Uralilaiset kielet Materiaalin laatinut Arja Hamari

Esitys aiheesta: "Uralilaiset kielet Materiaalin laatinut Arja Hamari"— Esityksen transkriptio:

1 Uralilaiset kielet Materiaalin laatinut Arja Hamari
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Helsingin yliopisto

2 Uralilaisten kielten puhuma-alueet (Kartta: http://www. helsinki
inkeroiset ja vatjalaiset liiviläiset

3 Uralilaisten kielten keskinäiset suhteet: sukupuun variaatioita

4 Uralilaisten kielten keskinäiset suhteet: sukupuun variaatioita

5 Itämeren­suomalaiset kielet
Kieli Puhujamäärä (2012) Puhuma-alue liivi 1 (Latvia) eteläviro eli võro-seto 30 000 Viro, Venäjä viro Virossa ja muualla vatja 5 Venäjä suomi Suomessa ja muualla inkeroinen 70 karjala 25 000 Venäjä, Suomi livvi eli aunuksenkarjala 15 000 lyydi 300 vepsä 3 500

6 Saamelais­kielet Kieli Puhujamäärä (2012) Puhuma-alue eteläsaame 500 Norja, Ruotsi uumajansaame 5 Ruotsi (Norja) piitimensaame 40 luulajansaame 700 Ruotsi, Norja pohjoissaame 20 000 Norja, Ruotsi, Suomi inarinsaame 250 Suomi koltansaame 150 Suomi, Venäjä kildininsaame 350 Venäjä turjansaame 20

7 Kieli Puhujamäärä (2012) Puhuma-alue Mordva ersä Venäjä mokša Mari länsi- (vuori)mari 20 000 itä- (niitty)mari Permiläiset kielet udmurtti komi komipermjakki 60 000

8 Kieli Puhujamäärä (2012) Puhuma-alue Ugrilaiset kielet unkari Unkarissa ja muualla pohjoismansi 1 000 Venäjä [Siperia] itämansi 5 pohjoishanti 7 500 itähanti 500 Samojedi nganasaani 150 tundraenetsi 20 metsäenetsi 30 tundranenetsi 25 000 metsänenetsi 700 selkuppi

9 Kielten elinvoimaisuus
Elinvoimaiset kielet: unkari, suomi, viro kansallisvaltioiden täysimittaisia kieliä Uhanalaiset kielet: mordva, mari, komi, udmurtti nimikkotasavaltojensa virallisia kieliä puhujat lasketaan sadoissa tuhansissa kuitenkin varsinkin nuoriso vahvasti venäläistymässä Erittäin uhanalaiset kielet: kaikki muut puhujia korkeintaan muutamia tuhansia pienimmät väistämättä kuolemassa lähivuosina/-vuosikymmeninä vahvimmat pohjoissaame ja tundranenetsi; mahdollisuuksia nousta 2. ryhmään

10 Uralilaisten kielten typologiaa: muutamia tyypillisiä morfologisia piirteitä
agglutinoivuus sijataivutus kolmisuuntainen paikallissijajärjestelmä omistusliitteet kolme numerusta: yksikkö, kaksikko, monikko kieltoverbi ei-finiittiset (infiniittiset) verbimuodot objektikonjugaatio

11 Agglutinoivuus vs. fusionaalisuus
varsin selkeästi agglutinoivia: mari, komi, udmurtti – itämari: esim. olma ’omena’ : olma-βlak ’omenat’ : olma-m ’omenani (yks.)’ : olma-m-βlak ’omenani (mon.)’ : olma-eš ’omenaan (lat.)’ : olma-βlak-eš ’omenoihin (lat.) : olma-eš-em ’omenaani (lat.)’ : olma-m-βlak-eš ’omenoihini’

12 Agglutinoivuus vs. fusionaalisuus
fusionaalisia piirteitä: viro, saamelaiskielet – viro: esim. jalg (nom.) : jala (gen.) : jalga (yks. part.) : jalgu (mon. part.) leht (nom.) : lehe (gen.) : lehte (yks. part.) : lehti (mon. part.) vrt. sm. jalka : jala-n : jalka-a : jalko-ja lehti : lehde-n : lehte-ä : lehtiä (< *lehti-j-ä)

13 Agglutinoivuus vs. fusionaalisuus: esim. pohjoissaamen vartalovaihtelu
’kota’ ’kaksi’ Nominatiivi goahti guokte Akkusatiivi goađi Genetiivi guovtti Illatiivi goahtái guoktái Lokatiivi goađis guovttis Komitatiivi gōđiin gūvttiin Essiivi goahtin guoktin

14 Sijataivutus eniten sijoja unkarissa: 22–25
vähiten pohjoishantissa: 3 (nominatiivi, lokatiivi, latiivi) mordvalaiskielten erikoisuus: – indefiniittinen (epämääräinen) ja definiittinen (määräinen) sijataivutus – definiittisen taivutuksen postpositiorakenteet – ns. sekundaarinen taivutus

15 Mordvalaiskielten sijajärjestelmä: indefiniittinen taivutus
Ersä Mokša Nominatiivi veľe ‘kylä’ veľä ‘kylä’ Genetiivi veľe-ń veľə-ń Datiivi veľe-ńeń veľə-ńďi Ablatiivi veľe-d’e veľə-da Inessiivi veľe-se veľə-sa Elatiivi veľe-ste veľə-sta Illatiivi veľe-s veľə-s Latiivi veľe-v veľ-i Prolatiivi veľe-va veľə-va Komparatiivi veľe-ška veľə-ška Abessiivi veľe-vťeme veľə-ftəma Translatiivi veľe-ks veľə-ks Kausatiivi – veľə-nksa

16 Mordvalaiskielten sijajärjestelmä: definiittinen taivutus
Ersä Mokša Sijapääte Postpos. rak Sijapääte Postpos. rak. Nom. veľe-ś – veľə-ś – Gen. veľe-ńt’ – veľə-t’ – Dat. veľe-ńt’eń – veľə-t’i – Abl. veľe-d’eńt’ (= elatiivi) – veľə-t’ ezda Iness. veľe-seńt’ veľe-ńt’ ejse – veľə-t’ esa Elat. veľe-steńt’ veľe-ńt’ ejste – (= ablatiivi) Ill. (= datiivi) veľe-ńt’ ejs – veľə-t’ es Lat. – – – – Prol. veľe-vańt’ veľe-ńt’ ezga – veľə-t’ ezga Komp. veľe-škańt’ veľe-ńt’ ejška – veľə-t’ eška Abess. veľe-vťemeńt’ – – – Transl. (veľe-kseńt’) – – – Kaus. – – – veľə-t’ inksa

17 Mordvalaiskielten sijajärjestelmä: ns. sekundaarinen taivutus
Nomini + Indefiniittinen sija + Definiittinen sija 5 mahd. sijapäätettä: Ersä: 9 mahdollista Inessiivi sijapäätettä Elatiivi Mokša: 3 mahdollista Komparatiivi sijapäätettä Abessiivi Genetiivi esim. Ersä Mokša pakśa-so-ś kud-stə-ťi pelto-iness.indef-nom.def.yks talo-elat.indef-dat.def.yks ’pellolla oleva’ ’talosta tulevalle’

18 Kolmisuuntainen paikallissijajärjestelmä
usein kolmijako säilynyt, vaikka itse sijapäätteet muuttuneet, vrt. esim. ’talo’ – suomi: inessiivi (talo-ssa) – elatiivi (talo-sta) – illatiivi (talo-on) – ersä: inessiivi (kudo-so) – elatiivi (kudo-sto) – illatiivi (kudo-s) – komi: inessiivi (kerka-i̮n) – elatiivi (kerka-i̮ś) – illatiivi (kerka-e̮) – unkari: inessiivi (ház-ban) – elatiivi (ház-ból) – illatiivi (ház-ba) kadonnut esim. pohjoissaamesta ja marista – p.saame: lokatiivi (goađ-is ’kodassa; kodasta’) – illatiivi (goaht-ái ’kotaan’) – itämari: inessiivi (olma-štə̑ ’omenassa’) – illatiivi (olma-š(kə̑) ’omenaan’) – elatiivinen postpositio (olma γə̑č́ ’omenasta’)

19 Omistusliitteet nominien yhteydessä: omistaja (esim. sm. talo-ni)
ei-finiittisten verbimuotojen yhteydessä yleensä tekijä (esim. sm. tehde-ssä-ni), omistusliitteet kadonneet virosta, vatjasta ja liivistä – esim. viro: mu ema ’äitini’ omistettavan monikollisuus: mordvalaiskielet, mansi, selkuppi – jälkiä myös esim. suomessa (Iitin murre) tupam ’yksi tupani’ – tuvain ’useat tupani’ tupas ’yksi tupasi’ – tuvans ’useat tupasi’

20 Omistusliitteet esim. ersän koillismurteen muodot:
Omistettava yksikössä Omistettava monikossa Yks. 1. -m -n/-ń 2. -t/-t’ -nt/-ńt’ 3. -zo/-ze -nzo/-nze -zok/-zek -nzok/-nzek Mon. 1. -mok/-mek -nok/-ńek 2. -tok/-t’ek -ŋk 3. -sk/-sok/-śek -nsk/-st

21 Kolme numerusta yksikkö, kaksikko, monikko
säilynyt saamessa, obinugrilaisissa kielissä, samojedikielissä esim. mansi yks wiγ-em ’minä otan’ du wiγ-men ’me (kaksi) otamme’ mon. 1. wiγ-uw ’me (useat) otamme’

22 Objektikonjugaatio mordvalaiskielet, ugrilaiskielet, samojedikielet
esim. unkari: yks. 1. (subj.) lát-ok ’minä näen’; (obj.) lát-om ’minä näen sen/ne’ yks. 2. (subj.) lát-sz ’sinä näet’; (obj.) lát-od ’sinä näet sen/ne’ yks. 3. (subj.) lát ’hän näkee’; (obj.) lát-ja ’hän näkee sen/ne’ mon. 1. (subj.) lát-unk; ’me näemme’; (obj.) lát-juk ’me näemme sen/ne’ mon. 2. (subj.) lát-tok ’te näette ’; (obj.) lát-játok ’te näette sen/ne’ mon. 3. (subj.) lát-nak ’he näkevät’; (obj.) lát-ják ’he näkevät sen/ne’

23 Subjektikonjugaatio ersämordvassa
Indikatiivin preesens esim. sodams ’tietää, tuntea’ Yks. 1. -an Yks. 2. -at Yks. 3. -i Mon. 1. -tano / -t’ano Mon. 2. -tado / -t’ado Mon. 3. -it’ sodan sodat sodi sodatano sodatado sodit’

24 Objektikonjugaatio ersämordvassa
Indikatiivin preesens *T = t tai t’ Objekti → Subjekti ↓ Yks. 1. Yks. 2. Yks.3. Mon. 1. Mon. 2. Mon. 3. – -Tan* -sa -Tadiź -siń -samak -sak -samiź  -sit’ Yks. 3. -samam -Tanzat -si -samiź -sińźe  -sińek -sink -siź

25 Objektikonjugaatio ersämordvassa
Esim. soda-sa ’minä tunnen hänet; minä tiedän sen’ soda-tanzat ’hän tuntee sinut’ soda-tadiź ’me tunnemme sinut; he tuntevat sinut; minä tunnen teidät; hän tuntee teidät; me tunnemme teidät; he tuntevat teidät’

26 Kieltoverbi persoonissa taipuva kieltoverbi useimmissa kielissä
esim. suomi: en mene, et mene, ei mene… en mennyt, et mennyt, ei mennyt… älä mene, älkää menkö, älköön menkö kieltoverbi kadonnut ugrilaisista kielistä sekä selkupista esim. unkari nem beszélek ’en puhu’ ne menj el ’älä lähde’ János nincs otthon ’János ei ole kotona’

27 Komin preesensin kieltoverbi o-
munni̮ ‘mennä’ Myöntö Kielto yks mun-a o-g mun yks mun-an o-n mun yks mun-e̮ o-z mun mon. 1. mun-am o-ge̮(j) mun-e̮(j) / o-g mun-e̮(j) mon. 2. mun-anni̮d o-ne̮(j) mun-e̮(j) / o-n mun-e̮(j) mon. 3. mun-e̮ni̮ o-z mun-ni̮

28 Komin 1. preteritin kieltoverbi e-
munni̮ ‘mennä’ Myöntö Kielto yks mun-i e-g mun yks mun-in e-n mun yks mun-is e-z mun mon. 1. mun-im e-ge̮(j) mun-e̮(j) / e-g mun-e̮(j) mon. 2. mun-inni̮d e-ne̮(j) mun-e̮(j) / e-n mun-e̮(j) mon. 3. mun-isni̮ e-z mun-ni̮

29 Komin 2. preteritin kieltopartikkeli abu
munni̮ ‘mennä’ Myöntö Kielto yks mun-e̮m-a abu mun-e̮m-a yks mun-e̮m-i̮d abu mun-e̮m-i̮d yks mun-e̮m-a abu mun-e̮m-a mon mun-e̮m-a-e̮ś abu mun-e̮m-a-e̮ś mon mun-e̮m-ni̮d abu mun-e̮m-ni̮d(-e̮ś) mon mun-e̮m-a-e̮ś / mun-e̮m-ni̮ abu mun-e̮m-a-e̮ś / mun-e̮m-ni̮

30 Ersämordvan negaatiosysteemi
Kiellonaines Tyyppi Käyttöyhteys a partikkeli indikatiivin preesens ja 2. preteriti; muista moduksista konditionaali, konjunktiivi, konditionaali-konjunktiivi ja desideratiivi; infinitiivit; predikatiivilauseiden preesens ja 2. preteriti; preesensin partisiippi eź- apuverbi 1. preteriti araś nomini? eksistentiaali- ja habitiivilauseet; lokatiiviset predikatiivilauseet il’a- imperatiivi ja optatiivi avol’ predikatiivilauseiden preesens ja 2. preteriti avol’- konjunktiivi ja konditionaali-konjunktiivi apak menneen ajan partisiippi, gerundi

31 Ei-finiittiset verbimuodot
ei-finiittiset (infiniittiset) verbimuodot: infinitiivit, gerundit, partisiipit alisteisten sivulauseiden sijaan esim. sm. juostessaan, juoksemaan; juokseva, juossut

32 Ei-finiittiset (infiniittiset) verbimuodot
ei-finiittisten verbimuotojen yhteydessä tekijä ilmaistaan usein omistusliitteellä esim. sm. tehde-ssä-ni mordvalaiskielissä omistusliite voi viitata myös tekemisen kohteeseen esim. mokša: t’ä kńigaś t’ejńä pit’ńi, rama-msta-nza vaśəd’ijt’əń toń tämä kirja minulle kallis ostaa-inf-poss.3.yks kohtasin sinut ’tämä kirja on minulle kallis, sitä ostaessani kohtasin sinut’