Hoito ja kuntoutus mielenterveyden häiriöissä

Esitys aiheesta: "Hoito ja kuntoutus mielenterveyden häiriöissä"— Esityksen transkriptio:

1 Hoito ja kuntoutus mielenterveyden häiriöissä
Ylilääkäri Jukka Kärkkäinen, THL Polut hoitoon ja kuntoutukseen -työpaja jukka kärkkäinen

2 Hoito-kuntoutuspolku
Vaiheistettuja, oikea-aikaisia toimia sairauden hoitamiseksi tai lievittämiseksi ja toimintakyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Lääketieteellinen/psykiatrinen tutkimus (huom. myös somaattinen arvio), diagnoosi, yksilöllinen hoito/kuntoutussuunnitelma, ks. Käypä hoito - suositukset. Toipumisen ja kuntoutumisen etenemisen seuranta ja ohjaus. jukka kärkkäinen

3 Tausta - ongelmat Mielenterveyshäiriöt ovat väestössä yleisiä ja aiheuttavat sairausryhmistä eniten sairastumista, vajaa- työkykyisyyttä ja työkyvyttömyyttä. Hoitoon pääsyssä/hakeutumisessa esteitä ja viiveitä, hoidon laadussa puutteita ja alueelliset erot suuria. Kuntoutuksen (lääkinnällisen ja ammatillisen) toimintamalleissa kehitettävää – tällä hetkellä eivät ehkäise riittävästi työkyvyttömyyttä/eläköitymistä. Kuntoutujien hoito- ja palveluketjujen ja toimijoiden yhteistyön puutteet, kuntoutuspalvelujen riittämättömyys ja soveltuvuuden puutteet. Työhön paluuta ei pidetä tavoitteena – kuntoutustoimet eivät jatku riittävän tehokkaina työelämään tähtäävinä (huom. sijoita ja kuntouta -periaate). jukka kärkkäinen

4 Hoito- ja kuntoutuspolun valinta
Arvioitava: Mikä on ennuste kuntoutua työelämään? Onko työhön paluu tavoite? Suunniteltava ja toteutettava palveluprosessi työhön paluun kuntoutumisen tueksi Palvelut rakennettava alueellisesti toimivaksi palveluketjuksi. jukka kärkkäinen

5 Mielenterveyskuntoutujan palveluketjun kehittäminen – tavoite paluu työhön (SLL 18/2006, taulukko 1. kirj. Kivekäs,Kinnunen,Ahlblad) jukka kärkkäinen

6 Kuntoutuksen määritelmä
Kuntoutus tarkoittaa prosessia, jonka avulla henkilöitä, joiden toimintakyky on alentunut, autetaan saavuttamaan ja ylläpitämään mahdollisimman hyvä fyysisen, aistimuksellisen, älyllisen, psyykkisen tai sosiaalisen toiminnan taso. Kuntoutus tarjoaa keinoja ja välineitä, joita he tarvitsevat mahdollisimman itsenäiseen elämään ja itsemääräämisoikeuteen (WHO mukaeltu). Kuntoutus sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan toimintakyvyltään heikentynyttä potilasta itse auttamaan itseään ja kuntoutumaan. Diagnoosipohjaisen arvioinnin lisäksi tarvitaan erityisesti toimintakyvyn arviointia (ICF) ja toimintakykymittareita jukka kärkkäinen

7 TOIMIA -tietokanta Ilmainen ja avoin työväline kaikille toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista kiinnostuneille asiantuntijoille ja ammattilaisille (avattu 2011) Noin 80 toimintakykymittarin perustiedot ja soveltuvuusarviot eri käyttötarkoituksiin  Asiantuntijoiden laatimia suosituksia ja ohjeita toimintakyvyn mittaamisesta erilaisissa käyttötilanteissa Tietokannassa julkaistut suositukset ja mittarit ovat käyneet läpi TOIMIA:n arviointiprosessin, jossa niiden validiteettia, reliabiliteettia ja käytettävyyttä tiettyihin tarkoituksiin on systemaattisesti arvioitu. TOIMIA-tietokanta on kehitetty Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisessa asiantuntijaverkostossa TOIMIA:ssa. TOIMIA:n asiantuntijaryhmät huolehtivat sisällön päivittämisestä ja täydentämisestä uusilla mittareilla ja suosituksilla. THL koordinoi TOIMIA-verkostoa ja ylläpitää tietokantaa.  jukka kärkkäinen

8 Esim. SOFAS Social and Occupational Functioning Scale
Antaa kokonaisarvion ajankohtaisesta sosiaalisesta ja ammatillisesta (työ tai opiskelu) toimintakyvystä. Arvio on mahdollista tiivistää numeroarvoksi asteikolla 0–100, jatkumo huomattavasti heikentynyt - erinomainen toimintakyky. Arvo 80 – 90 kuvaa normaalia hyvää toimintakykyä ja 50 tai alle vakavaa heikentyneisyyttä.  Suositeltu käytettäväksi ainakin mielialahäiriöpotilaiden toimintakyvyn kuvaamiseen (Facultas, Depressio, Kaksisuuntainen mielialahäiriö –KH-suositukset). jukka kärkkäinen

9 jukka kärkkäinen

10 Käypä hoito –suositukset (Duodecim)
Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset stressireaktiot ja –häiriöt Unettomuus ADHD (lapset ja nuoret) Syömishäiriöt (lapset ja nuoret) Liikunta, kielellinen erityisvaikeus (dysfasia), lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen jukka kärkkäinen

11 Depressio - käypä hoito –suositus (6.7.2016)
Masennustilojen akuuttihoidossa keskeisimpiä spesifisiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat Nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita lievissä ja keskivaikeissa depressioissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää depressiolääkehoitoa, psykoottisissa yhdessä psykoosilääkkeen kanssa Mitä vaikeampi masennustila on, sitä tärkeämpi on depressiolääkehoidon rooli ja psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon jukka kärkkäinen

12 Depressio – käypä hoito Lääkinnällinen kuntoutus
Masennuspotilaiden yleisin kuntoutus on psykoterapia, joka on todettu vaikuttavaksi tässä häiriössä. Psykoterapia voi edistää työelämässä pysymistä ja sinne siirtymistä. Psykoterapiaa voi saada julkisessa terveydenhuollossa (joskus myös maksusitoumuksella yksityistä) tai Kelan tukemana kuntoutuksen tai yksityisiltä psykoterapeuteilta (itse maksaen). Kuntoutuskurssit, joille voi hakea Kelalta harkinnanvaraisena kuntoutuksena. jukka kärkkäinen

13 Helsingin psykoterapiatutkimus
Selvittää lyhyen ja pitkän psykodynaamisen ja voimavara- suuntautuneen psykoterapian vaikuttavuutta RCT -asetelmassa (326 satunnaistettu hoitoon) mieliala- ja ahdistuneisuusoireisiin, lisäksi verrataan psykoanalyysin läpikäynyttä ryhmää (valintavaiheessa N=47, 41 aloitti hoidon) Kaikissa neljässä hoitoryhmässä, voimavarasuuntautuneessa terapiassa, lyhyessä ja pitkässä psykodynaamisessa psykoterapiassa ja psykoanalyysissa, oireiden määrä väheni 5 vuoden seurannan aikana ja oli pienimmillään hoidon päättyessä 1 vuoden seurannassa, jolloin molemmat lyhyet terapiat olivat päättyneet ja molemmat pitkät terapiat olivat vielä käynnissä, lyhyisiin terapioihin ohjatuilla potilailla oli keskimäärin vähemmän oireita kuin pitkiin terapioihin ohjatuilla potilailla 3 vuoden seurannassa, kun lähes kaikki pitkät psykodynaamiset psykoterapiat olivat päättyneet, tämä hoitomuoto oli keskimäärin vaikuttavampi kuin lyhyet terapiat ja psykoanalyysi 5 vuoden seurannan jälkeen oireissa ei havaittu eroja lyhyiden terapioiden ja pitkän psykodynaamisen psykoterapian vaikuttavuuden välillä, mutta psykoanalyysi, joka oli tuolloin päättynyt, oli keskimäärin vaikuttavampi kuin lyhyt ja pitkä terapia Knekt P, Lindfors O, Laaksonen M: Helsingin Psykoterapiatutkimus – psykoterapioiden vaikuttavuus viiden vuoden seurannassa. raportti 33/2010 jukka kärkkäinen

14 Depressio – käypä hoito Ammatillinen kuntoutus
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että työntekijä jatkaa työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta. Yksilöllisen tarpeen mukaan tukea. jukka kärkkäinen

15 Skitsofrenian alueellinen hoitomalli
jukka kärkkäinen

16 Skitsofrenian käyvän hoidon hoitopolut
Avohoidossa huomioitavat asiat: Hoito- ja kuntoutustarpeet ovat yksilöllisiä ja muuttuvia Palvelut muodostavat pitkäjänteisen hoidon turvaavan kokonaisuuden  Vastuu kuuluu väestövastuuperiaatteella toimivalle psykiatriselle avohoitoyksikölle Hoitoyksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä perusterveyden- huollon (myös koulu-, opiskelija- ja työth) sosiaalitoimen sosiaali- psykiatrista ja ammatillista kuntoutusta tarjoavien toimijoiden sekä potilas- ja omaisyhdistysten kanssa. jukka kärkkäinen

17 Skitsofreniapotilaan avohoito
Hoitomuotona ensisijainen avohoito toteutetaan paikkakunnittain yleensä: Erikoissairaanhoidon alaisessa psykiatrian poliklinikassa tai mielenterveystoimistossa tai Perusterveydenhuollon psykiatrijohtoisessa tai psykoosipotilaiden hoitoon perehtyneen yleislääkärin johtamassa mielenterveysyksikössä ja Yhteistyössä erilaisten kunnallisten ja yksityisten kuntouttavien yksiköiden kanssa. jukka kärkkäinen

18 jukka kärkkäinen

19 Käypä hoito – Skitsofrenia (22.1.2015) Ammatillinen kuntoutus
Jokaisen skitsofreniapotilaan kohdalla tulisi selvittää ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus ja tukea sen toteuttamista. Tuettu työllistyminen (sijoita ja kuntouta) edistää skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla A Kuntoutuja sijoitetaan ammattihenkilön tukemana suoraan työpaikalle ja hänelle tarjotaan tukea. Tuettu työllistäminen toimii paremmin kuin malli, jossa ensin asteittain harjoitellaan työtoimintaa ennen sijoittamista (kuntouta ja sijoita). jukka kärkkäinen

20 Kiitos mielenkiinnostanne!
Jukka Kärkkäinen LT, ylilääkäri Reformit-yksikkö p jukka kärkkäinen