudellisesti kannattavan kun 15% ei pidä. Niiden osuus, jotka eivät ota kantaa tai osaa arvioida asiaa on yhteensä 43% vastanneista. Kulttuuriperintöbarometri 2017

38 Kulttuuriperinnön vaaliminen
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus Keskiarvo Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Kulttuuriperinnön vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja 4,25 4,35 4,14 3,78 4,13 4,46 4,53 4,15 4,23 4,38 4,05 4,21 4,39 3,95 4,45 4,32 4,17 4,28 4,34 Kulttuuriperinnön vaaliminen ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa 4,12 3,98 3,72 4,08 4,29 4,09 4,10 4,18 3,86 4,04 3,96 Kulttuuriperinnön vaaliminen on taloudellisesti kannattavaa 3,43 3,51 3,35 3,23 3,38 3,66 3,54 3,52 3,39 3,44 3,30 3,70 3,42 3,50 3,41 3,40 3,55 Kulttuuriperinnön vaaliminen rajoittaa kehitystä ja toiminnan vapautta 2,27 2,13 2,42 2,59 2,45 2,23 2,01 2,04 2,16 2,36 2,18 2,29 2,37 2,49 2,05 2,46 2,08 2,19 2,39 2,24 2,12 Kulttuuriperinnön vaaliminen aiheuttaa enemmän hankaluuksia kuin hyötyä 2,25 2,03 1,90 1,98 2,02 2,11 2,17 2,32 1,80 2,28 2,07 1,91 Kulttuuriperintöbarometri 2017

39 Kulttuuriperinnön vaaliminen
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt Keskiarvo Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Kulttuuriperinnön vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja 4,25 4,20 4,32 4,23 4,06 4,16 4,33 4,31 4,22 4,19 4,29 4,21 4,24 4,37 4,40 4,26 Kulttuuriperinnön vaaliminen ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa 4,12 4,17 4,15 3,91 4,08 3,92 4,14 4,10 4,07 4,18 4,04 Kulttuuriperinnön vaaliminen on taloudellisesti kannattavaa 3,43 3,42 3,46 3,36 3,51 3,49 3,33 3,38 3,48 3,32 3,59 3,39 3,56 3,58 Kulttuuriperinnön vaaliminen rajoittaa kehitystä ja toiminnan vapautta 2,27 2,28 2,22 2,34 2,30 2,38 2,24 2,18 2,32 2,31 2,26 2,17 2,29 2,06 2,21 2,10 Kulttuuriperinnön vaaliminen aiheuttaa enemmän hankaluuksia kuin hyötyä 2,13 2,05 2,19 2,11 2,07 2,08 2,16 2,14 2,01 1,95 1,90 Kulttuuriperintöbarometri 2017

40 Tärkeät vaalittavat kulttuuriperinnöt ja ympäristöt
Seuraavassa on lueteltu joukko asioita. Valitse 3-5 asiaa, joiden vaaliminen on mielestäsi kaikkein tärkeintä. Vastaajia pyydettiin valitsemaan valmiista luettelosta 3-5 asiaa, joiden vaalimista he pitävät kaikkein tärkeimpinä. Valinnoissa listan kärkeen nousivat luontoympäristö (56%), tavat, perinteet ja (käden)taidot (54%), kieli (48%), muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit (40%) sekä maisemat 37% kaikista tehdyistä valinnoista. Vähiten tärkeimmiksi vaalittaviksi asioiksi tehdyissä valinnoissa jäivät urheilu ja liikunta (6%), moderni teknologia ja sen saavutukset (8%), uskonto ja uskomukset (12%), arjen tavarat ja esineet (13%) sekä maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (13%). Kulttuuriperintöbarometri 2017

41 Tärkeät vaalittavat kulttuuriperinnöt ja ympäristöt
Seuraavassa on lueteltu joukko asioita. Valitse 3-5 asiaa, joiden vaaliminen on mielestäsi kaikkein tärkeintä. Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus % Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Luontoympäristö 56 60 52 44 58 59 53 57 49 48 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 54 64 43 50 62 45 63 40 55 42 Kieli 46 47 51 Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 32 41 38 39 37 Maisemat 36 34 33 Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat 28 25 29 35 Taide ja sen saavutukset 26 27 21 22 31 23 20 17 19 Tiede ja sen saavutukset 24 30 18 Rakennettu ympäristö 11 16 10 Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset 13 12 15 14 9 Arjen tavarat ja esineet 6 Uskonto ja uskomukset 8 7 5 Moderni teknologia ja sen saavutukset 4 Urheilu ja liikunta 3 Muu 1 2 En osaa sanoa Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

42 Tärkeät vaalittavat kulttuuriperinnöt ja ympäristöt
Seuraavassa on lueteltu joukko asioita. Valitse 3-5 asiaa, joiden vaaliminen on mielestäsi kaikkein tärkeintä. Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt % Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Luontoympäristö 56 54 57 53 58 51 55 49 47 48 68 59 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 52 44 45 63 50 Kieli 42 46 Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 40 41 38 32 39 43 37 Maisemat 36 34 35 Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat 29 33 Taide ja sen saavutukset 26 28 20 23 31 27 25 24 13 Tiede ja sen saavutukset 21 22 30 19 Rakennettu ympäristö 14 16 15 Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset 10 11 18 12 17 5 6 Arjen tavarat ja esineet 8 Uskonto ja uskomukset 9 4 Moderni teknologia ja sen saavutukset 7 Urheilu ja liikunta 3 Muu 1 En osaa sanoa 2 Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

43 Tärkein vaalittava kulttuuriperintö/-ympäristö
Valitse mikä tärkeäksi valitsemistasi asioista on kaikkein tärkein? Seuraavaksi vastaajia pyydettiin valitsemaan kaikista (enint. 5 kpl) itse tärkeiksi valitsemistaan asioista yksi, kaikkein tärkein asia. Tässä tärkeimpien asioiden listassa kärkeen nousevat luontoympäristö (23%), kieli (19%) ja tavat, perinteet ja (käden)taidot (15%). Näiden jälkeen tulee ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat 7% valinnoista. Vähiten tärkeiksi vaalittaviksi asioiksi jäävät arjen tavarat ja esineet (1%), urheilu ja liikunta (1%) sekä moderni teknologia ja sen saavutukset 1% valinnoista. Rakennettua ympäristöä piti tärkeimpänä vaalittavan asiana vain 2% suomalaisista. Kulttuuriperintöbarometri 2017

44 Tärkein vaalittava kulttuuriperintö/-ympäristö
Valitse 3-5 asiaa, joiden vaaliminen on mielestäsi kaikkein tärkeintä. Valitse mikä tärkeäksi valitsemistasi asioista on kaikkein tärkein? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Kun katsotaan miten eri vaalittavien asioiden tärkeysjärjestys muuttuu kun kaikista tärkeistä asioista pitää valita se kaikkein tärkein asia, niin luontoympäristö säilyy molemmilla listoilla tärkeimpänä. Asiat joiden tärkeys korostuu valinnassa ovat: Kieli Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat Tiede ja sen saavutukset Uskonto ja uskomukset Moderni teknologia ja sen saavutukset Urheilu ja liikunta Asiat, joiden tärkeys vähenee valinnassa ovat: Tavat perinteet ja (käden)taidot Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit Maisemat Taide ja sen saavutukset Rakennettu ympäristö Arjen tavarat ja esineet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Kulttuuriperintöbarometri 2017

45 Tärkein vaalittava kulttuuriperintö/-ympäristö
Valitse mikä tärkeäksi valitsemistasi asioista on kaikkein tärkein? Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus % Kaikki, N=1990 Nainen, N=1055 Mies, N=935 Alle 30 v, N=233 30-45 v, N=444 46-55 v, N=374 56-64 v, N=360 Yli 65 v, N=579 Suur- Hki, N=472 Muu kau-punki, N=1057 Maa-seutu, N=461 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=217 Alempi toimi-henkilö, N=190 Työn-tekijä, N=432 Yrittäjä, N=107 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=101 Eläke-läinen, N=698 Muu, N=226 Perus-koulutus, N=754 Muu koulutus, N=827 Akatee-minen, N=392 Luontoympäristö 23 25 21 26 17 24 22 31 18 29 Kieli 19 13 16 20 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 15 12 11 14 7 8 Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat 6 5 10 9 Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 2 Tiede ja sen saavutukset 3 4 Uskonto ja uskomukset 1 Maisemat Taide ja sen saavutukset Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset Rakennettu ympäristö Moderni teknologia ja sen saavutukset Urheilu ja liikunta Arjen tavarat ja esineet Muu En osaa sanoa Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

46 Tärkein vaalittava kulttuuriperintö/-ympäristö
Valitse mikä tärkeäksi valitsemistasi asioista on kaikkein tärkein? Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt % Kaikki, N=1990 Asuu yksin, N=605 Asuu kaksin puolison kanssa, N=881 Lapsi-perhe, N=402 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=92 Alle €, N=279 €, N=325 €, N=338 €, N=430 Yli €, N=251 Tulee muka-vasti toimeen, N=886 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=688 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=387 KESK, N=150 KOK, N=303 PS, N=139 SDP, N=214 VIHR, N=254 VAS, N=131 Luontoympäristö 23 21 28 29 20 19 22 24 16 17 40 Kieli 18 25 13 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 15 10 14 Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat 7 6 8 9 4 Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit Tiede ja sen saavutukset 5 12 3 Uskonto ja uskomukset 2 1 Maisemat Taide ja sen saavutukset Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset Rakennettu ympäristö Moderni teknologia ja sen saavutukset Urheilu ja liikunta Arjen tavarat ja esineet Muu En osaa sanoa Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

47 6 Kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen merkittävyys, vastuut ja osallisuus

48 Väittämät yhteiskunnallisesta merkittävyydestä
Valtaosa (84%) suomalaisista on samaa mieltä siitä, että kulttuuriperinnön arvoa ei voi mitata rahassa. Eri mieltä asiasta on vain 5% vastanneista. Suuri saman mielisyys vallitsee myös siitä, että kulttuuriperintö on tärkeää eri alueiden maineelle (72%), kaupunkeja kehitettäessä kulttuuriperintö pitää ottaa huomioon nykyistä enemmän (68%), kulttuuriperintö lisää ihmisten välistä ymmärrystä (68%), edistää ihmisten hyvinvointia (62%), sen osuutta pitäisi lisätä koulujen opetuksessa (63%) ja että kaupungistuminen luo uusia kulttuuriperinnön muotoja (58%). Eniten vastakkainasettelua syntyy siitä, onko kaupungistuminen uhka kulttuuriperinnön säilymiselle. Asiasta on samaa mieltä 47% ja eri mieltä 23% vastanneista. Asioita joihin ei osata kovin hyvin kantaa ovat se, auttaako kulttuuriperinnöstä huolehtiminen hidastamaan ilmastomuutosta (50% ei määritä kantaansa tai osaa sanoa sitä), tuoko kulttuuriperintö lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalle (46%) sekä kulttuuriperinnön merkittävyys eri elinkeinojen menestymiselle (44%). Kaikki vastaajat, N=2066 Keskiarvo Kulttuuriperintöbarometri 2017

49 Väittämät yhteiskunnallisesta merkittävyydestä
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus Keskiarvo Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Kulttuuriperinnön arvoa ei voi mitata rahassa 4,31 4,50 4,11 3,93 4,42 4,48 4,19 4,41 4,26 4,24 4,34 4,40 4,45 4,28 4,33 4,32 Kulttuuriperintö on tärkeää eri alueiden maineelle 3,99 4,09 3,89 3,69 4,01 4,13 3,95 3,98 4,06 3,84 3,87 4,04 4,03 4,02 3,94 4,08 Kaupunkeja kehitettäessä kulttuuriperintö pitää ottaa huomioon nykyistä enemmän 4,12 3,63 4,17 4,14 3,92 3,97 3,78 3,86 4,00 4,07 3,96 Kulttuuriperintö lisää ihmisten välistä ymmärrystä 3,64 3,85 4,10 3,68 Kulttuuriperintö edistää ihmisten hyvinvointia 3,73 3,59 3,83 3,80 3,91 3,79 3,75 3,88 3,74 Kulttuuriperinnön osuutta pitäisi lisätä koulujen opetuksessa 3,70 3,51 3,62 3,82 3,81 Kaupungistuminen luo uusia kulttuuriperinnön muotoja 3,67 3,66 3,52 3,56 3,49 Ilmastonmuutos on uhka kulttuuriperinnölle 3,65 3,60 3,48 3,77 Kulttuuriperintö on merkittävää eri elinkeinojen menestymiselle 3,41 3,37 3,44 3,50 3,61 3,55 3,35 3,40 3,57 3,53 3,47 Kulttuuriperintö tuo lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalleni 3,42 3,28 3,36 3,39 3,45 3,34 3,32 3,46 3,38 Kaupungistuminen on uhka kulttuuriperinnön säilymiselle 3,22 3,43 3,20 2,95 3,00 3,31 3,09 3,26 3,30 2,87 Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen auttaa hidastamaan ilmastonmuutosta 3,10 3,23 3,25 3,05 3,27 3,33 3,29 Kulttuuriperintö on pääosin taloudellinen rasite 2,23 2,16 2,30 2,45 2,26 2,10 2,09 2,08 2,29 2,20 2,34 2,38 1,99 2,35 2,15 2,36 2,24 1,98 Kulttuuriperintöbarometri 2017

50 Väittämät yhteiskunnallisesta merkittävyydestä
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt Keskiarvo Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Kulttuuriperinnön arvoa ei voi mitata rahassa 4,31 4,27 4,33 4,28 4,37 4,40 4,32 4,01 4,35 4,24 4,29 4,26 4,25 4,45 Kulttuuriperintö on tärkeää eri alueiden maineelle 3,99 3,92 4,02 4,05 3,91 3,97 4,04 4,10 3,96 3,81 4,03 3,95 4,15 Kaupunkeja kehitettäessä kulttuuriperintö pitää ottaa huomioon nykyistä enemmän 3,98 4,00 4,11 3,71 3,94 3,87 3,93 4,22 4,18 Kulttuuriperintö lisää ihmisten välistä ymmärrystä 3,90 3,77 3,88 4,09 4,07 Kulttuuriperintö edistää ihmisten hyvinvointia 3,85 3,83 3,86 3,82 3,74 3,80 3,84 Kulttuuriperinnön osuutta pitäisi lisätä koulujen opetuksessa 3,79 3,89 3,67 3,70 3,75 Kaupungistuminen luo uusia kulttuuriperinnön muotoja 3,60 3,64 3,55 3,65 3,53 3,15 Ilmastonmuutos on uhka kulttuuriperinnölle 3,66 3,76 3,45 3,68 3,41 3,11 4,14 Kulttuuriperintö on merkittävää eri elinkeinojen menestymiselle 3,51 3,54 3,58 3,39 3,47 3,63 3,49 3,56 Kulttuuriperintö tuo lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalleni 3,42 3,40 3,43 3,27 3,52 3,35 3,21 3,46 3,50 3,29 3,37 3,69 Kaupungistuminen on uhka kulttuuriperinnön säilymiselle 3,32 3,31 3,33 3,44 3,48 3,13 3,04 3,16 3,59 3,00 3,28 3,14 Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen auttaa hidastamaan ilmastonmuutosta 3,30 3,26 3,20 3,12 3,23 3,38 Kulttuuriperintö on pääosin taloudellinen rasite 2,23 2,22 2,15 2,38 2,34 2,16 2,29 2,27 2,20 2,24 2,30 2,21 1,99 1,88 Kulttuuriperintöbarometri 2017

51 Vastuut ja osallisuus, väittämät
Kaikki vastaajat, N=2066 Keskiarvo Valtaosa suomalaisista (87%) on sitä mieltä, että jokaisen tulisi voida nauttia kulttuuriperinnöstä. Käytännössä kukaan ei ole eri mieltä tästä asiasta. Suuri samanmielisyys vallitsee myös siitä, että kulttuuriperinnön asiattomaan käyttöön tulisi puuttua (77%), kulttuuriperinnön turmelemisesta tulee rangaista (76%), sen suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää julkisia varoja (73%), sen tulisi olla kaikille pääosin ilmaista (71%) ja että valtion tulee tukea taloudellisesti niitä, jotka säilyttävät ja hoitavat kulttuuriperintöä (71%). Enemmistö suomalaisista on myös sitä meiltä, että kulttuuriperintöä tulisi suojella liikakäytöltä (63%) ja että kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää yksityisiä varoja (57%). Näissä kahdessa asiassa mielipiteen muodostaminen on kuitenkin muita väittämiä vaikeampaa ja kantaa ottamattomien tai niiden osuus, jotka eivät osaa sanoa vastaustaan nousee yhteensä 30 prosenttiin vastaajista tai sitä suuremmaksi. Kulttuuriperintöbarometri 2017

52 Vastuut ja osallisuus, väittämät
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus Keskiarvo Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Jokaisen tulisi voida nauttia kulttuuriperinnöstä 4,42 4,54 4,31 4,15 4,40 4,49 4,60 4,34 4,43 4,47 4,28 4,33 4,56 4,50 4,41 Kulttuuriperinnön asiattomaan käyttöön tulisi puuttua (esim. toisia loukkaava toiminta) 4,20 4,35 4,05 3,95 4,18 4,30 4,08 4,21 4,11 4,16 4,22 3,99 Kulttuuriperinnön turmelemisesta tulee rangaista 4,17 4,13 3,89 4,19 4,29 4,27 4,23 4,12 4,26 4,24 Kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää julkisia varoja 4,01 3,90 3,57 4,04 3,91 3,94 4,06 3,96 3,98 Kulttuuriperinnön tulisi olla kaikille pääosin ilmaista 3,88 3,71 4,00 3,79 3,78 3,97 Valtion tulee tukea taloudellisesti niitä, jotka säilyttävät ja hoitavat kulttuuriperintöä 4,07 3,86 3,59 4,02 3,84 4,03 3,93 4,10 Kulttuuriperintökohteita tulisi suojella liikakäytöltä 3,82 3,76 3,53 3,77 3,80 3,83 3,74 3,81 3,70 3,87 Kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää yksityisiä varoja 3,63 3,67 3,47 3,58 3,61 3,68 3,56 3,72 3,52 3,48 Kulttuuriperintöbarometri 2017

53 Vastuut ja osallisuus, väittämät
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt Keskiarvo Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Jokaisen tulisi voida nauttia kulttuuriperinnöstä 4,42 4,39 4,43 4,48 4,36 4,54 4,41 4,23 4,44 4,38 4,40 4,31 4,46 4,65 4,60 Kulttuuriperinnön asiattomaan käyttöön tulisi puuttua (esim. toisia loukkaava toiminta) 4,20 4,16 4,19 4,35 4,05 4,32 4,24 3,98 4,21 4,14 4,22 3,97 Kulttuuriperinnön turmelemisesta tulee rangaista 4,17 4,30 4,03 4,07 4,25 4,00 4,11 4,12 4,28 Kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää julkisia varoja 4,01 3,91 3,99 4,18 3,83 4,04 3,95 4,33 4,29 Kulttuuriperinnön tulisi olla kaikille pääosin ilmaista 4,02 3,93 4,08 3,89 3,76 4,10 3,82 3,84 3,96 4,09 Valtion tulee tukea taloudellisesti niitä, jotka säilyttävät ja hoitavat kulttuuriperintöä 3,78 3,94 Kulttuuriperintökohteita tulisi suojella liikakäytöltä 3,81 3,87 3,80 3,92 3,86 3,68 3,85 3,67 3,79 4,06 Kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää yksityisiä varoja 3,63 3,57 3,62 3,75 3,58 3,72 3,71 3,61 3,56 3,70 3,90 Kulttuuriperintöbarometri 2017

54 Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on
Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ensisijaisesti on? Valitse 2-3 tärkeintä tahoa. Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on kaikkein eniten? Tärkein edellisessä kysymyksessä valituista. Suomalaiset ovat sitä mieltä, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen kuuluu pääasiassa viranomaisten, kansalaisten ja myös yhteisöjen vastuulle. Kun vastaajat joutuvat valitsemaan ensisijaisen vastuun kantajan, edellä mainittu järjesty säilyy ennallaan. Vähiten kulttuuriperinnön huolehtimisen katsotaan kuuluvan yritysten tai asianharrastajien vastuulle. Kulttuuriperintöbarometri 2017

55 Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on, 2-3 tärkeintä tahoa
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus % Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Viranomaisten vastuulla 69 54 67 74 75 77 70 68 72 66 65 78 60 61 73 Kansalaisten vastuulla 64 63 58 59 Yhteisöjen vastuulla 53 56 49 50 51 55 46 52 Asianharrastajien vastuulla 23 22 25 21 20 24 14 17 29 27 16 Yritysten vastuulla 10 11 9 12 13 8 15 6 Jonkun muun vastuulla 1 2 3 4 En osaa sanoa 7 Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

56 Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne
Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on, 2-3 tärkeintä tahoa Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt % Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Viranomaisten vastuulla 69 68 70 73 57 60 74 71 67 66 78 Kansalaisten vastuulla 64 65 55 61 56 75 76 49 63 Yhteisöjen vastuulla 53 51 54 47 58 45 Asianharrastajien vastuulla 23 24 18 26 27 25 16 22 21 35 20 Yritysten vastuulla 10 12 9 13 11 8 7 14 Jonkun muun vastuulla 1 2 4 3 En osaa sanoa 19 6 15 5 Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

57 Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on, tärkein taho
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus % Kaikki, N=1883 Nainen, N=984 Mies, N=899 Alle 30 v, N=214 30-45 v, N=406 46-55 v, N=354 56-64 v, N=340 Yli 65 v, N=569 Suur- Hki, N=456 Muu kau-punki, N=993 Maa-seutu, N=434 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=215 Alempi toimi-henkilö, N=180 Työn-tekijä, N=400 Yrittäjä, N=104 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=91 Eläke-läinen, N=677 Muu, N=202 Perus-koulutus, N=684 Muu koulutus, N=805 Akatee-minen, N=377 Viranomaisten vastuulla 39 40 27 43 41 44 34 48 36 30 33 35 46 Kansalaisten vastuulla 32 31 37 29 Yhteisöjen vastuulla 14 13 17 12 16 18 15 11 Asianharrastajien vastuulla 5 6 9 3 4 Yritysten vastuulla 1 2 Jonkun muun vastuulla En osaa sanoa 7 8 10 Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

58 Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on, tärkein taho
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt % Kaikki, N=1883 Asuu yksin, N=575 Asuu kaksin puolison kanssa, N=841 Lapsi-perhe, N=375 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=83 Alle €, N=257 €, N=314 €, N=319 €, N=416 Yli €, N=250 Tulee muka-vasti toimeen, N=853 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=650 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=358 KESK, N=145 KOK, N=296 PS, N=134 SDP, N=206 VIHR, N=253 VAS, N=119 Viranomaisten vastuulla 39 45 24 34 37 41 42 38 43 44 48 Kansalaisten vastuulla 32 29 36 28 27 31 35 26 19 Yhteisöjen vastuulla 14 12 13 22 15 11 16 7 18 Asianharrastajien vastuulla 5 6 4 9 8 3 Yritysten vastuulla 1 2 Jonkun muun vastuulla En osaa sanoa 10 Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

59 Oma osallistuminen kulttuuriperinnön välittämiseen ja tuottamiseen
Kaikki vastaajat, N=2066 Keskiarvo Enemmistö suomalaisista (58%) on sitä mieltä, että heillä itsellään on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön välittämiseen tuleville sukupolville (14% on eri mieltä). Vastaajista 54% haluaisi tietää enemmän kulttuuriperinnöstä (11% on eri mieltä), 54% arvioi, ettei ole aktiivisesti mukana kulttuuriperintöä koskevassa toiminnassa, 17% arvioi olevansa aktiivisesti asiassa mukana. Lähes neljännes suomalaisista (23%) arvioi tuottavansa itse tietoa kulttuuriperinnöstä, 43% on sitä mieltä, ettei tee tätä. Vastaajista 40% arvioi, että kulttuuriperintöä koskevaa tietoa on helppo saada (18% on eri mieltä). Kulttuuriperinnön määrittely on 36% mielestä asiantuntijoiden tehtävä, lähes neljännes (24%) on asiasta eri meiltä. Asiaan on kuitenkin selvästi hankalaa ottaa kantaa, koska 37% ei ota asiaan kantaa tai ei osaa sanoa vastaustaan. Kulttuuriperintöbarometri 2017

60 Oma osallistuminen kulttuuriperinnön välittämiseen ja tuottamiseen
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus Keskiarvo Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Minulla on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön välittämiseen tuleville sukupolville 3,64 3,77 3,51 3,43 3,63 3,59 3,76 3,55 3,62 3,89 3,73 3,70 3,46 3,52 3,65 3,88 Haluaisin tietää enemmän kulttuuriperinnöstä 3,58 3,69 3,39 3,60 3,54 3,57 3,42 3,50 3,71 Kulttuuriperintöä koskevaa tietoa on helppo saada 3,28 3,29 3,12 3,27 3,26 3,47 3,33 3,34 3,14 3,30 3,16 3,31 3,23 3,40 Kulttuuriperinnön määrittely on asiantuntijoiden tehtävä 3,15 3,20 3,05 3,24 3,08 3,02 3,19 3,22 2,96 2,99 3,21 3,25 2,97 Minulla on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön määrittelyyn 2,75 2,76 2,74 2,77 2,69 2,63 2,78 2,85 2,68 2,71 2,90 2,62 2,89 2,79 2,80 2,64 2,70 2,94 Tuotan itse tietoa kulttuuriperinnöstä 2,55 2,58 2,52 2,32 2,36 2,54 2,73 2,82 2,48 2,49 2,59 2,46 2,45 2,29 2,30 2,37 2,61 Olen aktiivisesti mukana kulttuuriperintöä koskevassa toiminnassa 2,10 2,08 2,26 2,35 2,21 2,47 2,19 2,20 2,12 2,06 2,11 2,39 2,51 Kulttuuriperintöbarometri 2017

61 Oma osallistuminen kulttuuriperinnön välittämiseen ja tuottamiseen
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt Keskiarvo Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Minulla on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön välittämiseen tuleville sukupolville 3,64 3,48 3,82 3,85 3,51 3,68 3,78 3,65 3,67 3,77 3,62 3,41 3,84 3,69 3,29 3,61 3,92 Haluaisin tietää enemmän kulttuuriperinnöstä 3,58 3,54 3,60 3,63 3,45 3,42 3,55 3,56 3,52 3,72 3,87 3,81 Kulttuuriperintöä koskevaa tietoa on helppo saada 3,28 3,26 3,30 3,31 3,19 3,33 3,25 3,36 3,08 3,16 3,34 Kulttuuriperinnön määrittely on asiantuntijoiden tehtävä 3,15 3,14 3,27 3,12 3,17 3,21 3,00 3,13 3,18 3,03 2,98 Minulla on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön määrittelyyn 2,75 2,74 2,73 2,67 2,71 2,86 2,72 2,81 2,70 2,76 2,80 2,64 2,78 2,87 2,49 2,85 Tuotan itse tietoa kulttuuriperinnöstä 2,55 2,41 2,63 2,37 2,38 2,68 2,62 2,56 2,54 2,53 2,77 2,59 Olen aktiivisesti mukana kulttuuriperintöä koskevassa toiminnassa 2,30 2,28 2,19 2,33 2,11 2,32 2,40 2,35 2,18 2,48 2,39 2,22 2,45 Kulttuuriperintöbarometri 2017

62 Mieluisimmat tavat panostaa kulttuuriperintöön
Mitkä seuraavista tavoista panostaa kulttuuriperintöön olisivat sinulle mieluisimmat? Mieluisimmat panostustavat kulttuuriperintöön ovat suomalaisten mielestä verorahojen käyttö (42% kannattaa), sisäänpääsymaksujen kerääminen (41%) ja vapaaehtoinen osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen (38%). Vähiten mieluisia panostustapoja ovat oman kulttuuriperintökohteen ostaminen (4%), rahan sijoittaminen oman talon historiaa säilyttävään hoitamiseen (9%) tai rahan lahjoittaminen kulttuuriperinnön hoitoon (16%). Neljännes olisi valmis käyttämään rajaa ja aikaa kulttuuriperintömatkailuun. Kulttuuriperintöbarometri 2017

63 Mieluisimmat tavat panostaa kulttuuriperintöön
Sukupuoli Ikä Asuinpaikka Ammattiryhmä Koulutus % Kaikki, N=2066 Nainen, N=1086 Mies, N=980 Alle 30 v, N=258 30-45 v, N=466 46-55 v, N=384 56-64 v, N=367 Yli 65 v, N=591 Suur- Hki, N=500 Muu kau-punki, N=1095 Maa-seutu, N=471 Johtava asema/ Ylempi toimihlö, N=229 Alempi toimi-henkilö, N=200 Työn-tekijä, N=452 Yrittäjä, N=110 Koulu-lainen/ opiske-lija, N=105 Eläke-läinen, N=716 Muu, N=234 Perus-koulutus, N=790 Muu koulutus, N=859 Akatee-minen, N=398 Verorahojeni käyttäminen kulttuuriperintöön 42 43 26 51 50 48 38 40 39 35 44 56 Sisäänpääsymaksujen maksaminen kulttuuriperintökohteisiin ja -tapahtumiin 41 46 36 33 45 37 47 Osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen 32 29 31 30 Rahan ja ajan käyttäminen kulttuuriperintömatkailuun 25 27 24 23 18 17 21 Rahan lahjoittaminen kulttuuriperinnön hoitoon 16 15 10 14 20 13 22 Rahan sijoittaminen omistamani talon historiaa säilyttävään hoitamiseen 9 12 11 7 6 8 Oman kulttuuriperintökohteen ostaminen 4 3 5 1 Muu En osaa sanoa 28 19 Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017

64 Mieluisimmat tavat panostaa kulttuuriperintöön
Elämänvaihe Talouden bruttovuositulot Taloudellinen tilanne Äänestäisi nyt % Kaikki, N=2066 Asuu yksin, N=635 Asuu kaksin puolison kanssa, N=909 Lapsi-perhe, N=413 Asuu vanhem-pien luona /muu, N=99 Alle €, N=292 €, N=335 €, N=347 €, N=441 Yli €, N=263 Tulee muka-vasti toimeen, N=907 Pärjää, kun tekee ostokset harkiten, N=716 Joutuu ajoittain tinkimään kaikesta, N=408 KESK, N=150 KOK, N=309 PS, N=144 SDP, N=223 VIHR, N=262 VAS, N=133 Verorahojeni käyttäminen kulttuuriperintöön 42 43 45 41 25 39 48 44 40 47 32 60 61 Sisäänpääsymaksujen maksaminen kulttuuriperintökohteisiin ja -tapahtumiin 37 34 49 33 51 Osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen 38 35 36 50 Rahan ja ajan käyttäminen kulttuuriperintömatkailuun 24 29 20 26 23 28 27 21 Rahan lahjoittaminen kulttuuriperinnön hoitoon 16 17 14 19 18 12 10 15 Rahan sijoittaminen omistamani talon historiaa säilyttävään hoitamiseen 9 8 13 6 11 Oman kulttuuriperintökohteen ostaminen 4 3 5 2 Muu 1 En osaa sanoa Suurempi kuin muiden vastaajien tulos Pienempi kuin muiden vastaajien tulos (95% luottamustaso) Kulttuuriperintöbarometri 2017