Pohjoista viljaa Sanna Kivelä, Viking Malt

Esitys aiheesta: "Pohjoista viljaa Sanna Kivelä, Viking Malt"— Esityksen transkriptio:

1 Pohjoista viljaa Sanna Kivelä, Viking Malt
”Etelä-Suomi ja kestävä arktinen yhteistyö” Pohjoista viljaa Sanna Kivelä, Viking Malt

2 POLTTIMO –konsernin historia
Hallituksen pj. Pär-Gustaf Relanderin mummon vaari perusti yhtiön sen nykyiselle paikalleen Vesijärven rannalle vuonna 1883 Yhtiön alkutaipaleella harjoitettiin sahateollisuutta, viinan polttoa sekä hiivan ja maltaan valmistusta omaan käyttöön Kaupallinen maltaan valmistus alkoi 1930-luvulla Vienti alkoi 1960-luvulla 1971 perustettiin ensimmäinen tuotantoyksikkö ulkomaille 2017 Polttimo-konserniin kuuluu mallasliiketoiminta Viking Malt että uutevalmistaja Senson. Viking Malt is a privately held company and has been family owned ever since 1883, when Lahden Polttimo Oy was founded in Lahti, Finland. We started as a liquor distillery, but the prohibition law challenged the company’s operations and the main focus was but on the malt production as the mild beers were allowed to produce even during that times. We are still on that road.

3 MALTING LOCAL BARLEY, SERVING GLOBAL CUSTOMERS
VIKING MALT 2017 MALTING LOCAL BARLEY, SERVING GLOBAL CUSTOMERS KEY MARKETS: BALTIC RIM AREA, EUROPE, LATIN AMERICA, AFRICA, ASIA, RUSSIA

4 CHARACTER THE VIKING MALT STORY:
Viking Malt ostaa lähes miljoona tn mallasohraa/vuosi (Luxemburgia suurempi peltoala) Mallastamot käyttävät paikallista mallasohraa Suomessa pääasiassa suorin sopimuksin mallasohran viljelijöiden kanssa. Viking Malt käyttää maailman pohjoisinta mallasohraa Pohjoiset olosuhteet + vähemmän tuholaisia ja kasvitauteja + routa luontaisena maanmuokkaajana + viljelijöiden oma kuivaus- ja varastointikapasiteetti + ohran entsyymituotanto + ohran ”karaktääri” - lyhyt kasvukausi (lämpösumma) pienemmät ha-sadot suurempi riski sadonkorjuun olosuhteille

5 CRAFTS MANSHIP THE VIKING MALT STORY:
Olemme riittävän suuri, mutta pieni toimija Volyymi riittää neuvottelupöytään kaikkien maailman suurimpien panimoiden kanssa, mutta samanaikaisesti voimme palvella kaikkia esim. Suomen lähes 90 pienpanimoasiakasta Mallastamolla työskentelee useita panimomestareita, jotka työstävät asiakkaidemme kanssa uusia, innovatiivisia olutreseptejä Idätetyn viljan mahdollisuudet myös rehu- ja ruokasovelluksissa ovat rajoittamattomat Case: Arctic Malt Viking Maltin oma brändi, jossa tietyn viljelijän tietyillä lohkoilla viljelty mallasohra päätyy mallastuksen jälkeen oluen tai viskin valmistukseen 5 tn/ha -> 10 ha mallasohrapeltoa -> 45 tn ohrakuorma -> mallastamon panoskoko 45 tn –> mallaskuorma panimolle 45 tn -> litraa olutta täydellisin jäljitettävyystiedoin (kasvukauden sademäärä, lämpösumma, aurinkoiset päivät, kasvinsuojelutoimenpiteet, kuivausaika ja lämpötila jne.)

6 CO-OPERATION Päijät-Hämeen Viljaklusteri THE VIKING MALT STORY:
Suomen mittavin ja monipuolisin vilja-alan keskittymä Klusteri on v perustettu alueen viljan viljelijöistä, teollisuusyrityksistä sekä kaupan ja neuvonnan edustajista kootty yhteistyöverkosto Tavoitteena edistää seudun viljaketjun toimijoiden yhteistyötä, luoda niille hyvät alueelliset toimintaedellytykset nyt ja tulevaisuudessa sekä edistää vilja-alan arvostusta. Avoin ja kehittyvä yhteinen innovaatioympäristö. Laadukkaan ja turvallisen paikallisen raaka-aineen saannin varmistaminen. Osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Klusterin mittakaavaedun hyödyntäminen markkinoinnissa sekä energia-, vesi- ja sivuvirta-asioissa. Eri kokoisten yritysten toimintamallien ja -tapojen yhdistäminen ainutlaatuisen innovaatioympäristön luomiseksi.

7 Kiertotaloudesta kasvua Viljaklusterille
Kiertotalous ja Viljaklusterin yritysten viljapohjaisten biosivuvirtojen hyötykäyttö on ollut isossa roolissa Viljaklusterin toimintaa alusta alkaen (Biosivujaetoimikunta, Pj Sami Pohjanen, Hartwall) 2008 Viljaklusteri oli vaikuttamassa ST1 bioetanolitehtaan sijoittamiseen Lahteen ja Viljaklusterin yritykset toimittavat tehtaan raaka-aineen omista sivujaevirroistaan Tällä hetkellä työskentelemme “Kiertotaloudesta kasvua Viljaklusterille” –EAKR projektissa (EU ohjelma kestävälle kasvulle ja työpaikoille) Lämmön talteenotto Hiilidioksidin talteenotto leivonta- ja mäskäysprosesseissa Biosivuvirtojen hyödyntämisen optimointi (yhteistyö ja logistiikka) Viljan sivujakeiden innovatiivinen käyttö terveellisten elintarvikkeiden valmistuksessa Viljaklusteri on myös mukana Bioregio-hankkeessa, joka edistää kiertotalouden biologisten virtojen hyviä käytänteitä 6 EU-maassa. Hankkeen biotalousasiantuntijat on tunnistaneet Viljaklusterin yhteistyömallin hyväksi biokiertotalouden käytänteeksi

8 Arktinen yhteistyö ”Arktinen alue on yhä maapallon puhtaimpia ja luonnontilaltaan parhaiten säilyneitä alueita. Se on kuitenkin keskellä monia nopeita ja ristiriitaisia muutoksia” Erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvät uhkat ja mahdollisuudet vaikuttavat niin arktisen alueen kuin viljaa käyttävän pohjoisen teollisuudenkin tulevaisuuteen. Arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma, millä on myös maailmanlaajuisesti merkittäviä seurauksia.

9 Ilmastonmuutos uhkaa olutkulttuuria?
Saksalainen olutkulttuuri on vaarassa ilmastonmuutoksen seurauksena (IS, 2007) ”Ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidimäärä vähentää ohran proteiinipitoisuutta ja pienentää oluttuopin vaahtokruunua” ”Ohra saattaa muuttua perunan ja vehnän ohella 50–100 vuoden kuluessa kokonaan käyttökelvottomaksi ja jopa myrkylliseksi, sanovat yliopiston tutkijat. Panimot pelkäävät myös geenimanipuloinnin uhkaavan oluen puhtausperiaatetta”

10 Ennustettuja seurauksia pohjoisen maataloudelle (LUKE, 2017)
Lämpötila nousee 2–7 °C , sadanta lisääntyy 6-40 % 2080-l mennessä Kasvukausi pitenee, kasvilajien viljelyaluerajat siirtyvät pohjoisemmaksi Kasvien kasvu voimistuu, uusia viljelykasveja otetaan viljelyyn Syyskylvöisten kasvilajien viljely lisääntyy Kasvintuhoojien riski kasvaa Uusia tuholaislajeja, kasvitauteja ja rikkakasvilajeja leviää Suomeen Kasvintuholaisten ja niiden luontaisten vihollisten lajisto ja dynamiikka muuttuu Kasvintuhoojien tarkkailun ja torjunnan tarve lisääntyy Sään ääri-ilmiöiden, kuten pitkien helle- ja kuivuusjaksojen, rankkasateiden ja tulvien aiheuttamat ongelmat peltoviljelylle lisääntyvät Lisääntyvä syyssadanta lisää ravinnehuuhtoumien ja eroosion riskiä Maan kasvukunto ja hiilen sidonta tulevat yhä tärkeämmiksi peltoviljelyssä Lämmitykseen tarvittavan energian määrä pienenee Jäähdytysenergian tarve lisääntyy

11 Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja hyödyt eteläsuomalaisille yrityksille
Suomella on arktiseen luonnonvarojen käyttöön liittyvää osaamista ”Suomella on tietotaitoa toimia johtavana globaalina arktisten haasteiden ratkaisijana, joka samalla huolehtii omasta vastuullisuudesta ja kestävästä uusiutuvien luonnonvarojensa käytöstä sekä huomioi Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen reunaehdot ja mahdollisuudet” Suomen tavoitteita arktisessa luonnonvarapolitiikassa (MMM 2017): Maakuva: vahvistetaan Suomen maakuvaa osaavana ja vastuullisena arktisena toimijana  Kestävyys: edistetään kestävyyttä laajasti ymmärretyn arktisten alueiden maissa EU-politiikat ja resurssit: vahvistetaan arktisten alueiden asemaa EU:n eri politiikoissa sekä rahoituksessa Tutkimustieto ja osaaminen: edistetään suomalaisen osaamisen ja hyvien käytänteiden hyödyntämistä arktisella alueella Liiketoiminta ja kumppanuudet: vahvistetaan elinkeinotoimintaa ja yhteistyötä yli maiden ja toimialojen rajojen Arktisen yhteistyön instituutiot ja prosessit: vahvistetaan luonnonvara-asioiden näkyvyyttä arktisessa yhteistyössä

12 Kiitos!