Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus perhepäivähoitokodissa

Esitys aiheesta: "Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus perhepäivähoitokodissa"— Esityksen transkriptio:

1 Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus perhepäivähoitokodissa
Petra Suonio 2012

2 Ajatuksia.. ” Kun mä aloin oivaltaa, mitä se toiminnan suunnittelu voisi olla niin mä aloin miettimään, että se onkin ehkä sitä, mitä ollaan tehty jo aika paljonkin, mutta mä itse voisin olla tietoisempi siitä, mitä olen tehnyt ja mikä merkitys sillä on ollut.”

3 Suunnitelmallisuuden merkitys
Pohtikaa Mitä ajattelet toiminnan/kasvatuksen suunnittelusta? Mikä on suunnittelun merkitys? Miten säännöllisesti suunnittelet toimintaa? Mistä saat ideoita? Kirjaatko suunnitelmia ylös? Tiedätkö mitkä asiat hoitolapsiasi kiinnostaa?

4 Suunnitelmallinen asiakastyö
Jokaiselle asiakkaalle laaditaan oma kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma Yhteistyösopimus asiakkaan ja työntekijän kesken -> mitä asiakkaan auttamiseksi aiotaan tehdä Jäsentää ja tekee työtä näkyväksi Onnistuneessa auttamissuhteessa korostuu asiakkaan oma elämänhallinta, yksilöllisyys ja itsenäinen selviytyminen

5 Asiakastyön prosessi Auttamistyö on aina yhteistyötä asiakkaan kanssa
Työntekijä vastaa siitä, että edetään tavoitteiden mukaisesti ja suunnitelmaa arvioidaan matkan varrella Vaiheittainen, kehittyvä prosessi

6 Hoito- ja kasvatustyön vaiheet

7 VASU- PROSESSI

8 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Stakesin laatima valtakunnallinen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline 2002 varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset -> 2003 vasu (tarkistettu 2005) Tavoitteita edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa Lisätä ammatillista tietoisuutta Lisätä vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa Lisätä moniammatillista yhteistyötä

9 Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja
VALTAKUNNALLISET Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

10 Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja
KUNNALLISET Kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset ja strategiat Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Esiopetuksen opetussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen esiopetuksen suunnitelma

11 Verkostoyhteistyö Keskeisiä yhteistyötahoja
opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimi, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset Keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa Yhteistyö kirjataan vasuun

12 Kunnan vasu Kunnan omaleimainen vasu, pohjana valtakunnallinen vasu
Lähtökohtina lisäksi kunnassa tehdyt lasta ja perhettä koskevat suunnitelmat, kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset ja esiopetussuunnitelmat

13 Kunnan vasun sisältö Miten varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan
Toimintamuodot ja niiden ominaispiirteet – tukipalvelujen järjestäminen – laatujärjestelmä – yhteistyökumppanit ja yhteistyön perusteet – turvallisuussuunnitelma hankkeet, projektit Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet

14 Kunnan vasun sisältö Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön ja jatkumon rakentuminen Verkostoyhteistyö: kunnalliset tahot, kolmas sektori, seurakunnat, oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen ja seurannan periaatteet Varhaiskasvatuksen sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta Keskeiset kehittämisalueet kunnassa

15 Yksikön vasu Mitkä ovat parhaita tapoja juuri tässä yksikössä toteuttaa varhaiskasvatusta juuri näiden lasten hyvinvointia edistävällä tavalla Tilannesidonnainen Mitkä ovat meidän toimintatapamme? Esim. toimintaympäristö, painotukset Konkreettinen työväline toiminnan kehittämiseksi Käsitteiden aukipurkua Esim. mitä lapsilähtöisyys on juuri meillä Jatkuva kehittäminen ja arviointi

16 Lapsen vasu Laaditaan jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa Koko lapsen varhaiskasvatus perustuu tähän Auttaa yksilöllisyyden tukemisessa ja vanhempien näkemysten huomioon ottamisessa Sisältää hoitosuunnitelman Vasu tulee huomioida toiminnan suunnittelussa Keskittyminen myönteisiin puoliin Huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina

17 Lapsen vasu Sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista
Lapsi voi myös itse osallistua vasun tekemiseen Säännöllinen arviointi, ainakin kerran vuodessa Suunnitelmassa mm. hoitosuunnitelma lapsen kokemukset tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät lapsen mielenkiinnon kohteet vahvuudet ja lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet

18 Vasua avaavia asiakirjoja
Ruokonen ym. (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa -Iloa, ihmettelyä ja tekemistä Kangasmaa ym.(toim.) Lapsenkaltainen. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio varhaiskasvatuksessa Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa. Stakes. 2008 Kaskela, M. & Kronqvist, E-L Niin ainutlaatuinen. Näkökulmia lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Sosiaali- ja terveysministeriö ja Nuori Suomi ry Heinämäki, L Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa

19 Kasvatuksen suunnittelu
Kohti lapsi- ja perhelähtöisyyttä Pois lasten sopeuttamisesta yleisiin toiminnan tavoitteisiin Kasvatuksen suunnittelu läsnä kaikissa päivän tilanteissa Jatkuvaa, prosessinomaista Toiminnan toteutusta arvioidaan jatkuvasti seuraamalla lasten kehitystä ja oppimista havainnointi Kasvattajan tiedettävä mihin hän toiminnallaan pyrkii Johdonmukaisuus

20 Tehtävä Lapsilähtöisyyden arviointi perhepäivähoitokodissani?

21 Koti kasvatusympäristönä
Perhepäivähoitajan koti ja sen lähiympäristö muodostavat lapsen oppimisympäristön. Se tarjoaa luontevalla tavalla kokemuksia arjen askareista. Oman kodin tilojen tarkoituksenmukainen suunnittelu on jatkuva haaste. Hoitajan on osattava järjestää tiloja ja toimintamahdollisuuksia eri ikäisille lapsille. Hoitajan oma perhe tarjoaa lapselle mahdollisuuksia tutustua eri ikäisiin ihmisiin.

22 Lasten toiveiden mukainen päivähoito
Kaverit, joiden kanssa voin leikkiä Iloiset ja ymmärtäväiset aikuiset Aikuiset leikkisivät enemmän Saan itse valita, mihin osallistun Retket, juhlat ja luovat toiminnat kiinnostavat Hyvää ruokaa, valinnanvaihtoehtoja Mahdollisuus ulkoilla ja liikkua riittävästi Lapsi elää tässä ja nyt, joten on tärkeää mistä elementeistä lapsen päivä muodostuu!

23 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot
Kasvattajan apuvälineitä vastata lapselle ominaisiin toimintatapoihin Varhaiskasvatuksen sisältöjen välistä tasapainoa voidaan tarkastella sisällöllisten orientaatioiden avulla Tämän viitekehyksen avulla pyritään turvaamaan lapselle maailmasta syntyvän kuvan monipuolisuus, eheys ja kokonaisvaltaisuus

24 ..jatkuu Tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan ympäröivän maailman ilmiöihin tutustuminen monipuolisesti Eri orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin Näihin ilmiöihin tutustumisen tulee olla ympäristö- ja tilannesidonnaista Esim. lasten mielenkiinto lähtökohtana Lapsen iän huomiointi

25 Sisällölliset orientaatiot

26 Orientaatiot Matemaattinen….1 2 3 Luonnontieteellinen
Varhaiskasvatuksessa matematiikka on vertaamista, päättelemistä ja laskemista Tapahtuu arkielämän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla Luonnontieteellinen Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla syvennytään elollisen luonnon ilmiöihin Eläimet, kasvit, vuodenajat ja kasveineen eri vuodenaikoina ovat lapsen lähiympäristössä sisällä ja ulkona

27 Orientaatiot Esteettinen orientaatio Historiallis- yhteiskunnallinen
Havainnoidaan, kuunnellaan, luodaan itse, kuvitellaan Ilmiöiden ja asioiden käsittelyä, joissa lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia Historiallis- yhteiskunnallinen Rakennetaan kuvaa menneisyydestä samoin kuin nykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla Tutustutaan lähiympäristöön ja kotiseutuun Näkökulmia menneisyyteen voivat avata myös esim. isovanhemmat

28 Eettinen Uskonnollis-katsomuksellinen Eettinen
Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan Lapsen vasussa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä Eettinen Tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä Tarkastellaan oikeaa ja väärää, totuutta ja valhetta, tasa-arvoa Teemoja esim. Ystävyys, kiusaaminen, pelko, kiukku, hyvät tavat

29 Erilaisia suunnittelumalleja
Keskusaiheisiin ja teemoihin perustuva Viikonpäiväsuunnittelu Yksilölliset tavoitteet suunnittelun pohjalla Spontaani toiminnan suunnittelu Projektisuunnittelu

30 Toiminnan rakenne Orientointi Toimintavaihe Arviointi
Johdatus, virittäytyminen, mukava ilmapiiri Toimintavaihe Lasten avuntarpeen arvioiminen, keskustelu, havainnointi, mahdollinen dokumentointi Arviointi Palaute lapsilta

31 Toiminnan toteuttaminen
Miten lapsi olisi aktiivinen ? Mikä lasta kiinnostaa? Miten saat liitettyä aiheen lapsen aikaisempiin kokemuksiin? Tavoitteet? Kesto? Paikka? Varasuunnitelma? Miten yksittäisen hetken saisi liitettyä osaksi isompaa teemaa? Etukäteisvalmistelut?

32 Perushoidolla myös pedagoginen merkitys

33 Lähteet Laine ym. 2009. Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla
Karling ym Lapsen aika Helenius ym Pienet päivähoidossa Stakses, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Virolainen, Tavoitteellinen kasvatuksen suunnittelu