Jenni Moisio Maaseutuparlamentti

Esitys aiheesta: "Jenni Moisio Maaseutuparlamentti"— Esityksen transkriptio:

1 Jenni Moisio 1.9.2017 Maaseutuparlamentti
Lasten ja nuorten palvelukokemukset ja alueellisuus - poimintoja tutkimuskatsauksesta Jenni Moisio Maaseutuparlamentti

2 Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä
Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä. Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon. Katsauksen taustalla Lapsen oikeuksien sopimus: velvollisuus kuulla ja ottaa huomioon lapsen näkemykset häntä koskevissa toimissa (artikla 12) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE): tavoitteena ”kehittää lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi” Mitä tiedämme olemassa olevan tutkimustiedon perusteella lasten ja nuorten kokemuksista palveluissa? Miten palveluita voisi ja pitäisi tältä pohjalta kehittää? Mukana kaikki palvelut, joita lapset ja nuoret käyttävät (koulutus-, sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut, poliisin, tuomioistuinten, rikosseuraamuslaitoksen ja joukkoliikenteen palvelut, yhdyskuntasuunnittelu sekä erityisryhmien palvelut)

3 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja kohtaaminen palvelukentän haasteena
Osallisuus ja sen puute Lapsilla ja nuorilla on runsaasti kokemuksia osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien puutteista Osallisuus on prosessi, jonka toteutuminen vaatii ammatillista osaamista, lasten ja nuorten tiedon arvostamista ja rakenteellisten esteiden tiedostamista ja purkamista Osallistamisen ideaalin riskinä ”aktiivisen toimijan” rooliin pakottaminen Yhdenvertaisuus ja eriarvoisuus Asuinalue, sukupuoli, etnisyys, vammaisuus/vammattomuus, seksuaali- ja sukupuoli- identiteetti, huono-osaisuus ja sosioekonominen asema vaikuttavat lasten ja nuorten saatavilla oleviin palveluihin Eriarvoisuuden vähentäminen vaatii ongelmakohtien tunnistamista Kohtaaminen osallisuuden muotona Lapset ja nuoret toivovat kasvokkaisia kohtaamisia sekä pitkäaikaisia ja luottamukseen perustuvia asiakassuhteita Vertaisryhmät ovat merkityksellisiä myös palvelukonteksteissa

4 Osallisuuden problematiikka alueellisuuden näkökulmasta
Alueellisuus palvelukokemustutkimuksen aukkokohtana; käsiteltiin vain muutamassa tutkimuksessa ja pääosin vapaa-ajan palveluiden kontekstissa Palvelukentällä koulut jotakuinkin fyysisesti saavutettavia, mutta muiden palveluiden tila heikompi Saavutettavuuteen liittyy myös tiedot ja taidot, joita lapsilla ja nuorilla on palveluista ja niiden käyttämisestä (Gellin ym. 2012) Kysymykset osallisuudesta, saatikka sitten valinnanvapaudesta, tuntuvat triviaaleilta, kun palvelut eivät ole saavutettavissa lasten ja nuorten arjessa

5 Oppilaitosverkosto ja koulumatkat
Toisen asteen koulutukseen hakeutuessa oppilaitosverkosto asettaa raamit nuorten elämistilalle: joudutaan muuttamamaan pois kotoa, tai kulkemaan pitkät matkat kouluun Perusopetuslaki: edestakainen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 2,5-3 h/päivä(luku 7, 32 §). EU:n suositus on 1,5 h/päivä Itä-Suomen AVI:n mukaan yhdenkään esi- tai perusopetuksessa olevan koululaisen yhdensuuntainen koulumatka ei ylitä 80 km rajapyykkiä, mutta kyse on käytetystä ajasta. (Toisen asteen opiskelijoita ei ollut otettu huomioon.) (Moisio ym. 2016, 24-25) Käytännössä koulumatka-ajat näkyvät oppilailla kellonympärivenyvinä päivinä Koulumatkat ovat kuitenkin reuna-alueilla asuvien nuorten tärkeä vapaa-ajan vieton sosiaalinen tila (Harinen 2012)

6 Yhteenveto Katsauksen punaisena lankana on kokemus osallisuudesta – sen tarve tunnistetaan tutkimus- ja palvelukentillä hyvin, mutta toteutumiseen on matkaa Toimijuuden rakenteellisten esteiden purkaminen tärkeää: alueellisten kysymysten ohella myös fyysisten, sosiaalisten ja asenteellisten kynnysten madaltaminen palveluihin pääsemisessä ja niiden piirissä toimimisessa Alueellisuuden näkökulmasta pitkien välimatkojen, palveluverkoston tiheyden ja joukkoliikenteen näkeminen yhdenvertaisuuden kysymyksinä

7 Kiitos! Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä -katsaus ladattavissa täältä: alvelukentilla.pdf. VTM Jenni Moisio puhelin sähköposti VTT Marja Peltola puhelin sähköposti

8 Kirjallisuutta Ahonen, Arto (2005) Kolmen rovaniemeläis- ja yhden inarilaiskoulun 6.–8. luokan oppilaiden kouluviihtyvyyttä selittävien tekijöiden tarkastelua regressioanalyysien avulla. Teoksessa Anna-Leena Huttunen & Anna Mari Kokkonen (toim.) Koulutuksen kulttuurit ja hyvinvoinnin politiikat. Kasvatuksen päivät 2005 verkkojulkaisu. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, 63–71. Gellin, Maija & Gretschel, Anu & Matthies, Aila-Leena & Nivala, Elina & Oranen, Mikko & Vartiainen, Riikka & Tasanko, Pia (2012a) Lasten ja nuorten asema hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010­luvun alussa. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 118. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, 149–179. Harinen, Päivi (2012) Mennään bussilla. Pitkä koulumatka nuorten vapaa-ajan puitteistajana. Teoksessa Elina Pekkarinen & Kaisa Vehkalahti & Sami Myllyniemi (toim.) Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Nuorten elinolot - vuosikirja Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 131. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, 170–17. Moisio, Jenni & Gissler, Mika & Haapakorva, Pasi & Myllyniemi, Sami (2016) Lasten ja nuorten muuttoliike tilastoissa. Teoksessa Antti Kivijärvi ja Marja Peltola (toim.) Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä. Nuorten elinolot –vuosikirja Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, Niemelä, Tarja & Vasama, Miia (2014) Nuorten ajatuksia maaseudulla asumisesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Tuuva-Hongisto, Sari & Pöysä, Ville & Armila, Päivi (2016) Syrjäkylien nuoret – unohdetut kuntalaiset? Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö.