Vammainen henkilö vanhempana

Esitys aiheesta: "Vammainen henkilö vanhempana"— Esityksen transkriptio:

1 Vammainen henkilö vanhempana

2 Tässä osiossa käymme läpi seuraavat asiat
Vammainen henkilö vanhempana Vanhemmuuden pohdinta on herkkä asia Arjen tuki ja esteettömät peruspalvelut Erityispalvelut vanhemmuuden tukena Verkoston ympäröimiänä Varhainen tuki Oikeus henkilökohtaiseen apuun

3 YK:n vammaissopimus, 23. artikla
Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisesti muiden kanssa solmia avioliitto ja perustaa perhe, päättää vapaasti lastensa lukumäärästä sekä säilyttää hedelmällisyytensä.  Lisäksi olennaista on, että vammaisille henkilöille annetaan tarvittaessa lasten hoidossa ja kasvatuksessa tukea, joka on riittävää ja jolla varmistetaan vanhempi-lapsisuhteen olemassaolo. Vammaisen henkilön vanhemmuus on samanlaista kuin kenen tahansa. Lapsi, jonka vanhempi on vammainen, ei todennäköisesti pidä vanhempaansa erilaisena tai koe vammaisuutta vanhemmuuteen vaikuttavana asiana. Tärkeintä vanhemmuudessa on rakkauden osoittaminen, rajojen asettaminen ja huolenpito.

4 Vanhemmuuden pohdinta on herkkä asia
Lapsi on pieni ihme ja vanhemmaksi tulemiseen liittyy paljon odotuksia, toiveita ja pelkoja. Ihminen saattaa pohtia, selviydynkö raskaudesta tai synnytyksestä, voinko sitoutua lapsen kasvatukseen, onko minulla riittäviä voimavaroja vanhemmuuteen, osaanko hoitaa lasta, pärjäämmekö kumppanini kanssa. Ihminen, jolla on vamma tai sairaus, saattaa pohtia myös periytyykö oma sairaus tai vamma tai vaikuttaako se raskaaksi tulemiseen tai raskauteen. Vammaisella henkilöllä on oltava mahdollisuus saada pohdintansa tueksi tietoa esimerkiksi perhesuunnittelun kautta. Vammaisilla henkilöillä on myös yhdenvertainen oikeus hedelmällisyyshoitoihin sekä adoptio- ja sijaishoito-ohjelmiin.

5 Arjen tuki ja esteettömät peruspalvelut
Perheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat vammaisia, voivat tarvita erilaisia palveluita ja tukitoimia arjesta selviytymiseensä. Kunnan järjestämien peruspalveluiden tulee olla kaikille esteettömiä ja saavutettavia. Perheille tärkeitä palveluja ovat mm. äitiys- ja neuvolapalvelut, kotipalvelu, terveydenhoito päivähoito, varhaiskasvatus, aamu- ja iltapäiväkerhot, perusopetus julkinen liikenne kirjasto, leikkipuistot, vapaa-ajan harrastus- ja liikuntapalvelut.

6 Erityispalvelut vanhemmuuden tukena 1
Yleisten lapsiperheiden palveluiden lisäksi erityislainsäädännön mukaiset palvelut ja tukitoimet tukevat vammaisten vanhempien ja perheen arkea. Vammaispalvelulain mukaisella henkilökohtaisella avulla tuetaan vaikeavammaisen vanhemman itsenäistä selviytymistä lapsen hoidosta. Avun tarve tulee arvioida säännöllisesti lapsen kasvaessa ja kehittyessä, jotta vanhempi voi olla täysipainoisesti lapsen tukena kaikissa lapsen elämäntilanteissa. Liikkumisen tukemisella kuten kuljetuspalveluilla mahdollistetaan perheen sosiaalisten suhteiden ja asioiden hoitaminen. Mahdollisuus liikkua mahdollistaa esimerkiksi vanhemman osallistumisen lapsen päivähoitoon, kouluun tai harrastuksiin liittyviin neuvotteluihin ja erilaisiin tilaisuuksiin.

7 Erityispalvelut vanhemmuuden tukena 2
Kuntoutuksella edistetään ja vahvistetaan vammaisten ihmisten omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. On myös paljon apuvälineratkaisuja, jotka helpottavat lapsen hoitoa. Näitä lasten hoitoon tarkoitettuja apuvälineitä olisi hyvä olla kuntien apuvälinelainaamoissa lainattavina. Joskus lasten hoitoa helpottavia apuvälineitä joudutaan teettämään mittojen mukaan. Toimiva kommunikaatio on vanhemmuuden toteutumisen perusedellytys. Riittävät tulkkipalvelut ja koko perheen mahdollisuus kommunikaatio-opetukseen varmistavat vanhemman mahdollisuuden hoitaa lastaan koskevia asioita. Lapsen ei tule toimia tulkkina vanhemman ja viranomaisen välisissä keskusteluissa.

8 Verkoston ympäröimänä
Vanhemmuus on kasvuprosessi, jonka aikana vanhempi tarvitsee enemmän tai vähemmän lähiverkon ja palvelujärjestelmän tukea. Vammaisella vanhemmalla on oman lähiverkkonsa lisäksi usein laaja ammatillinen verkosto ympärillään: peruspalveluiden neuvolan työntekijät, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, toiminta- ja puheterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, lääkäri sekä Kelan- ja työvoimahallinnon virkailijat Lisäksi vanhemmalla voi olla käytössään henkilökohtainen avustaja sekä tulkki. Lapsen myötä perheen ympärillä oleva verkosto laajenee, jolloin sen hallinta saattaa muuttua työlääksi. Ammattilaisten on hyvä tiedostaa muut vanhemman ympärillä työskentelevät henkilöt ja tahot. Hyvin toimiva verkosto tukee vanhemmuutta.

9 Varhainen tuki ehkäisee ongelmien syntymistä 1
Lapsiperheessä lapsen etu on aina etusijalla. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen on aina ensisijaisesti vanhempien tai huoltajien vastuulla. Vanhempi on omaa perhettään koskevissa asioissa keskiössä ja hänen päätöksiään tulee kuunnella ja kunnioittaa. Vammaisuus ei kuitenkaan suojaa perheitä yleisiltä sosiaalisilta ongelmilta eikä esimerkiksi lähisuhde- ja perheväkivallalta. Pelkkä vanhempien vammaisuus ei kuitenkaan tee heistä sopimattomia lapsen huoltajiksi eikä se ole itsessään peruste lastensuojelun asiakkuudelle. Lasta ei tule erottaa vanhemmistaan yksin lapsen itsensä tai hänen vanhempiensa vammaisuuden perusteella.

10 Varhainen tuki ehkäisee ongelmien syntymistä 2
Vammaisten vanhempien perheissä eletään valtaväestöä useammin köyhyysrajalla, koska perheet elävät usein kansaneläkkeen ja vammaisetuuksien varassa. Köyhyydestä aiheutuva syrjäytymisvaara on suuri sekä lapsilla että vanhemmilla. Vaikeita tilanteita ja ongelmien kasautumista voidaan vähentää ja ehkäistä tarjoamalla peruspalveluissa perheille varhaista tukea. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevän lastensuojelun palvelut eivät edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Monet lastensuojelujärjestöt tekevät ehkäisevää työtä perhekahviloiden, olohuoneiden ja muiden kohtaamispaikkojen myötä. Järjestöillä on myös puhelinpalveluita ja keskustelufoorumeita internetissä.

11 ” Ne kyllä on niinku parasta mitä elämässä on
” Ne kyllä on niinku parasta mitä elämässä on. Ei sitä olisi voinut uskoa ennen kuin tuli vanhemmaksi, että ei ole mitään sen parempaa. Se on kaikki kaikessa ja elämän tärkein asia.”

12 Oikeus henkilökohtaiseen apuun
Vammaisella vanhemmalla on oikeus henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtainen avustaja perheessä, jossa toinen tai molemmat vanhemmat ovat vammaisia, mahdollistaa vaikeavammaisen oman näköisen perhe-elämän. Avustajaa haetaan ottamalla yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään. Ei kannata sinnitellä ilman apua lapsen hyvinvoinnin kustannuksella.

13 Avuksi avun tarpeen arviointiin ja avustajan rekrytointiin 1
Päivitä palvelusuunnitelmasi ja hae henkilökohtaista apua hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Henkilökohtaisen avun määrän arviointi voi olla haastavaa ja tarve luultavasti muuttuu lapsen kehityksen myötä. Vanhempi itse tietää parhaiten, paljonko apua tarvitsee ja missä asioissa.

14 Avuksi avun tarpeen arviointiin ja avustajan rekrytointiin 2
Mikäli tarvitaan apua vauvan päivittäisessä hoidossa, kannattaa selvittää voisiko avustaja olla mukana jo synnytysosastolla, tutustumassa tehtäviinsä. Tästä kannattaa keskustella etukäteen sairaalan henkilökunnan kanssa.

15 Avuksi avun tarpeen arviointiin ja avustajan rekrytointiin 3
Kiinnitä erityistä huomiota rekrytointiin Mieti, kuka soveltuu avustajaksi perheeseen, jossa on alaikäinen lapsi. Avustajan on esitettävä rikostaustaote ennen työn aloittamista. Avustajan aiempi kokemus lasten kanssa työskentelystä on eduksi.

16 Avuksi avun tarpeen arviointiin ja avustajan rekrytointiin 4
Työsopimuksessa avustajan tehtäviin kannattaa kirjata mm. lastenhoito, päivittäistoiminnot ja asiointi. Näin arjen saa kokonaisuudessaan toimimaan hyvin, kun avustaja tietää työnkuvansa laajuuden. Lapsen kasvatusvastuu on vanhemmilla, ei avustajalla. Lapsi ei ole avustaja.

17 SAMAT –toiminta tukee Samat toiminta tukee ja tarjoaa toimintaa perheille, joissa toisella tai molemmilla vanhemmista on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus Lähtökohtana on huomioida koko perhe Toimintatapamme ovat asiakaslähtöisiä, ennaltaehkäiseviä ja voimavarakeskeisiä. Tarjoamme mahdollisuuden myös vertaistukeen.

18 Lähteet: Artikla 23. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus. YK-liitto  Lastensuojelun käsikirja, THL Vammaispalvelujen käsikirja, THL Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO STM. Helsinki 2010  Perheestä elän-esite, Kynnys ry/SAMAT-projekti

19 Yhdessä olemme aina enemmän.