TYÖYHTEISÖDIAGNOOSI. Työterveys Wellamo Oy

Esitys aiheesta: "TYÖYHTEISÖDIAGNOOSI. Työterveys Wellamo Oy"— Esityksen transkriptio:

1 TYÖYHTEISÖDIAGNOOSI. Työterveys Wellamo Oy. 3. 4. 2017
TYÖYHTEISÖDIAGNOOSI Työterveys Wellamo Oy Palvelupäällikkö Päivi Andelin-Patja

2 Sähköinen terveyskysely
Työterveys Wellamo toteutti sähköisen terveyskyselyn osana työpaikkaselvitysprosessia lokakuussa 2016 Tavoitteena oli selvittää henkilöstön terveyttä ja työkykyä uhkaavia riskitekijöitä Vastausaktiviteetti oli kokonaisuudessaan 82,1 % N. 147/179

3

4 Kyselyyn vastasi 147 työntekijää.
Vihreän kokonaistuloksen sai 44 vastaajaa. Keltaisen tuloksen sai 49 ja punaisen 54 työntekijää. Vain viisi työntekijää sai kokonaan vihreän rivin, eli ei riskiä millään osa-alueella. Tulosten riskitekijät painottuivat tules ja kipu puolelle. Henkilöriskianalyysin mukaan kaikissa yksiköissä oli suomen keskitasoa korkeammat riskit työkyvyn menettämiseen.

5

6

7

8

9

10 Nykyisen työkyvyn ruumiillisten vaatimusten kannalta kokee hyväksi tai erittäin hyväksi 86%. Kohtalaiseksi sen kokee 12%. Liikunnan vähyys näytti olevan yhteydessä tules oireisiin. 83 sai keltaisen tai punaisen tuloksen tule oireiden osalta. Sekä tule että liikunnan osalta 66/83 osalta kohonnut riski, eli liikuntaa ei tule riittävästi. Lisäksi osalla oli kivun osalta riskitekijöitä. Kuitenkin liikuntataso näytti pärjäävän hyvin verratessa koko suomeen. Vastanneista liikunnan osalta kohonneen tai korkean riskin tuloksen sai 112/147 työntekijää. Ohjelman arvioon vaikuttaa millaista työtä tekee. 36% tekee istumatyötä, 63% liikkuva työ, 1% ei ollut työssä? Painon osalta 68/147. Henkisten vaatimusten kannalta 83% kokee työkyvyn hyväksi tai erittäin hyväksi. 16% kohtalaiseksi

11 Kysymysten prosenttijakaumia
91% ei tupakoi lainkaan, tupakoivista 46% on usein tai joskus harkinnut lopettamista, 30 % on yrittänyt sitä. Verensokeri ei ole koskaan ollut koholla 88 %:lla. 96/147 on kuitenkin kohonnut tai korkea riski sairastua DMII. 57% kertoo liikkuvansa 3 x viikossa tai useammin. 1-2 kertaa viikossa liikkuvia on 36%. Liikuntaa harrastetaan pääosin min sekä siten, että hengästyy. 80% vastaajista käyttää alkoholia 2-4 kertaa kuukaudessa tai harvemmin. Tällöin 74% ottaa 1-2 annosta.

12 86% kokee mielialan valoisaksi ja hyväksi tai ei ole alakuloinen eikä surullinen.
94% suhtautuu omaan tulevaisuuteen ”valoisasti” 91% elämä on sujunut onnistuneesti 83% on tyytyväinen elämäänsä. 16% ei nauti asioista samalla tavoin kuin ennen. 55% väsyy nopeammin kuin ennen. 39% ei väsy helpommin kuin ennenkään. 2% vähäinenkin työ uuvuttaa. 3% väsyminen on vierasta. 1% on liian väsynyt tehdäkseen mitään. 73 % ei ole ahdistunut tai jännittynyt. 23% ahdistuu tai jännittyy melko herkästi. 4% kokee olevansa tuskainen, ahdistunut, jännittynyt.

13 Mitkä ovat työkykyäsi kuormittavia tekijöitä
Mitkä ovat työkykyäsi kuormittavia tekijöitä? Mitkä ovat työkykyäsi tukevia voimavaroja? Vaikka tule oireet nousivat esille, kokee moni työssään kuormittavaksi tekijäksi henkisen kuormituksen. Moni yhdistää alentuneen työkyvyn henkisiin paineisiin, tule oireiden ei kuvata alentavan työkykyä useinkaan. Kiire tuli esille valtaosassa vastauksia. Nekin joiden työkyky oli hyvä, kuvasivat työssä paineita tuovan jatkuva kiire ja suuret työmäärät. Kuormittavaa kiirettä koettiin riippumatta työpisteestä Vähäinen henkilöstöresurssi, ”alimiehitys” mainittiin usein

14 Huolta herätti epäilyt esimiehen tasavertaisesta kohtelemisesta
Huolta herätti epäilyt esimiehen tasavertaisesta kohtelemisesta. Tämä liittyi usein kiertoon. Perehdytysten määrät vähentyneet. Tehtävät lisääntyneet vuoroissa Sisäilmaongelmat Jatkuvat muutokset, niiden nopeat toteutusaikataulut, muutosten johtaminen ja organisointi. Henkilöstön vaihtuvuus

15 Yksipuoliset työasennot
Työn kehittämiselle ei jää aikaa. Vuorotyö. Univaikeuksia useilla, ei aina liity yötyöhön. Melu koetaan häiritsevänä. Tiedon kulku Kysyttäessä työkyvystä kahden vuoden kohdalla 28 vastasi en ole varma tai tuskin. Työkykyiseksi itsensä arvioi 81%, en ole varma 16%, tuskin 3%. Vaikuttaako työyhteisö poissaolojen määrään? 89% ei vaikuta, 10% se vähentää poissaoloja, 1% se lisää

16 Voimavaroja Useissa vastauksissa koettiin voimavaraksi työkaverit.
Hyvä työilmapiiri, työkaverien tuki Toisinaan esimiehen kannustus oli mainittu, varsin usein myönteinen asiakaspalaute koettiin voimavarana. Työkykyä lisää hyvät työvälineet ja työkavereiden kollegiaalinen tuki. ” Erinomaisen hyvä työyhteisö tukee työkykyä”. Osaava henkilöstö, oma hyvä ammattitaito koettiin työkykyä tukevaksi tekijäksi. Harrastukset ja perhe Henkilöstö näyttää olevan varsin työhön sitoutunutta.

17 Onko sinulla sairauksia, joiden vuoksi olet ollut poissa työstä ja jotka edelleen vaikuttavat alentavasti työkykyysi? Oletko keskustellut asiasta esimiehesi kanssa? Useat kertoo keskustelleensa esimiehen kanssa terveydentilaan liittyvistä asioista. Aktiivisen tuen keskusteluita on käyty Työssä sinnittelijöitä tuntuu olevan. Oireita, kipua ja sairauksia, mutta silti ei ole oltu pois työstä. ”En ole ollut poissa, mutta kivut tuntuvat päivittäin ja häiritsevät työntekoa”. Sairaudet vahvasti tule puolen sairauksia.

18 Vastanneista 20% tekee 3-vuorotyötä.
Teetkö säännöllisesti yövuoroja ja liittyykö siihen esim. rytmihäiriötuntemuksia, suolisto-oireita, epäsäännöllisiä elintapoja tai univaikeuksia? Käytätkö unilääkkeitä? Vastanneista 20% tekee 3-vuorotyötä. Unihäiriöitä esiintyy. Univaikeuksia useilla, ei aina liity yötyöhön. 15 % ei koe minkäänlaisia univaikeuksia. 41% nukkuu yhtä hyvin kuin ennenkin. 19% on herätessään väsyneempi kuin aiemmin. 19% kärsii erilaisista univaikeuksista. 5% haittaa unettomuus. Vuorotyö koetaan kuormittavaksi, mutta ei ole erityinen ongelma. Muutamat toivoo kuitenkin voivansa vähentää yövuorojen määrää tai olla tekemättä niitä. Erityisesti ikääntyessä kuormitus kasvaa. Rytmihäiriötuntemuksia esiintyy jonkin verran liittyen yötyöhön. Unilääkkeet tai päihteet eivät nousseet esille huolestuttavassa määrin.

19 Tule oireet, nousee vahvasti esille.
Vastasit aiemmin kipua koskeviin kysymyksiin, kerro tarkemmin kivustasi? Tule oireet, nousee vahvasti esille. Yhdistetään yksipuolisiiin työasentoihin, oireilu lisääntyy. Sisäilmaoireet Vatsa oireilu, usein yhteys stressiin.

20 Ehdotuksia työkyvyn parantamiseksi
Oman henkilökohtaisen palautteen huolellinen lukeminen Ja sen perusteella oman terveysssuunnitelman tekeminen Henkilöstö mukaan työn suunniteluun? Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön? Kiireen hallinta? Ergonomia vastaava? Ryhmätoiminta (Hyvä kunto- Hyvä mieli, tules ryhmät, uniryhmä) Työterveyshuollon työkykykoordinaattorin käyttö

21

22 ei jatkotoimenpiteitä 56 Kirje 2 kutsu terveystapaamiseen 25 Kirje 3
kpl Kirje 1 ei jatkotoimenpiteitä 56 Kirje 2 kutsu terveystapaamiseen 25 Kirje 3 kutsu määräaikaistarkastukseen 32 näistä 10 alkutarkastuksia Kirje 4 ohjeistus suoraan lääkärille 5 Kirje 5 ohjesitus suoraan fysioterapeutille Kirje 6 ohjeustus työkykykoordinaattorille 4 Kirje 7 ohjeistus ryhmään näistä 2 psykologin voimavararyhmä ? Kirje 8 ryhmämuotoinen työkyvyn tuki, TULEN kuntoon-ryhmä 14 146

23 Tulen kuntoon - ryhmä työkyvyn tueksi
Tulen kuntoon ryhmän tavoite: Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon omahoitoon aktivoiminen fyysinen työkyky huomioiden Oman onnistumissuunnitelman laatiminen: Mitä? Miksi? Miten? Itsensä johtaminen Motivaation ylläpitäminen keskinäisen mentoroinnin avulla Vertaistuki ryhmässä Kohderyhmä: tuki- ja liikuntaelinoireiset sähköisen terveyskyselyn perusteella henkilöriskianalyysi: tule- kipu- mieliala Ryhmän sisältö: Ryhmä kokoontuu neljä kertaa, 1,5 tuntia kerrallaan klo Kerrat 1-2 keväällä 2017, loput kerrat sovitaan yhdessä ryhmän kanssa syys-talvikaudeksi 2017 Ryhmä jakautuu jo alussa kahden tai kolmen työntekijän vertaisryhmiin. Nämä ryhmät tukevat kunkin onnistumissuunnitelman tavoitteiden toteutumisessa koko prosessin ajan