SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Rahapolitiikan teoriasta ja käytännöstä Pääjohtaja Erkki Liikanen Kansantaloudellinen Yhdistys 30.5.2007.

Esitys aiheesta: "SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Rahapolitiikan teoriasta ja käytännöstä Pääjohtaja Erkki Liikanen Kansantaloudellinen Yhdistys 30.5.2007."— Esityksen transkriptio:

1 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Rahapolitiikan teoriasta ja käytännöstä Pääjohtaja Erkki Liikanen Kansantaloudellinen Yhdistys 30.5.2007

2 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 2 Maailmantalouden kehitys

3 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 3 Keskuspankkien ohjauskorkoja

4 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 4 1960 197019801990 Rahapolitiikka ja akateeminen tutkimus Ekonometristen mallien kehittely Kvantiteettiteorian uusi tuleminen Rationaalisten odotusten vallankumous Lucas-kritiikki makromalleja kohtaan Rahapolitiikan järjestelmät Itsenäisyys ja tilivelvollisuus Odotusten johdonmukai- sempi käsittely malleissa

5 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 5 Keskuspankkien viestintä  ”Mystiikasta” siirrytty avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen  Johdonmukaisuudesta ja ennustettavuudesta tullut tavoiteltavia hyveitä  Taustalla makrotalousteorian muutos ja uudenlainen käsitys rahapolitiikan tehtävistä –Olennaista on odotusten hallinta, erityisesti vaikuttaminen taloudenpitäjien inflaatio-odotuksiin

6 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 6 Inflaatio-odotusten ankkurointi  1990-luvulta lähtien numeeriset inflaatiotavoitteet yleistyneet  EKP:n hintavakaustavoitteena on inflaation pitäminen lähellä mutta alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä  Julkilausuttu inflaatiotavoite auttaa inflaatio-odotusten ankkurointia ja siten inflaation hallintaa  Julkilausuttu tavoite voi myös vähentää inflaation persistenssiä

7 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 7 Korkopäätösten perusteleminen  Korkopäätösten selkeä perustelu tukee inflaatio- odotusten ankkurointia –Olennaista erityisesti silloin, jos päätös poikkeaa odotetusta  Ennusteiden julkistaminen valottaa keskuspankkien ajattelua ja auttaa päätösten perustelemista  Ennusteiden julkistaminen asettaa paineita ennustemenetelmien, mallien ja raporttien laadun jatkuvalle kehittämiselle

8 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 8 Korko-odotuksiin vaikuttaminen  Markkinoiden korko-odotuksiin vaikuttaminen keskeinen osa rahapolitiikan toimeenpanoprosessia  Rahapolitiikka tehokkaampaa, jos markkinaodotukset linjassa keskuspankin oman korkonäkemyksen kanssa  Korkopäätösten ja niiden perustelujen ohella myös korkoaikomuksista viestiminen ohjaa korko-odotuksia  Korkoaikomuksista viestiminen ei ole riskitöntä –Aikomusten ehdollista luonnetta ei välttämättä ymmärretä

9 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 9 Korkoaikomuksista viestiminen käytännössä  Eräät keskuspankit alkaneet julkaista omia korkoennusteitaan –Mm. Norges Bank ja Riksbank toimivat nykyään näin  Yleensä korkoaikomuksista viestitään kuitenkin vain laadullisella tasolla  EKP valmistellut markkinoita tuleviin korkopäätöksiinsä mm. ”koodisanoja” käyttämällä

10 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 10 Rahatalouden analyysi ja EKP:n rahapolitiikka  Rahapolitiikka viime kädessä vaikuttamista rahan tarjontaan  On kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten paljon rahapolitiikassa pitäisi antaa painoa erilaisille rahan määrän mittareille  EKP:n strategiassa rahalla ollut aina oma itsenäinen roolinsa

11 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 11 EKP:n rahapolitiikan strategia Hintavakauden tavoite Hintavakauteen kohdistuvien riskien kokonaisvaltainen arviointi Taloudellinen analyysi: Kasvu- ja inflaatiokehitys sekä niihin liittyvät riskit Rahoitusmarkkinakehitys Rahataloudellinen analyysi: Raha- ja luottokehitys Taloudellinen informaatio ”Ristiin- tarkistus”

12 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 12 Rahamääräkehityksen analyysin osat  Rahamäärän kehityksen arviointi suhteessa M3:n kasvun viitearvoon ja siitä johdettuihin rahapoikkeama- mittareihin  Rahan kysyntäfunktioihin perustuva tarkastelu rahan määrän kehityksestä  Rahaperusteiset inflaatioennustemallit lyhyen aikavälin inflaatiokehitykselle

13 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 13 Rahatalouden analyysi käytännössä  M3:n kasvu ylittänyt viitearvon lähes koko euroajan  Osin kyse ollut poikkeustilanteista (portfoliosiirtymät)  Viime vuosina rahamääräkehityksen selittäminen käynyt kuitenkin yhä vaikeammaksi perinteisillä menetelmillä  Myös rahan kiertonopeuden tarkastelu viittaa rakenteelliseen muutokseen –Kiertonopeus hidastunut selvästi 2000-luvulla

14 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 14 Rahan kiertonopeus euroalueella

15 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 15 Rahatalouden analyysin tulevaisuus  Rahan määrän ja hintojen pitkän aikavälin yhteys yhä analyysin kulmakivenä –Rahatalouden muuttujat sisältävät tärkeää informaatiota, joka on syytä ottaa huomioon inflaation ennustamisessa  Informaation paras hyödyntämistapa avoin kysymys –Taloudellisen ja rahataloudellisen analyysin yhdistäminen samaan mallikehikkoon suotavin vaihtoehto mutta taloustiede ei vielä tarjoa tähän sopivia välineitä  Nykytilanteessa syytä kiinnittää huomiota etenkin luottomäärien kehitykseen –Velkaantumisen tarkastelu tärkeää myös rahoitusmarkkinoiden vakausanalyysin näkökulmasta

16 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 16 Johtopäätöksiä  Rahapolitiikkaa voitu harjoittaa viime vuosina suotuisissa olosuhteissa  Keskuspankit voivat viestiä korkoaikomuksistaan eri tavoin –Omien korkoennusteiden julkistaminen ei ole ongelmatonta –Tärkeintä on talousanalyysin taso ja sen tulosten julkistaminen  Laaja-alainen rahatalouden analyysi tärkeää rahapolitiikan tekemisessä  Keskuspankkien ja tutkijoiden vuorovaikutus hedelmällistä –Suomessa syytä pitää huolta makrotalousteorian opetuksen tasosta