Eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla

Esitys aiheesta: "Eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla"— Esityksen transkriptio:

1 Eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla

2 Rahapolitiikassa on kyse rahasta
Välttyäksemme epäselvyyksiltä, niin tässä yhteydessä käytän käsitettä rahaperusta kuvamaan setelistöä, kolikoita ja reservitalletuksia keskuspankissa. Muutamassa yhteydessä on mielekkäämpää puhua likviditeetistä. Tällöin kyse on rahaperustan saatavuudesta. Rahapolitiikan voi pitkälti katsoa olevan rahaviranomaisen harjoittamaa talouspolitiikkaa käyttäen välineenä likviditeetin saatavuutta.

3 Keskuspankin uniikkisuus
Keskuspankilla on rahan luonnin monopoli Ei voi siis syntyä tilannetta, missä keskuspankki olisi kyvytön vastaamaan omista sitoumuksistaan Rahaperustan rakenteellinen tarve Keskinäisten velkojen lopullinen selvitysväline Pakolliset reservivaatimukset  Keskuspankilla kyky sanella rahaperustan tarjontaehdot

4 Eurojärjestelmän tavoite
Kaksiosainen ja hierarkkinen tavoite Hintavakaus : Hintavakauden kvantitatiivinen määritelmä Euroalueen talouspolitiikan tukeminen mutta hintavakaustavoitteen antaessa myöten Loppuen lopuksi tavoite on antaa reaalitaloudelliselle aktiviteetille vakaa ympäristö toimia.

5 Halutun rahapolitiikan implementoiminen normaalioloissa
Rahapolitiikan tavoite sanelee tavoitteen, mutta on oma kysymyksensä kuinka tavoitteen eteen suoritetaan operaatiot Eurojärjestelmän normaalissa pelikirjassa harjoitetaan separaatioperiaatetta Korkopolitiikka, jota ohjaa tavoite Likviditeettipolitiikka – Pankkien pankki

6 Separaatioperiaate Korkopolitiikkaa ohjaa rahapolitiikan strategia; hintavakaus, yleinen makrovakaus yms. Likviditeettipolitiikkaa ohjaa keskuspankin näkemys pankkijärjestelmän rahan tarpeesta Tarkoitus on taata riittävästi likviditeettiä nipin napin. Normaali pankkitoiminta aiheuttaa vaihtelun suuntaan kumpaankin

7 Eurojärjestelmä ja rahamarkkinat
Eurojärjestelmä jakoi likviditeetin huutokauppaperiaatteella diskriminoidusti Yksittäinen pankki ei välttämättä saa tarvittavaa rahaperustaa suoraan keskuspankista  Rahamarkkinat Rahamarkkinoiden toimivuuden takasi, että yksittäiset pankit ovat likviditeettialijäämäisiä ja toiset ylijäämäisiä - Vaihtoehtoina olivat joko maksuvalmiusjärjestelmä tai interbank-markkina

8 Vähimmäisvarantovelvoite on täytettävä eurojärjestelmässä keskimäärin pitoperiodin aikana
Periodiajan lopussa oli yhtä todennäköistä, että pankkijärjestelmä käyttää joko talletusmahdollisuutta tai hakee maksuvalmiusluottoa keskuspankista. Tasoitti lievästi ohjauskorkoa kohti teoreettista ideaalia. Rahamarkkinoilla rahaperusta jaettiin siis ensisijaisesti tarveperusteisesti mutta myös vähimmäisvarantovelvoitteen näkökulmasta. Viime kädessä maksuvalmiusjärjestelmä takaa ”solventin” pankin maksuvalmiuden.

9 Rahapolitiikan välittyminen
Lähde: ECB.

10 Nollakorkoraja Välittymismekanismin sijaan allekirjoittanutta kiehtoo nollakorkorajan käsite. Nollakorkoraja kaikessa koruttomuudessaan; koska setelistö omaa omaisuuden, että sillä on absoluuttinen nollakorko niin keskuspankki ei voi antaa rahapoliittisia luottoja negatiivisella ohjauskorolla. Nollakorkorajan noustessa sitovaksi keskuspankki ei kykene harjoittamaan normaalia rahapolitiikkaa efektiivisesti.

11 Epäkonventionaalinen rahapolitiikka
Epätavanomaiselle politiikalle ei ole yksiselitteistä käsitettä Käsitteen hankaluuden sijaan voidaan todeta, että eurojärjestelmä on joutunut toimimaan nollakorkorajalla vuodesta 2013 ja toteuttamaan epäkonventionaalisia toimia vuodesta 2007 Eurojärjestelmän normaali pelikirja on väljä: Vrt. Muihin eurojärjestelmä joutui keksimään poikkeuksellisia toimia kohtalaisen myöhään. Seuraavaksi keinoja, rahapolitiikan tavoitehan ei ole muuttunut

12 Ennakoiva viestintä Keskuspankilla on mahdollisuus saada viestinsä kuultavaksi, mutta se ei pysty kontrolloimaan tulkintaa. Kysymys on se ,että kuinka uskottava keskuspankin viesti todellisuudessa on? Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi; Markkinat hinnoittelevat uskottavan rahapolitiikan Erityisesti elvytystarkoituksessa keskuspankki kohtaa aikaan liittyvän epäkonsistenttisuusongelman.

13 Luottomarkkinoiden keventäminen ”credit easing”
Pankkia (yleisimmin järjestelmää) rajoittaa likviditeetin saatavuus, kannattavuus-, vakavaraisuus-, riski- ja vastaavat näkökulmat Luottomarkkinoiden keventämisellä pyritään tekemään likviditeetin tarjonnasta riittävän joustavaa ja luoda edellytykset luotonannolle Edellisestä huolimatta keskuspankin luottojen tulee olla vakuudellisia.

14 Kuinka luottomarkkinoita kevennettiin
Kiinteä korkoinen täyden jaon politiikka (MRO & LTRO) Vastaus rahamarkkinoiden häiriöön Tarkoituksena tasapainottaa rahamarkkinoiden toimivuutta ja korkotasoa Tarkoitti käytännössä separaatioperiaatteesta luopumista Vrt. maksuvalmiusjärjestelmään.

15 Vakuuslista Keskuspankin luottojen tulisi olla aina ja kaikkialla vakuudellisia Osalle pankeista rajoittava tekijä, osalle taas ei. Vakuuslistan laventamisen tehtävä oli helpottaa rahapoliittisten luottojen saatavuutta ilman pankkijärjestelmän taseoperaatioita. Hyväksyttävän arvopaperin tulisi erittäin helppo käsitellä, yksinkertainen ja transparentti.

16 Valuuttamääräinen likviditeetti
Pankkijärjestelmän tarve ja käytännössä eurodollari-markkinat Vastaus markkinahäiriöön Aamupreemio Toteutettiin keskuspankkien välisellä yhteistyöllä ja swap-pohjaisena

17 Pidemmän aikavälin operaatiot (LTRO)
Normaalissa pelikirjassa rakenteellisia Välinettä käyttää pääosin pienet ja keskisuuret pankit Erityisen pitkillä operaatioilla tarkoitus muuttui. Tarkoitus oli pehmentää pankkien luotonantoon liittyvää riskiä jälleenrahoituksella. Periaatteessa samankaltainen tarkoitus kun määrällisellä elvytyksellä.

18 Suorat osto-ohjelmat Keskuspankin ostaessa arvopapereita salkkuun sekä likviditeetti- että riskiominaisuudet vaihtavat käsiä. Täydelliset substituuttien tapauksessa tehotonta. Tarkoitus implementoida lisää rahaperustaa järjestelmään ja alentaa korkotasoa Teoriassa keskuspankki voi ostaa suurin piirtein mitä tahansa.

19 Johtopäätökseni Poikkeusoloissakaan keskuspankin rahapolitiikan tavoite ei ole pohjimmiltaan muuttunut Poikkeukselliset toimet vastaavat markkinoiden ongelmiin ja pyrkii implementoimaan halutun rahapolitiikan järjestelmään mahdollisimman tehokkaasti Ennakoivan viestinnän merkitystä ei voida väheksyä Keskuspankin toimintaympäristö on erittäin haastava

20 Huomioitani Euroopan keskuspankin joukkovelkakirjojen osto-ohjelma – vaikutukset euroalueen osakemarkkinoihin

21 ”Euroalue on elänyt poikkeuksellista aikaa 2010-luvun alusta alkaen”
Otsikon lauselma on Keräsen työn ensimmäinen varsinainen lause. Kuten tuon omassa työssäni esille, euroalueen tilanne oli poikkeuksellinen jo ennen 2010-lukua. Luopuminen separaatioperiaatteesta (2008) EKP:n USD-operaatiot (2007) Erityisen pitkät LTRO-operaatiot (2008)

22 Onko reaalitaloudet ja osakemarkkinat nostettu takaisin jaloilleen?
Keränen väittää, että EKP:n korkojen alentaminen on nostanut reaalitalouden nopeasti murheen alhosta finanssikriisiä seuranneina vuosina. Reaalisen BKT:n toipuminen oli nopeaa 2009, mutta hidastui nopeasti. Pidän kuluttajahintojen reaktiota kohtalaisen lievänä ––> Olen Keräsen kanssa eri mieltä Lähde: OECD Annex Tables, euroalue

23 Euro STOXX 50-indeksi Euro STOXX 50-indeksi mittaa 50 suurimman & vaihdetuimman eurooppalaisen yhtiön osakkeiden hintakehitystä Nopeasti kehittyvä ja päivitetään vuosittain Painottunut yli 60 % painolla Saksaan ja Ranskaan. Herää kysymys, että soveltuuko kyseinen indeksi eurooppalaisten osakemarkkinoiden kuvaamiseen.

24 Euro Stoxx 50 ja Euro Stoxx 600 -> Analyysi ei muutu
Lähde:

25 Keskuspankin toiminta
Keränen ilmaisee ”Keskuspankit välittävät rahoitusta ottamalla vastaan ja antamalla lainaa.”  Mielestäni tämä on virheellinen väite. Keskuspankki toimii kuten mikä tahansa pankki periaatteessa: Antaessaan rahapoliittisen luoton vastaosapuolelle, se kirjaa taseeseensa rahapoliittisen saatavan ja velan. Jos keskuspankin tarvitsee selvittää tämä velka, se selvitetään setelistöllä ja keskuspankki saa luoda setelistöä rajattomasti.

26 Eurojärjestelmän yksinkertaistettu tase Pankin yksinkertaistettu tase
Vastaava Vastattava Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset saatavat euroalueen luottolaitoksilta Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat Setelisto Muut omaisuuserät Pankin yksinkertaistettu tase Rahapoliittiset saatavat Rahapoliittiset velat Lyhyet saatavat Lyhyet velat Keskipitkät saatavat Pitkät saatavat Pidemmän maturiteetin velat Pankin voi katsoa olevan välittäjälaitos, koska taseen maturiteettirakenne eroaa ja pankin on varauduttava likviditeettiin Keskuspankki voi sivuuttaa likviditeettinäkökulman kokonaan ja rahoittaa itse omat velkansa.

27 Valuuttakurssikanava
Keränen väittää, että elvytys heikentää euroa suhteessa muihin valuuttoihin. Haluan tosin huomauttaa, että valuuttakurssi on riippuvainen myös vastaosapuolista Valuuttasota; Yhtäaikainen elvyttäminen