Ähtärin seurakunta¤ 2013 – 2017 Päivitys 2013.

Esitys aiheesta: "Ähtärin seurakunta¤ 2013 – 2017 Päivitys 2013."— Esityksen transkriptio:

1 Ähtärin seurakunta¤ 2013 – 2017 Päivitys 2013

2 Ähtärin seurakunnan strategia vuoteen 2017
Seurakunta lähelläsi Ähtärin seurakunnan strategia vuoteen 2017

3 Toimintaympäristö

4 Kaupunki Asukasluku 6363 (2012) Väheni 48h 0,8 % vuonna 2012
Koko alueella väestö vähenee Maaseutumainen haja-asutuskunta, taajama-aste 61,9 % (koko maa 84,6 %) Elinkeinoina alkutuotanto 10,1%, jalostus 26,4% ja palvelut 62,4%, eläkkeellä 31,1 % väestöstä Tulovero 21,25 (2013) Talouden tervehdyttämissuunnitelma, heikohkot talousnäkymät Kuntaliitosten mahdollisuus on olemassa

5 Jäsenistö: muutoslukuja 2012
Kirkosta erosi 35 Kirkkoon liittyi 7 Poismuuttajat 200 Tulomuuttajat 187 Kuolleet 65 Kastetut 42 Erotus viime vuodesta – 62 henkilöä Jäsenmäärä

6 Asenneilmasto Suomalainen uskonnollisuus on yhä yksilöllisempää
Perinteiseen toimintaan osallistuminen on vähentynyt Uskonnollisuus silti säilynyt vahvana, mutta pyritään etsimään ”omanlainen” uskonkäsitys. Etenkin nuorten yhteys omaan seurakuntaan on ohentunut. Ähtärissä seurakunnan asema on vielä suhteellisen vankka yhteisön elämässä Kirkon ovi käy molempiin suuntiin Kirkko koetaan turvapaikkana kriisien sattuessa

7 Muu hengellinen toiminta
Ähtärissä toimivat kirkon herätysliikkeistä evankelisuus, kansanlähetys, herännäisyys ja lestadiolaisuus (RY ja esikoislestadiolaiset) , jotka järjestävät aktiivisesti erilaisia seurakuntatilaisuuksia. Yhteistyö merkittävä resurssi toiminnan ja vapaaehtoisten kannalta. Helluntaiseurakunta on merkittävin kirkon ulkopuolinen toimija. Vapaaseurakunta on varsin pieni yhteisö. Yhteistyö luterilaisen kirkon kanssa nähdään toivottavana kummassakin seurakunnassa ja yhteistyötä tehdään yhä enemmän.

8 Missio seurakunnan perustehtävä
Seurakunnan tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda heidän elämäänsä kestävä perusta ja rohkaista heitä välittämään läheisistä ja luomakunnasta Kaste- ja lähetyskäskyn (Matt. 28: 18-20) mukaisesti

9 Visio seurakunta vuonna 2017
Seurakuntalaiset, luottamushenkilöt ja seurakunnan työntekijät rakentavat yhdessä: Aktiivista ja elävää hengellistä yhteisöä, joka On jäsentensä arvostama kohtaamispaikka ja joka julistaa rohkeasti evankeliumia ja on avoimesti mukana jäsentensä juhlassa ja arjessa.

10 Visio – Mitä se on? Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset hoidetaan mahdollisimman hyvin. Seurakunta kohtaa jokaisen jäsenensä tasavertaisena yksilönä, joka tarvitsee henkistä ja hengellistä tasapainoa. Vuorovaikutteinen sähköinen media integroituu luonnolliseksi osaksi seurakunnan toimintaa. Hyvin organisoitu ja koulutettu joukko vapaaehtoisia vastuunkantajia hoitaa heille osoitettuja mielekkäitä ja vastuullisia palvelutehtäviä.

11 Toiminnan painopisteet 1
Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset Messujen ja toimituksien laadukas hoitaminen siten, että yhä useampi seurakuntalainen löytäisi yhteisen jumalanpalveluksen omakseen Perheiden, lasten ja nuorten jumalanpalveluksien sekä jumalanpalvelus- ja musiikkikasvatuksen lisääminen Kristillinen kasvatus ja perheiden tukeminen Perhekerhoihin, pyhäkoulutoimintaan ja lasten kristilliseen kasvatukseen panostaminen Nuorten sitouttaminen seurakuntaelämään Diakoniatyö ja kaikkein heikoimpien etu Pitkään jatkunut Euroalueen huono taloustilanne ja työttömyys on suuri haaste toimiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi Yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin kanssa Vapaaehtoisten saaminen toimintaan mukaan

12 Toiminnan painopisteet 2
Kansainvälinen työ Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia ovat osa seurakunnan perustehtävää ja siten kaikille yhteistä työalaa. Vapaaehtoistoimijat ovat tässä työssä avainasemassa. Toiminnan kautta saatavien vapaaehtoisvarojen lisäksi talousarvioon varataan vuosittain vähintään 2% arvioiduista verotuloista lähetystyön ja Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. (2011 n.2,5%) Vapaaehtoisten kutsuminen, kouluttaminen ja varustaminen vastuunkantajiksi Kutsuminen, motivointi, kouluttaminen ja mielekkäiden vastuutehtävien löytyminen aktiivisille seurakuntalaisille liittyy kiinteäksi osaksi seurakunnan toimintaa Hyvin hoidettu viestintä Seurakunta näkyy ja kuuluu osana yhteisöä iloisella ja positiivisella tavalla Toiminnan aktiivinen ja ajankohtainen, tavoittava mainostaminen kotisivuilla, ilmoitustauluilla sekä paikallislehdistössä Tiedon kulun parantaminen myös sisäisessä viestinnässä

13 Toimintaa ohjaavat arvot
Pyhän kunnioitus Sitoudumme Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen Erilaisuus hyväksytään ja tehdään yhteistyötä herätysliikkeiden ja muiden kirkkokuntien kanssa Vastuullisuus ja arjen tukeminen Huolehdimme läheisistämme ja tavoittelemme kohtuullisuutta elämässämme Haluamme rohkaista toiminnassamme ihmisiä elämään omassa arkipäivässään. Työntekijät ovat seurakuntalaisia varten ja heihin voi luottaa. Oikeudenmukaisuus Kunnioitamme kaikkia ihmisiä ja kohtelemme heitä tasapuolisesti Totuudellisuus Seurakunta ei aseta kyseenalaiseksi olemassaoloaan omissa eikä muiden silmissä Seurakunnan toiminta on rohkeasti julistavaa, avointa ja läpinäkyvää Uudistuminen Seurakunta elää nopeasti muuttuvassa maailmassa Se uskaltaa tarvittaessa luopua aikansa eläneistä toiminta- ja ajattelutavoista sekä asenteista

14 Rakenteet Talouden tasapainottaminen strategiakauden aikana vaatii edelleen toimenpiteitä kiinteistö- ja henkilöstökulujen vähentämiseksi Kiinteistöjen määrää vähennetään edelleen mahdollisuuksien mukaan Henkilöstön määrä pidetään toiminnan tarpeita vastaavalla tasolla Henkilöstön vähentyessä, myös toimintaa vähennetään Toiminnat pyritään keskittämään seurakuntakeskukseen

15 Henkilöstö Henkilöstö
Henkilöstö on ammattitaitoista, motivoitunutta ja työkykyistä Henkilöstön määrä pidetään järkevässä suhteessa toiminnan tarpeisiin ja talouden realiteetteihin Työntekijöiden työoloihin ja työhyvinvointiin panostetaan Henkilöstökoulutuksen määrä pidetään riittävän hyvällä tasolla. Koulutuksen tarve lähtee seurakunnan tarpeesta käsin.

16 Strategian päivittäminen
Seurakuntamme käsittää strategian elävänä prosessina Strategiaa käytetään apuna vuosittaisen toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisessa. Samassa yhteydessä tarkistetaan strategian suuntaviivat sen perustana olevien olosuhteiden myötä