JOHANN FRIDRICH HERBART

Esitys aiheesta: "JOHANN FRIDRICH HERBART"— Esityksen transkriptio:

1 JOHANN FRIDRICH HERBART
KLASSIKOT

2 Johann Friedrich Herbart (1776–1841)
Saksalainen filosofi, psykologi ja ”tieteelisn pedagogiikan” perustaja Kasvatustieteen rakentaija Kävi latinakouluun, oppi äidiltään maantidon, historian ja klassisten kielten Jenan yliopistossa , jolloin hän opiskeli filosofiaa ja tulivat eri mieltä hänen opettajansa Fichten juuri siksi Fichte oli opettanut hänet ajattelemaan loogisesti.

3 Opintojensa jälkeen Herbart toiminut kotiopettjana Svetsissä
Pestalozzin pedagogiika, Herbart tapasi ja tuli tietää Pestalozzin Herbart lähti opiskelemaan Kreikan ja matematiikkaa Bremen kolme vuotta, ja sitten lopulta siirtyi osallistua Göttingen välillä 1802 lähtien toiminut professorina Göttingenin yliopistossa

4 Herbarin vaikutus ja teoria
Kasvatusfilosofia Psykologia Opetusteoria, pedagogiika Herbari toiminut lehtorina Göttingenin ylioistossa

5 Sivistysfilosofinen konteksti-Pakko ja Vapaus
Luoda systemaattinen ja looginen kasvaustieteelinen oppirakennelma Rakentui etiikasta ja psykologiasta Etiika-pyrkiä Psykologian- näyttää keinot

6 Filosofia, mukaan Herbart, alkaa jossa pohditaan kun meidän empiiristä käsityksiä, ja koostuu uskonpuhdistus ja laatiminen näiden, sen kolme ensisijaista toimialaa määräytyy niin monia erilaisia ​​muotoja laatimiseen. Logiikka, joka seisoo ensimmäinen, on tehdä meidän käsityksiä ja tuomiot ja reasonings niistä johtuvat selkeä ja selvä

7 Psykologia Herbart käsitys Real
Herbart osaltaan pedagogiikan psykologinen perusta auttaa helpottamaan paremmin oppimista sekä varmistaa lasten luonteen kehittymisen. Hän näyttänyt psykologian rooli koulutukseen. Herbart tuli eri mieltä Kantin miten todellinen tieto on saatu Herbart ajatellut, että ajatukset eivät olleet tarkkoja jäljitelmiä olemassa olevia tavaroita maailmassa, mutta että ne olivat suoraan seurausta vuorovaikutuksesta yksilön kokemuksia ulkoisen ympäristön. Yksityishenkilö voi vain saada kaikki tosiasiat ja niihin liittyvien totuuden ymmärtää, miten heidän henkinen edustustot yhdistää ja mahdollisesti estää tai edistää toisiaan.

8 Apperception oli keskeinen rooli Herbart koulutus teoria.
Hän näki apperception enemmän keskeinen luokkahuoneessa kuin tunne-käsitys koska keskitytään lapsen apperceiving massa suhteessa materiaalin opetti voi ilmoittaa opettajat miten toteuttaa materiaalia siten ohjata lapsen ajatuksista osallistua tiettyjä tietoja.

9 Teologia Teologian Herbart järjestetään väite suunnittelusta yhtä pätevä jumalallisen aktiivisuutta ihmisen ja perustella usko supersensible todellinen, siitä, mikä on kuitenkin tarkka tieto ei ole puolustettavissa eikä käytännön syistä toivottavaa.

10 Pedagogiika Herbart omaksui että vain tulemalla tuottavia kansalaisia ​​voisi ihmiset täyttämään todellisen tarkoituksen: "Hän uskoi, että jokainen lapsi on syntynyt ainutlaatuiset mahdollisuudet, hänen Yksilöllisyys, mutta tätä potentiaalia pysyi täyttämättä kunnes se analysoitiin ja transformoitiin koulutuksen mukaisesti, mitä hän pitää kertyneet arvot sivilisaation ". Vain muodollinen, tiukka koulutus voi, hän uskoi, tarjoavat puitteet moraalista ja henkistä kehitystä. Viisi johtoajatusta joka sävelsi käsite yksittäisten kypsymisen olivat sisäisen vapauden, Perfection, hyväntahtoisuus, oikeus-, ja Equity tai Älkää. Herbart suositteli, että opettajat käyttävät menetelmiä viisi muodollista vaihetta: "Tätä rakennetta opettaja valmistettu aihe kiinnostaa lapsia, esitti, että aihe, ja kysyi heiltä induktiivisesti, niin että he saavuttivat uutta tietoa sen perusteella, mitä he olivat jo tiedossa, katsoin taakseni, ja deduktiivisesti kiteytti opetus saavutukset, sitten liittyvät ne moraalisia opetuksia varten elämään ".

11 Hyväntahtoisuus, suhde on, että välillä oman tahtonsa ja ajatus toisen
Estetiikka ja etiikka Herbart katsoo olevan pelkistettävissä viisi, jotka eivät myönnä muiden yksinkertaistamiseen; ja niitä vastaavat ovat niin paljon moraalisia ajatuksia, seuraavasti: Sisäinen vapaus, taustalla suhde on, että yksilön tahto hänen arvionsa siitä Täydellisyyttä, suhde on se, että hänen useat volitions toisiaan osalta intensiteetti, lajikkeen ja keskittyminen Hyväntahtoisuus, suhde on, että välillä oman tahtonsa ja ajatus toisen

12 LÄHTEET http://luokamia.com/article/johann-friedrich-herbart
Platonista transmodernismiin Kasvatusalan tutkimuksia Risto Rinne, Hnnelle Niemi, Jouni Välijärvi, Juhani Tähtinen