16X2325542 TIIVISTELMÄ Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon järjestämisen tulevaisuuden vaihtoehdot 10.10.2017 Pöyry Finland Oy.

Esitys aiheesta: "16X2325542 TIIVISTELMÄ Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon järjestämisen tulevaisuuden vaihtoehdot 10.10.2017 Pöyry Finland Oy."— Esityksen transkriptio:

1 16X TIIVISTELMÄ Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon järjestämisen tulevaisuuden vaihtoehdot Pöyry Finland Oy

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Selvitystyön lähtökohta ja tavoite
Lainsäädännöllinen tausta Suunnittelualueen vesihuollon nykytila Vesihuollon järjestämisen vaihtoehdot Keskitetyn vesihuollon kustannustarkastelu Asukaskyselyn tulokset Johtopäätökset

3 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE
Mäntsälän kunnan vesihuoltostrategiassa (2016) on tuotu esiin, että suunnittelualueen vesihuollon tarve tulee selvittää. Alueen vesihuoltoa on tarkasteltu myös kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2010). Työ toteutettiin kevään ja kesän 2017 aikana. Selvitystyön konsulttina toimi Pöyry Finland Oy. Kunnalla on vesihuoltolain mukaan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, mikäli alueella on suurehkon asukasjoukon tarve tai jos terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Selvitystyössä tarkastellaan vesihuollon tarvetta, vaihtoehtoisia järjestämistapoja ja kustannuksia. Selvitystyöhön liittyen alueen asukkaille järjestettiin asukastilaisuus ja nettipohjainen kysely. Mäntsälän kunnan omistama vesihuoltolaitos Nivos Vesi Oy vastaa pääsääntöisesti asemakaava-alueiden vesihuollosta. Lisäksi kunnassa on useita vesihuolto- osuuskuntia, jotka vastaavat haja-asutusalueiden vesihuollosta.

4 TYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA (1/2)
Vesihuoltolain (119/2001, muutos 2014) mukaan kunnan tulee huolehtia vesihuollon järjestämisestä alueilla, joilla se on tarpeen suurehkon asukasjoukon vuoksi tai terveydellisistä tai ympäristönsuojelullisista syistä johtuen. Mikäli alueen yhdyskuntakehitys edellyttää, tulee alue määrittää toiminta-alueeksi. Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan ns. huoleh­timis­velvollisuus (mm. velvollisuus huolehtia talousveden laadusta, velvollisuus olla selvillä laitteistojensa kunnosta ja velvollisuus turvata palvelut häiriötilanteissa). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevien kiinteistöjen on liityttävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin (liittymispakko). Taajaman ulkopuolella liittyminen ei kuitenkaan ole pakollista, mikäli kiinteistöllä on toimivat vesihuollon järjestelmät. Taajama on asutuskeskittymä, jossa asuu vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

5 TYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA (2/2)
Vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle (VHL 14, 18§). Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Toiminta-alueella tulisi olla niin paljon kiinteistöjä, että vesihuollon järjestäminen siellä on taloudellisesti järkevää. Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Lisäksi laitos voi periä kiinteitä maksuja, kuten liittymismaksua ja perusmaksua. Lain mukaan perus- ja liittymismaksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi. Pääsääntönä on, että verkostot rakennetaan sellaisille alueille, joissa verkostojen rakentaminen on kustannustehokkain vaihtoehto vesihuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä tai verkostojen rakentamiselle on terveyden- tai ympäristönsuojelullinen syy.

6 SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILA (1/4) VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN
Suunnittelualueella asuu 975 asukasta ( as 10 vuoden kuluessa). Alueella toimii Keudan koulutuskeskus, Helsin- gin yliopiston pieneläinklinikka, peruskoulu ja päiväkoti. Suunnittelualue ei ole YKR-taajama-aluetta1). Suurimmalla osalla kiinteistöistä on kiinteistö- kohtainen talous- ja jätevesijärjestelmä (kaivo ja pienpuhdistamo / umpisäiliö tms.). Levannon alueella toimii Levannon vesiosuuskunta (v >), jolla on oma vedenottamo (kapasiteetti noin 200 m3/d) ja 10 km vesijohtoverkostoa. Liittymiä on noin 80 kpl, liittymisaste 92 %. Osuuskunnalla on tarve varavesiyhteydelle. Saaren alueelle on v perustettu Saaren vesihuolto-osuuskunta, jolla ei toistaiseksi ole vesihuoltoverkostoja (alueella noin 200 kiinteistöä). Levanto 226 as Saari 216 as Hautjärvi 130 as Kaukalampi 189 as YKR-taajama: Suomen Ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen käyttämä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukainen taajama-määritelmä.

7 SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILA (2/4) VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN
Keudan koulutuskeskuksella on Saaren alueella oma vedenottamo (kapasiteetti noin 50 m3/d) ja jätevedenpuhdistamo (keskimääräinen vuorokausivirtaama v oli 32 m3/d, AVL 460). Puhdistamolle johdetaan myös Saaren koulun jätevedet ja Helsingin yliopiston pieneläinklinikan jätevedet ja maitohuonevedet. Puhdistamo on tarpeen saneerata 10 vuoden kuluessa.

8 SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILA (3/4) YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT
Saaren ja Levanto-Vasaraisennummen pohjavesialueet sijaitsevat suunnittelualueella. Hunttijärvi ja Sahajärvi ovat rehevöityneitä. Mäntsälässä pohjavesi- ja ranta-alueilla on voimassa tiukennetut kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn määräykset. Käymälävesille oltava umpisäiliö. Harmaat jätevedet tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu suoraa kuormitusta vesistöön. Levanto HUNTTI- JÄRVI SAHAJÄRVI Saari Hautjärvi Kaukalampi

9 SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILA (4/4) KAIVOVEDEN LAATU JA MÄÄRÄ
Suunnittelualueen pohjaveden laadusta ei ole kovin kattavia tietoja. Alueella on muutama kaivo, joista otetaan säännöllisesti näytteitä. Vuosina 2015–2016 tehtyjen analyysien (11 näytetty, osin samoista kaivoista) perusteella alueen pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset ja -suositukset (STM asetus 401/2001). Joissakin näytteissä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat hieman koholla. Mäntsälä kuuluu Itä-Uudenmaan radon-alueeseen. Levannon vesiosuuskunnan perustamisen (v. 2001) eräänä syynä olivat joissakin kiinteistökohtaisissa kaivoissa havaitut kohonneet radon- ja uraanipitoisuudet. Lisäksi Hautjärvellä maahan imeytetyt jätevedet ovat aiheuttaneet talousveden laatuhaittoja kiinteistöjen talousvesikaivoissa. Asutuskäytössä olevan Saaren vanhan koulun kaivovesi on käyttökiellossa vedessä havaittujen koliformisten bakteereiden vuoksi. Nivos Vesi Oy vastaa kokous- ja juhlatilana toimivan Hautjärven vanhan koulun kaivosta. Veden laadussa ja riittävyydessä on puutteita.

10 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT
Kiinteistökohtaiset vesi- ja jätevesijärjestelmät Kullakin kiinteistöllä on oma kaivo ja jäteveden käsittelyjärjestelmä. Järjestelmien toimivuuden ja veden laadun seuranta on kiinteistöjen omalla vastuulla. Jätevesijärjestelmät tulee uusia noin 30 vuoden välein. Kaivot tulee huoltaa ja kunnostaa säännöllisesti. Veden laatu tulee tutkituttaa säännöllisesti. Keskitetty vesihuolto Keskitetty vesihuolto tarkoittaa veden ottoa ja käsittelyä ja/tai jäteveden käsittelyä keskitetysti. Tätä varten alueelle pitää rakentaa vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot. Vesihuoltolaitos vastaa järjestelmien kunnosta ja toimivuudesta sekä veden laadusta. Vesihuoltolaitos kattaa toimintansa kustannukset asiakkailta perittävillä maksuilla. Vastuutahovaihtoehdot: Vesihuolto-osuuskunta (nykyinen tai uusi) Nivos Vesi Oy

11 KESKITETYN VESIHUOLLON KUSTANNUSTARKASTELU
Kustannustarkastelussa lähtökohtana oli Nivos Vesi Oy:n järjestämä vesihuolto. Alueiden sisäisiä verkostoja ei tässä yhteydessä suunniteltu, vaan oletettiin, että yhden ruudun (250 m x 250 m) sisällä on 250 m vesihuoltoverkostoja. Alueet yhdistettiin toisiinsa runkolinjoilla perustuen aiemmin laadittuun selvitykseen1). Kustannustarkastelussa huomioitiin alueen nykyisen asukasmäärän lisäksi kunnan 10 vuoden ennuste asukas- määrän kasvusta alueella (105 as). Tämä lisäys huomioitiin ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien. Ennuste pohjautuu arvioon, jossa on kiinteistökohtaiset vesihuoltojärjestelmät. Herrala-Henna-Mäntsälä yhdyslinjan yleissuunnitelma, 2015, Ramboll.

12 KESKITETYN VESIHUOLLON KUSTANNUSTARKASTELU VAIHTOEHDOT
Saareen rakennettava vedenottamo huomioitiin vaihtoehdossa VE1 ja Saaren jätevedenpuhdistamo (saneeraus) vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 (mikäli myös viemäri rakennetaan).

13 Taloudellisen tarkastelun periaate (1/2)
Tarkastelussa haluttiin selvittää suunnittelualueen keskitetyn vesihuollon järjestämisen taloudellinen kannattavuus pitkällä aikavälillä (yli 200 vuotta), jolloin myös verkostojen (ja laitosten) saneeraukset voidaan huomioida. Tätä varten eri vaihtoehdoille laadittiin pitkän aikavälin rahoituslaskelmamallinnus, jossa huomioitiin alueen tulot ja menot verkoston koko elinkaaren ajalta. Tarkastelu ulotettiin yli kolmen saneerausjakson (yli 200 vuotta). Verkostojen käyttöiäksi eli saneerausväliksi oletettiin 70 vuotta. SANEERAUS-INVESTOINTI UUSINVES-TOINTI

14 Taloudellisen Mallinnuksen periaate (2/2)
Lähtökohtana tarkasteluissa oli arvioida alueen taloudellista kannattavuutta Nivos Vesi Oy:n näkökulmasta eli sen ottaessa alueen vesihuollon vastattavakseen. Oletuksena oli, että Levannon osuuskunnan jäsenillä olisi samat käyttö-, perus- ja liittymismaksut kuin suunnittelualueen muilla liittyjillä. Osuuskunnan vesijohdolle ei laskettu uusinvestointikustannusta mutta saneerausinvestoinnit laskettiin. Lisäksi laskennassa huomioitiin vesijohdon käyttökustannukset. Keudan vesihuoltotoiminta huomioitiin tarkastelussa (uuden puhdistamon investointi ja saneeraukset, laskutusvolyymit1), maksutulot jne. Nivoksen näkökulmasta). Vertailualueena ns. Kirkonkylä 2 alue. Maksujen lähtötasona olivat Nivos Veden v maksut. Laskennassa käytetyt yksikköhinnat perustuvat Nivos Veden toteutuneisiin kustannuksiin. Investointikustannukset perustuivat niin ikään Nivos Veden toteuttamien vastaavien hankkeiden toteutuneisiin kustannuksiin. Saaren (Keudan) jätevedenpuhdistamon investointikustannus perustui tehtyyn selvitystyöhön. Liittymisaste 75 % (lisäksi tarkastelu 100 % liittymisasteella). Yksityiskohtaisemmat laskentaperiaatteet on esitetty selvitystyön loppuraportissa. Kirkonkylä 2: 385 omakotitaloa, 51 pari- tai ravitaloa, 7 kerrostaloa. Keuda + Saaren koulu l/d

15 TULOKSET TUNNUSLUKUJA
SELITE: Vertailualue: Kirkonkylä 2 Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) Kaukalampi-Saari-Levanto Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Kuva ovat vaihtoehdosta 3: Koko vesihuolto Mäntsälästä. Suunnittelualueelta saadaan vain yksi 6-8:sosa (13-16 %) käyttömaksutuloja verkosto-metriä kohden verrattuna vertailualueeseen. a b c d

16 TULOKSET PITKÄN AIKAVÄLIN KANNATTAVUUS, OLETUKSENA 75 % LIITTYMISASTE KAIKILLA SAMAT MAKSUT
Vertailualueen (vihreä) maksutuloilla katetaan investointi- ja käyttökustannukset. Tarkasteltavilla haja-asutusalueilla toiminta on tappiollista. SELITE: VE1: Alueen sisäinen keskitetty vesihuolto VE2: Talousvesi Mäntsälästä VE3: Koko vesihuolto Mäntsälästä Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) Kaukalampi-Saari-Levanto Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi

17 TULOKSET PITKÄN AIKAVÄLIN KANNATTAVUUS, OLETUKSENA 75 % LIITTYMISASTE HAJA-ASUTUSALUEELLA 2-KERTAISET PERUS- JA LIITTYMISMAKSUT Perus- ja liittymismaksujen kaksinkertaistaminen haja-asutusalueella lisää alueiden kannattavuutta mutta ei tee niitä kannattaviksi.

18 TULOKSET PITKÄN AIKAVÄLIN KANNATTAVUUS, OLETUKSENA 100 % LIITTYMISASTE KAIKILLA SAMAT MAKSUT
Liittymisasteen nousu parantaa kannattavuutta mutta ei tee alueita kannattaviksi.

19 KANNATTAVIMMAT VAIHTOEHDOT
Tarkastelun perusteella paras taloudellinen kannattavuus voidaan saavuttaa taulukossa esitetyissä vaihtoehdoissa (2-kertaiset perus- ja liittymismaksut (case 4), liittymisaste 75 %). VE1 (alueen sisäinen keskitetty vesihuolto): Kaikki vaihtoehdot (a-d) tuottavat positiivisen operatiivisen toiminnan rahavirran mutta investointikustannuksia maksutuloilla ei pystytä kattamaan. VE2 (talousvesi Mäntsälästä): Alueiden kannattavuus on edellistä heikompi kaikissa. Positiivinen operatiivisen toiminnan rahavirta saavutetaan tarkasteluissa c ja d (molemmat aluerajaukset, vesijohto ja viemäri). VE3 (koko vesihuolto Mäntsälästä): Kannattavuus on heikoin eli positiivinen operatiivisen toiminnan rahavirta saavutetaan vain tarkastelussa c (Kauklampi-Saari-Levanto, vesijohto ja viemäri). SELITE: VE1: Alueen sisäinen keskitetty vesihuolto VE2: Talousvesi Mäntsälästä VE3: Koko vesihuolto Mäntsälästä Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) Kaukalampi-Saari-Levanto Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi

20 LIITTYMISMAKSUJEN KRIITTISET PISTEET
Taulukossa on esitetty liittymismaksujen ns. kriittiset pisteet eli liittymismaksujen suuruudet tilantees-sa, jossa alueen liittymismaksutuloilla katetaan uusinvestointi­kustannukset (verkostot ja laitokset). Liittymismaksujen tulisi olla 1,8 – 3,8 -kertaiset Nivos Vesi Oy:n hinnaston mukaisiin liittymismaksui-hin verrattuna, jotta liittymismaksu­tuloilla voitaisiin kattaa uusinvestointikustannukset toiminnan ensimmäisenä vuotena. SELITE: VE1: Alueen sisäinen keskitetty vesihuolto VE2: Talousvesi Mäntsälästä VE3: Koko vesihuolto Mäntsälästä Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) Kaukalampi-Saari-Levanto Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi

21 OMAKOTITALON VUOTUISET MAKSUT ERI VAIHTOEHDOISSA (Arvio)
Kiinteistökohtainen järjestelmä: Umpisäiliö (5 m3) ja maaperäkäsittely pesuvesille yht. 5  € TAI pelkkä umpisäiliö (10 m3) €. Vuotuiset käyttökustannukset noin €/v.1) Nämä tulee uusittaviksi n. 30 vuoden välein. Rengaskaivo – € (ei sisällä kaivonpaikkaselvityksiä eikä veden laadun tutkimusta). Lisäksi mahdolliset käsittelylaitteistot. Veden laadunvalvonta kiinteistön vastuulla. Laitteiden hankintahinta: – €. Käyttökustannukset: – €/v. Lisäksi tutkimuskustannukset. Keskitetty vesihuolto (Nivos) Liittymismaksu (VJ ja JV) €. Tonttijohdon ja jätevesipumppaamon rakentamiskustannukset 4 500 – 7 500 €. Perusmaksut (2-kertaisena) 307 €/v (omakotitalo 150 m2, 3 as). Käyttömaksut kulutuksen mukaan, esimerkkikiinteistössä nykyhinnoilla 778 €/v. Lopulliset maksut määräytyisivät mm. liittyjä-määrän ja tarkennettujen suunnitelmien perusteella. Liittymä (vesijohto ja viemäri), tonttijohto, pumppaamo: – € Liittymä: €. Tonttijohto ja pumppaamo: – €. Vuotuiset maksut: €/v. Opas jätevesien maailmaan.

22 ASUKASTILAISUUS JA NETTIKYSELY
Selvitystyön yhteydessä suunnittelualueen asukkaille järjestettiin asukastilaisuus ( Mäntsälässä) ja nettikysely (kesä-heinäkuussa 2017), joiden avulla asukkaita haluttiin tiedottaa asiasta sekä kartoittaa asukkaiden toiveita vesihuollon järjestämisen suhteen. Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, missä kunnossa kiinteistöjen vesihuoltojärjestelmät nykytilassa ovat, millaisia ongelmia kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon on liittynyt ja mikä on alueen asukkaiden halukkuus liittyä keskitetyn vesihuollon järjestelmään, mikäli sellainen päätetään rakentaa. Kyselyyn oli mahdollista vastata sekä Internetissä että paperilla. Asukastilaisuuteen osallistui 59 henkilöä. Nettikyselyitä palautui 117 kpl. Vastauksia saatiin eri alueilta seuraavasti:

23 NETTIKYSELYN TULOKSET (1/3) TALOUSVESI
Vastaajista 75 %:lla oli oma kaivo ja 15 % oli liittynyt osuuskunnan vesijohtoverkostoon. Kiinteistöjen vesihuoltojärjestelmät ovat hyvin eri-ikäisiä:,vanhimmat ilmoitetaan rakennetun jo 1800-luvulla ja uusimmat vasta kuluvana vuonna. Suurin osa (81 %) vastaajista ilmoitti oman talousvesijärjestelmänsä olevan vähintään hyvässä kunnossa (erinomainen 44 %, hyvä 37 %, heikko 10 %, ei tietoa 1 %). Veden laatua on tutkittu varsin monessa taloudessa. Vastaajista 74 % ilmoitti, että tutkimuksia on tehty, ja suurin osa niistä (74 %) ilmoitetaan tapahtuneen viimeisen 10 vuoden kuluessa. Kaivoveden laatu: Merkittävä osa vastaajista ilmoitti vielä erikseen, että veden laatu on hyvä tai erinomainen.

24 NETTIKYSELYN TULOKSET (2/3) JÄTEVESI
Eniten kotitaloudet johtavat kaikki jätevetensä saostussäiliön kautta maahan (Taulukko). Yleisesti käytössä ovat myös pienpuhdistamot tai harmaiden vesien johtaminen saostussäiliön kautta maahan. Valtaosa talouksien jätevesijärjestelmistä on rakennettu luvuilla, mutta enemmistö ei näe niissä merkittäviä puutteita ja arvioi niiden kunnon olevan erinomainen (35 %) tai hyvä (48 %). Järjestelmistä 80 % on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana.

25 NETTIKYSELYN TULOKSET (3/3) KIINNOSTUS KESKITETTYYN VESIHUOLTOON
Kysymys: Oletko kiinnostunut liittymään seuraaviin verkostoihin (valitse kaikki ne vaihtoehdot, jotka ovat mahdollisia)? (Vastaajien määrä: 55, valittujen vastausten lukumäärä: 120) Kysymys: Kuinka paljon vesijohtoverkostoon liittyminen voi mielestäsi enintään maksaa? (Vastaajien määrä: 65) Suurin osa vastaajista esitti hintatoiveensa sanallisesti ja oli sitä mieltä, ettei liittyminen saisi maksaa kuin €. Kysymys: Kuinka paljon jätevesiviemäriverkostoon liittyminen voi enintään maksaa? Suurin osa vastaajista esitti hintatoiveensa sanallisesti ja oli sitä mieltä, ettei liittyminen saisi maksaa kuin €.

26 NETTIKYSELY VAPAA PALAUTE: Muutamia poimintoja
Saaren kylän kehittymisen kannalta on ehdottoman tärkeä saada kunnon vesi- ja viemärijärjestelmä. Mielestäni pohjoisten kylien tulisi olla kunnassa samassa asemassa kuin muutkin kylät varsinkin, kun Saarella on kunnan ylläpitämä koulu/päiväkoti jonka vuoksi alueelle voisi tulla uusia taloja ja uutta väkeä. Levannon kylän kehityksen kannalta vesijohto ja viemäriverkoston kehittäminen on tarpeen. Saaren kartanon seuratalon kunnostus on riippuvainen alueen vesiasian etenemisestä. Toivoisimme että asia nyt etenee. Voisiko liittymismaksu olla summa, joka taajamissa on käytössä? Lisäksi lainaperus- teisesti suoritettaisiin alueellinen lisäkustannus. Meillä ei ole tarvetta liittyä vesi- eikä viemäriverkostoon (USEITA VASTAUKSIA). Olisi välttämätöntä tiedottaa Nivoksen suunnitelmista ennen jätevesiasetuksen voimaantuloa. Moni on jo investoinut umpisäiliöihin ja/tai imeytyskenttiin kun jätevesilain kevennystä ei ollut tiedossa. Nykyinen vesiosuuskunta toimii mainiosti. Olemme jo sijoittaneet siihen melkoisesti. Em. summat kaikki tuntuvat kohtuuttoman suurilta.

27 JOHTOPÄÄTÖKSET (1/3) Kunnalla on vastuu vesihuollon järjestämisestä, mikäli asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Toiminnan täytyy kuitenkin olla taloudellisesti järkevää, sillä laitoksen tulee kattaa kulunsa maksutuloillaan ja maksujen tulee olla kohtuullisia. Pääsääntönä on, että verkostot rakennetaan sellaisille alueille, joissa verkostojen rakentaminen on kustannustehokkain vaihtoehto vesihuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä tai verkostojen rakentamiselle on terveyden- tai ympäristönsuojelullinen syy. Keskitetyn vesihuollon kustannukset Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi -alueella olisivat varsin korkeat johtuen asutuksen hajanaisuudesta sekä pitkistä putkilinjoista. Alueen taloudellista kannattavuutta lisäisi mahdollisimman korkean liittymisasteen toteutu- minen. Lisäksi alueella olisi perusteltua käyttää korotettuja perus- ja liittymismaksuja. Alueen investointikustannuksia ei maksutuloilla kuitenkaan kateta. Suunnittelualue sijaitsee osin pohjavesialueella ja vesistöjen lähellä eli ympäristönsuoje- lullisia perusteitakin keskitetylle vesihuollolle periaatteessa on. Kaivoveden laadussa on paikoitellen ongelmia. Keskitetyn vesihuollon rakentamisella alueelle olisi positiivinen vaikutus kiinteistöjen arvoihin. Lisäksi keskitetyn vesihuollon rakentaminen todennäköi- sesti houkuttelisi alueelle lisää uusia asukkaita, mikä parantaisi vesihuollon kannattavuutta.

28 JOHTOPÄÄTÖKSET (2/3) Keuda suhtautuu positiivisesti alueen kehittämiseen, mutta ei halua ryhtyä myymään vesihuoltopalveluita alueen asukkaille laajemmin. Kyselyn mukaan valtaosa kotitalouksien jätevesijärjestelmistä on rakennettu 1970– 1990-luvuilla, mutta enemmistö kyselyyn vastanneista kiinteistönomistajista ei nähnyt niissä merkittäviä puutteita ja arvioi niiden kunnon olevan erinomainen tai hyvä. Keskeinen kysymys on kuitenkin se, onko alueen nykyisillä asukkailla kiinnostusta keskitettyyn vesihuoltoon liittymiseen. Kyselyn vastaajista 53 % kertoi olevansa kiinnostunut liittymään Nivos Vesi Oy:n rakentamaan keskitettyyn vesijohtoverkostoon ja 69 % jätevesiviemäriverkostoon. Vesiosuuskunnan rakentamaan verkostoon liittymishalukkuus oli vastaavasti 40 % ja 56 %. Vastaajat eivät pääosin kuitenkaan olisi valmiita maksamaan asemakaava-aluetta korkeampia liittymismaksuja. Toiminta-alueella liittymispakko koskee vain taajama-alueita. Koska suunnittelualue ei ole taajama-aluetta, koskisi liittymispakko vain uusia rakennettavia kiinteistöjä. Tästä syystä alueen liittymisaste jäisi todennäköisesti varsin alhaiseksi eikä kunnan vesihuoltolaitoksen järjestämälle keskitetylle vesihuollolle ole taloudellisia perusteita.

29 JOHTOPÄÄTÖKSET (3/3) Selvityksen perusteella osuuskuntavetoinen toiminta voisi olisi alueelle potentiaalinen ratkaisu. Osuuskunnat pystyvät yleensä rakentamaan vesihuoltojärjestelmänsä halvemmalla kuin vesihuoltolaitokset, koska osuuskuntien laatuvaatimukset ovat väljempiä. Lisäksi rakentamisessa ja operatiivisessa toiminnassa voidaan hyödyntää talkootyötä. Osuuskunnat voivat hakea toiminnalleen avustusta kunnalta tai valtiolta. ELY-keskukset eivät lähtökohtaisesti enää tue osuuskuntia rahallisesti. Alueen vesihuolto on taloudellisesti järkevää toteuttaa alueen sisäisin ratkaisuin (vedenottamot ja jätevedenpuhdistamo). Yksi vaihtoehto olisi, että alueen vesihuollosta vastaisivat talousvesi­osuuskunnat, mutta kunta ja Nivos Vesi Oy yhteistyössä kustantaisivat vesijohtolinjan Saaren alueelle. Näin ollen Saaren ja Levannon vesiosuuskunnat (mahdollisesti myös Hautjärven vesiosuus-kunta) saisivat sitä kautta talousveden alueelleen. Keuda puolestaan saisi varavesi-yhteyden. Vaihtoehtona vesijohtolinjan rakentamiselle voisi olla pienen pohjaveden-ottamon (250 m3/vrk) rakentaminen suunnittelualueelle Nivos Vesi Oy:n toimesta. Toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus olisi syytä selvittää. Mikäli Orimattilan Hennan kaavoitus ja rakentaminen etenevät lähivuosina, yhtenä mahdollisena vaihtoehtona voisi suunnittelualueelle johtaa vettä sieltä.

30 Consulting. Engineering. Projects. Operations.
Reija Kolehmainen Projektipäällikkö Consulting. Engineering. Projects. Operations.