VII VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT Kuopion Musiikkikeskus

Esitys aiheesta: "VII VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT Kuopion Musiikkikeskus"— Esityksen transkriptio:

1 VII VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 1.-2.11.2005 Kuopion Musiikkikeskus
Matti Salo Lapsen ylipainon ehkäisy, ylipainoon puuttuminen ja perheen tukeminen VII VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT Kuopion Musiikkikeskus MSalo 2005

2 Määritelmä MSalo 2005

3 Lihavuuden määritelmä -aikuisilla
Kehon liiallinen rasvakudoksen määrä Painoindeksi > 25 kg/m2 lievä lihavuus > 30 kg/m2 merkittävä lihavuus > 35 kg/m2 vaikea lihavuus > 40 kg/m2 sairaalloinen lihavuus MSalo 2005

4 Lihavuuden määritelmä -lapsilla
Alle kouluikäiset (pituuspaino %) Kouluikäiset (pituuspaino %) Ylipainoisuus 10-20 20-40 Lihavuus yli 20 yli 40 Käypä hoito –suositus 2005 MSalo 2005

5 Miksei käytetä painoindeksiä? Koska se muuttuu kasvun myötä
MSalo 2005 Wei Y, Pere A, Koenker R 2005

6 Yleisyys MSalo 2005

7 Lihavuus Suomalaisista lapsista ja nuorista 10 – 20 % on ylipainoisia ja – 6 % on lihavia Lasten ja nuorten lihavuus yleistyy Lapsena hankittu lihavuus on varsin pysyvää: lihavalla lapsella on x riski olla lihava aikuisenakin MSalo 2005

8 Vanhempien lihavuus suurin riskitekijä
Risk factors for childhood overweight: a prospective study from birth to 9.5 years. Agras WS, Hammer LD, McNicholas F, Kraemer HC. Stanford University School of Medicine, USA J Pediatr Jul;145(1):20-5 OBJECTIVES: To ascertain risk factors for the development of overweight in children at 9.5 years of age. STUDY DESIGN: This was a prospective study of 150 children from birth to 9.5 years of age, with assessment of multiple hypothesized risk factors drawn from research reports. RESULTS: Five independent risk factors for childhood overweight were found. The strongest was parent overweight, which was mediated by child temperament. The remaining risk factors were low parent concerns about their child's thinness, persistent child tantrums over food, and less sleep time in childhood. Possible mechanisms by which each of these factors influence weight gain are outlined. Two different pathways to childhood overweight/obesity were found, depending on degree of parental overweight. CONCLUSIONS: There is evidence of considerable interaction between parent and child characteristics in the development of overweight. Several of the identified risk factors are amenable to intervention possibly leading to the development of early prevention programs. MSalo 2005

9 Lasten lihavuus yleistyy koko Euroopassa
MSalo 2005

10 Lasten ylipainoisuus on 2-3 kertaistunut 20 v:ssa
MSalo 2005

11 Ylipainoisuuden yleisyys Suomessa
Tampere 2004 (Käypä hoito -kriteereillä) ylipaino lihavuus 5v pojat ,0 % 1,4 % 12v pojat ,6 % 6,0 % Vuorela N, Ala-Laurila E-L, julkaisematon 2005 MSalo 2005

12 IOTF, International Obesity Task Force 2002
Euroopassa Malta Espanja UK Bulgaria Ranska Ranska Belgia Jugoslavia Saksa SUOMI MSalo 2005 IOTF, International Obesity Task Force 2002

13 Onko lihavuudella väliä?
on ihan sama onko ylipainoinen vai alipainoinen, kunhan on tasapainoinen Juice Leskinen MSalo 2005

14 Onko lihavuudella väliä?
Metabolisen oireyhtymän vaara jo murrosiästä lähtien Koulukiusaus Itsetunnon ongelmat Liikuntaharrastusten jääminen Tyyppi 2 diabetes Kohonnut verenpaine Uniapnea Sepelvaltimotauti PCO Sappikivitauti Syöpäsairaudet Nivelsairaudet MSalo 2005

15 The higher the BMI, the higher the risk of mortality
The higher the BMI, the higher the risk of mortality. This seems to apply across all ages, and for both sexes. Variations in the mortality rates by BMI of 750,000 men and women (Lew and Garfinkel, 1979) MSalo 2005

16 Miksi lihavuus yleistyy
MSalo 2005

17 Lihavuus - sivilisaation sivuvaikutus
* Motorisoitunut yhteiskunta – lasten kuljetus kouluun, harrastuksiin * Liikuntaharrastamisen vaikeutumien kaupunkiympäristössä * Ajanvietteen muuttuminen passiiviseksi * TV kanavien tarjonta 24h * Energiarikkaat houkuttelevat ruuat ja välipalat * Ruuan ja välipalojen hankkimisen helppous * Pikaruokapaikat * Isommat annoskoot ja niillä houkuttelu * Jatkuva syöminen * Juominen – vesi korvautunut limsoilla MSalo 2005

18 LIIKKUMINEN MOOTTORISOITUU AUTOJEN MÄÄRÄ KAKSINKERTAISTUNUT
MSalo 2005

19 Liikunta eriytyy suorituksiksi
MSalo 2005

20 VIIHDETEKNOLOGIA IMMOBILISOI
ADSL Internet 1995 Nintendo GameBoy 1989 IBM PC 1981 MTV VAPAA-AIKA videovuokraamo väri-TV 1969 Yle-TV 1956 kaupalliset radioasemat 1985 Yle-radio 1926 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 GSM 1992 50 % klo 23 jälkeen nukkumaan, 10 % 24 jälkeen televisio, ohjelma-ajat MSalo 2005

21 Välipalojen ja napostelun merkitys energian- saannista lisääntyy
+65,6 % +44,9 % MSalo 2005

22 Limsojen kulutus lisääntyy
+71,9 % +30,2 % +783,6 % MSalo 2005

23 Annoskoot kasvavat Cheeseburger 20 Years Ago Today                                              333 calories 620 calories A cheeseburger 20 years ago had 333 kcal, today's cheeseburger 620 kcal MSalo 2005

24 Annoskokojen inflaatio
jäätelötuutti tavallinen maksi kcal ranskalaiset normaali super kcal kokis 0,25 l ,65 l kcal pasteija pieni iso kcal hampurilainen tavallinen Big Tasty kcal hampur.ateria tavallinen Mega kcal MSalo 2005

25 Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2005 Työryhmä
Käypä hoito –suositus Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2005 Työryhmä MSalo 2005

26 Keskeinen sanoma Lasten lihavuus on yleistynyt
Lapsuusiän lihavuus on helposti pysyvää Siihen liittyy metabolisen oireyhtymän vaara jo murrosiästä lähtien Lihomisen ehkäisy tulee aloittaa jo neuvolaiässä, ja huomioida koko lapsuuden ja nuoruuden ajan Lihomisen ehkäisy ja hoito perustuvat elämäntapamuutosten tukemiseen. Perhekeskeinen hoito voi olla yksilö- tai ryhmähoitoa Tulosten saaminen edellyttää perheen sitoutumista hoitoon MSalo 2005

27 Lihavuuden ehkäisy Toimittava usealla tasolla: - perheessä ja lähipiirissä elämäntapamuutokset - yhteiskunnassa toimenpiteet terveellistä ja lihavuutta ehkäisevän ympäristön luomiseksi Lihavuuden ehkäisyn tehosta riittämättömästi tutkimustietoa - Ruokavalio- ja liikuntaohjauksesta pitkäaikaistutkimuksia on vähän - Lapsiin ja vanhempiin kohdistettu ruokavalio-ohjaus voi ehkäistä lasten lihomista - Liikunnan lisääminen voi edistää lihavuuden ehkäisyä, mutta ei riitä ainoana toimena - Televisionkatseluajan rajoittaminen voi ehkäistä lihomista - Fyysisellä aktiivisuudella voitaneen vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin erityisesti pojilla - Vaikuttamalla koulujen henkilökunnan ja oppilaiden tietämykseen, asenteisiin ja ympäristöön voidaan vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin - Kouluissa toteutetut interventiot ovat muuttaneet lasten ruokailutottumuksia terveyttä edistäviksi lisäämällä kasvisten ja hedelmien syömistä ja vähentämällä rasvan saantia Terveyskeskeistä, ei painokeskeistä

28 Hoidon järjestäminen ja työnjako
Lasten lihavuuden ehkäisy, seulonta ja hoito ovat perusterveydenhuollon keskeistä osaamisaluetta Tulee organisoida alueellisesti – alueellisina hoitoketjuina Lihomisen seulonta on osa neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveysseurantaa Perheiden liikunta-, ruokavalio- ja muuta elämäntapaohjausta voidaan ja tulee toteuttaa perusterveydenhuollossa moniammatillisena yhteistyönä. hoidossa lääketieteen, ravitsemustieteen, käyttäytymistieteiden ja fysioterapian asiantuntemus hyödyntää perhe- ja ratkaisukeskeistä otetta soveltavaa ohjausaineistoa Hoidon organisointi paikallisesti ja alueellisesti siten, että moniammatillista tavoitteellista yksilö- tai ryhmämuotoista perhekeskeistä jatkuvaa Päävastuu ehkäisyn ja hoidon toteuttamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle. Hoitoresurssien tarvetta voidaan arvioida esimerkiksi seuraamalla lihavien lasten osuutta ikäluokasta.

29 Lapsuusiän lihavuuden ehkäisyn kannalta keskeiset kuntatason toimijat
MSalo 2005

30 Mitä pitäisi tehdä (IOTF Childhood obesity report 2004)
* Selkeä ja laadukas kuluttajainformaatio, esim tuoteselosteet * Rohkaista elintarviketeollisuutta tuottamaan kevyempiä, ravitsemuksellisesti parempia lapsia houkuttelevia tuotteita * Kehittää mainonnan ohjeistusta * Edistää rintaruokintaa * Varmistaa turvallinen ympäristö leikkimiseen ja liikuntaan * Rohkaista kouluja kehittämään terveellisen elämän toimintamallia – ateriat, välipalat, liikunta, välitunnit, kouluajan ulkopuolien tilojen käyttö * Rohkaista terveydenhuollon ammattilaisia osallistumaan yhteisössään ja yhteiskunnassa terveyttä edistäviin kampanjoihin * Valistusta myös unen tarpeesta ja valvomisen haitaallisuudesta, yön rahoittaminen

31 Milloin lähete erikoissairaanhoitoon
Vaikea lihavuus (PP > 60 %) Hidastuva pituuskasvu Vaikea, varhain alkava lihavuus Ahmimishäiriö Unenaikaiset hengityshäiriöt Epäsäänn kuukautiset, vaikea akne, hirsutismi Kohonnut verenpaine: 4x yli 115/75, 125/85, 140/90 Poikkeavia piirteitä Acanthosis nigricans Dyslipidemia Kohonnut paastoverensokeri ** Toistuvasti kohonnut ALAT** ** tutkitaan kun PP > 60 % MSalo 2005

32 Ratkaisu on elämäntapamuutoksissa nyt ja pysyvästi
Kiitos MSalo 2005