Mielenterveyden häiriöt ja rikoskäyttäytyminen maahanmuuttajanuorilla

Esitys aiheesta: "Mielenterveyden häiriöt ja rikoskäyttäytyminen maahanmuuttajanuorilla"— Esityksen transkriptio:

1 Mielenterveyden häiriöt ja rikoskäyttäytyminen maahanmuuttajanuorilla
Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

2 Nuoruusikä v Nuoruusikä alkaa puberteetista ja päättyy aikuisen persoonallisuuden rakenteiden vahvistumiseen varhaisnuoruus: muuttuva ruumis keskinuoruus: muuttuvat sosiaaliset suhteet myöhäisnuoruus: oma paikka yhteiskunnassa Nuoruusiässä kaikki kehityksen osa-alueet ovat jatkuvassa muutoksessa ja keskenään epätahdissa Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

3 Nuoruusiän kehitysvaihe ja antisosiaalinen käyttäytyminen
Elämyshakuisuus lisääntyy nuoruusiässä ja impulsiivisessa tarpeentyydytyksessä ja mielihyvässä aktivoituvat aivoalueet kehittyvät aikaisemmin kuin pitkäjänteistä harkintaa ja tarpeentyydytyksen viivästämistä säätelevät Varhaisnuoruusiän normatiivinen regressio Tarve itsenäistyä lapsenomaisista riippuvuussuhteista vanhempiin Kulttuuriset olettamukset nuoruusiästä, vastuun ja vapauksien antaminen Nuoruusikä on antisosiaalisen ja rikollisen toiminnan kannalta aktiivista aikaa, mutta valtaosa nuorista ei syyllisty vakaviin antisosiaalisiin tekoihin Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

4 Käyttäytymisen kontrolli nuoruusiässä
Itsekontrolli 100% Kehityksen ongelmat Ulkoinen kontrolli 0% 12 18 Ikä Vermeiren 2003 Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

5 Nuorten rikollisuus ja mielenterveys
jokin psykiatrinen häiriö on 70-90% rikoksista tutkituilla / tuomituilla nuorilla käytöshäiriö, tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriö, päihdehäiriö, traumaperäinen häiriö, masennus heikko kykyprofiili,oppimisen erityisvaikeudet traumatausta Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

6 Mielenterveyden ongelmat tavallisimpia nuorilla, joiden rikoskäyttäytyminen
alkaa varhain tapahtuu yksin on väkivaltaista on pysyvää ja joilla on traumahistoria (joka usein liittyy vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmiin) Doreleijers ym 2000, Kataoka ym 2001, Vermeiren ym 2000,2002, Ruchkin ym 2003, Teplin, Abram ym ( ), Vermeiren et al. 2006, Colins et al. 2010, Fazel et al. 2010 Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

7 Reaktiivinen ja proaktiivinen väkivaltakäyttäytyminen
reaktiota tapahtuneeseen, tapahtuvaan tai tulevaan tapahtumaan impulssikontrollin ongelmat kiihtynyt suuttumus aggressiivinen virhetulkinta heikot sosiaaliset taidot kova, väkivaltainen kuri, uhritausta suunniteltua välineellistä ei tunnelatausta käsitys aggressiivisen käyttäytymisen oikeutuksesta ja hyödyllisyydestä aggressiiviset roolimallit Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

8 Nuorten mielenterveyshäiriöt ja väkivaltainen käyttäytyminen
Käytöshäiriö Autismin kirjon häiriöt (Aspergerin oireyhtymä) ADHD Psykoosit Kehittyvä persoonallisuushäiriö Ahdistuneisuushäiriöt, mielialahäiriöt, syömishäiriöt Kaltiala-Heino ym. 2008 Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

9 Trauma ja väkivalta Traumaattiset tapahtumat kuten seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivallan kohteeksi joutuminen ja sen todistaminen ovat yhteydessä myöhempään ongelmakäyttäytymiseen kuten väkivaltaiseen käyttäytymiseen muita ja itseä kohtaan (sekä päihdekäyttöön, seksuaaliseen riskinottoon yms.) Nuoruusiässä riskinotto yleensäkin lisääntyy vapauksien lisääntyessä, tarpeiden muuttuessa, vanhempien valvonnan vähentyessä ja toveripaineiden takia Riskikäyttäytyminen > trauma > riskikäyttäytyminen PTSD trauman ja ongelmakäyttäytymisen välittävänä tekijänä Danielson ym. 2006, Kaltiala-Heino 2012 Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

10 Yhteiset riskitekijät
Vakava antisosiaalinen kehitys ja vakavat psykiatriset häiriöt liittyvät monin tavoin samoihin riskitekijöihin vanhempien antisosiaalisuus ja mielenterveyden häiriöt kehitysikäisen tarpeisiin vastaamaton vanhemmuus traumaattiset tapahtumat sosioekonominen huono-osaisuus ja syrjäytyminen yksilölliset ominaisuudet kuten kognitiivinen kapasiteetti, neurokognitiiviset vaikeudet, temperamentti epäsosiaalinen toveripiiri, johon liittymiseen edellä mainitut riskitekijät altistavat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

11 Erityistä maahanmuuttajanuorilla
Monet edellä mainituista riskitekijöistä voivat toteutua keskimääräistä useammin etenkin traumatisoivalla tavalla maahanmuuttaja-asemaan joutuneilla nuorilla Akkulturaatio- ja identiteettikehityksen ilmiöt voisivat aiheuttaa erityistä haastetta nuoruusiän kehitykselle uuteen maahan asettuessa Uudessa ympäristössä toimimattomat kulttuurisesti määräytyvät asenteet ja käyttäytymismallit Ennakkoluulot, syrjintä, viha ja viharikokset Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

12 Akkulturaatiostrategiat
Integraatio – identifioituminen sekä omaan etniseen ryhmään että yhteiskunnan valtavirtaan Assimilaatio – identifioituminen valtavirtaan oman etnisen taustan kustannuksella Separaatio – identifioituminen omaan etniseen ryhmään hyläten yhteiskunnan valtavirran Marginalisaatio – sekä oman etnisen ryhmän että yhteiskunnan valtavirran hylkääminen (Diffuusio – epämääräinen suhde asiaan) Berry 1997, 2006 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

13 Identiteetin rakentuminen
Identiteettistatukset Identiteettiprosessit Foreclosure Moratorium Identity diffusion Identity achievement Exploration in width Exploration in bredth Commitment making Identification with commitment Eriksonin, Marcian, Krogerin ja Luykcxin mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

14 Kuluttuurinen stressi, akkulturaatiostressi
Kahden kulttuurin ristiriitojen aiheuttama kuormitus Henkilökohtaisesti koettu etninen syrjintä arjen vuorovaikutustilanteissa Kokemus, että vastaanottava kulttuuri yleisesti on vastahakoinen ja negatiivinen maahanmuuttoa, maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan Tizmann et al. 2013, Cano et al Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

15 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Tiedon tarjonta Maahamuuttajataustaisten nuorten osuus rikosseuraamusjärjestelmässä Itse ilmoitettu tai informanttien kuvaama eksternalisoiva oireilu ja rikoskäyttäytyminen maahanmuuttajataustaisilla ja valtaväestön nuorilla Erilaiset psykiatriset, psykologiset ja rikoskäyttäytymisen ja mt-häiriöiden riskitekijöitä mittaavat tutkimukset väestössä ja rikosseuraamusjärjestelmässä olevien eritaustaisten nuorten joukoissa Pääosin sosioekonomisista syistä siirtolaisiksi hakeutuneiden vanhempien mukana muuttaneita ja/tai kohdemaassa syntyneitä nuoria Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

16 Rikoskäyttäytyminen ja rikosseuraamusprosesseihin joutuminen
Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret ovat yliedustettuina rikosseuraamusjärjestelmissä länsimaissa Etniset vähemmistöt eroavat toisistaan tässä asiassa Etnisiin vähemmistöihin tai keskimäärin huono-osaisempiin väestöryhmiin kuuluvat ovat länsimaissa seuraamusjärjestelmässä useammin vähäisempien rikosten takia kuin valkoisen enemmistön nuoret Toisen polven maahanmuuttajat ja kohdemaassa syntyneet Engen et al. 2002, Rodney ja Tachia 2004, Kempf-Leonard 2007, Fite ja Pardini 2009, Veen et al a ja b Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

17 Migraatio, disintegraatio ja rikoskäyttäytyminen
Deprivaatio Kulttuuriset syyt Disintegraatio rakenteellinen; aineellisen hyvinvoinnin saavuttaminen institutionaalinen; poliittinen osallisuus sosioemotionaalinen; ihmissuhteet (Baier ja Pfeiffer 2008) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

18 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Nuoren väkivaltakäyttäytymiseen mahdollisesti vaikuttavat integraation / disoitegraation elementit Baierin ja Pfeifferin (2008) mukaan Perhe Koulu Toveripiiri Media Rakenteellinen Perherakenne Sosioekonominen asema _ Millaista koulua käy Onko ikätoverisuhteita Homogeenisyys / heterogeenisyys Onko välineitä Käytön määrä Sosioemotionaalinen Arvot Vanhemmuustyylit Menestys Sitoutuminen Ryhmäkulttuuri Vapaa-ajan viettotavat Sisältö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

19 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
…jatkuu… Baier ja Pfeiffer (2008) testasivat disintegraation elementtien merkitystä väkivaltakäyttäytymiselle saksalais-, venäläis- ja turkkilaistaustaisten nuorten joukossa Tukea saatiin kulttuurisille selityksille Dominoivan maskuliinisuuden mallin omaksuminen oli yhteydessä väkivaltaiseen käyttäytymiseen Dominoivalle maskuliinisuudelle altisti fyysinen kuritus ja siltä suojasi korkeampi koulutus Dominoiva maskuliinisuus lisäsi todennäköisyyttä liittyä epäsosiaaliseen toveripiiriin ja se taas edelleen väkivaltakäyttäytymistä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

20 Akkulturaatio ja mielenterveys
Integraatio, assimilaatio, separaatio, marginalisaatio Integraatio on liitetty parempaan mielenterveyteen ja assimilaatio antisosiaalisuuteen, mutta tulokset ristiriitaisia Myös akkulturaatiostrategian epämääräisyys saattaa olla riskitekijä mielenterveyden kannalta Akkulturaatiostressi: uusi kieli, uusi kulttuuri, arvot ja säännöt, ulkopuolisuus Stevens et al. 2005, Tizmann et al. 2013, Cano et al. 2015, Ozbek et al. 2015, LI et al. 2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

21 Akkulturaatiosressi ja vähäinen antisosiaalinen toiminta
Tizmann ym. (2013) havaitsivat valtaväestössä ja kahdessa maahanmuuttajaryhmässä, että nuorilla maahanmuuttotaustaisilla oli enemmän antisosiaalista käyttäytymistä kuin enemmistöllä antisosiaalisuus väheni ajassa kaikilla ryhmillä samalla tavalla strukturoimaton vapaa-ajan vietto ikätovereiden kanssa ja vähäinen vanhempien valvonta liittyivät runsaampaan antisosiaalisuuteen maahanmuuttotaustaisilla myös akkulturaatiostressi riskitekijä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

22 Akkulturaatio ja rikollisuus: olettamuksia
Vastaanottavaan kulttuuriin sitoutuminen liittyy runsaampaan rikoskäyttäytymiseen, koska runsaampi ajan viettäminen perhepiirin ulkopuolella tyytymättömyys vertailtaessa itseä ja omia mahdollisuuksia ensisijaisesti kantaväestön ikätovereihin sulautuminen erityisesti sosioekonomisesti huono-osaiseen kantaväestöön alkuperäisestä kulttuurista erkaantuminen Akkulturaatiokuilu nuoren ja edellisen sukupolven välillä 1. vs 2. polven siirtolaiset (Sowa ym. 2000, Stevens ym. 2008) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

23 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
… jatkuu… Stevens ym. tutkivat akkulturaatiomallia rikoksista kiinni jääneiden ja yleisväestön marokkolaistaustaisten nuorten ja heidän vanhempiensa joukoissa Alankomaissa Rikoksia tehneet nuoret ja heidän vanhempansa edustivat useammin integraatiota ja väestön nuoret vanhempineen separaatiota Sukupolvien välisellä akkulturaatiokuilulla ei todettu merkitystä nuoren rikollisuudelle Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

24 Rikollisuutta selittävät tekijät eri etnisten ryhmien nuorilla
Fite ja Pardini (2009) tutkivat monenlaisten yksilöön, perheeseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvien riskitekijöiden merkitystä rikoksista pidätetyksi tulemiselle mustien ja valkoisten amerikkalaisten nuorten joukossa Mielenterveyden häiriöistä lapsuuden käytöshäiriö oli yhteydessä nuoruusiän pidätyksiin ja selitti mustien ja valkoisten eroa pidätysten määrässä (dep, anx, ADHD, ODD eivät) Konfliktien värittämä vanhempi-lapsisuhde, asuinalueen sosiaaliset ongelmat ja alhainen SES (yleisempiä mustilla) Merkityksellisiä itse riskitekijät, ei eri ryhmien erilainen herkkyys niille Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

25 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
… jatkuu… Bauer et al. (2011) tutkivat rikoskäyttäytymiseen liitettyjen psykososiaalisten riskitekijöiden esiintymistä itävaltalais-, jugoslavialais- ja turkkilaistaustaisilla rikosseuraamusprosesseissa olevilla nuorilla Itävallassa Turkkilaistaustaiset olivat tehneet lievempiä rikoksia Itävaltalaistaustaisilla korostui perheen dysfunktionaalisuus (erot, sijoitukset, väkivalta, vanhempien mt-ongelmat, päihde ja rikollisuus) ja psykiatrinen hoito Siirtolaistaustaisilla korostuivat kouluun ja koulutukseen liittyvät ongelmat Nuoren antama motiivi rikollisuudelle vaihteli Veen et al. (2011) tutkimuksessa äiti-poikasuhteen merkityksestä samansuuntaiset havainnot Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

26 Varhaisen rikoskäyttäytymisen uusiminen eri väestöryhmissä
Paalman et el. vertasivat marokkolais- ja hollantilaistaustaisia lapsina (<12 v) rikoksista kiinni jääneitä ja hollanninmarokkolaisia verrokkeja etsien uusintarikollisuutta ennakoivia tekijöitä Rikoksia kertaalleen tehneillä ja uusijoilla oli vähemmän tunne-elämän häiriöitä kuin verrokeilla ja eikä yllättäen enempää käytöshäiriöitä Perheongelmia kuten yksinhuoltajuus, taloudelliset ongelmat, perheenjäsenen pidätys, perheväkivalta enemmän kertatekijöillä ja vielä enemmän uusijoilla, samoin heikkoa koulumenestystä ja lukemisen erityisvaikeutta Voimakkaampi suuntautuminen hollantilaisuuteen yhteydessä runsaampaan rikollisuuteen Isoveli! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

27 Mt-häiriöiden oireet maahanmuuttajataustaisilla nuorilla
Maahamuuttostressi voisi aiheuttaa oireilua Toisaalta etenkin lapset kenties sopeutuvat nopeammin Hollannissa eri maahanmuuttajaryhmien nuoruusikäisillä ei joissakin tutkimuksissa havaittu enempää itse ilmoitettua oireilua kuin kantaväestöllä, toisissa havaittu eksternalisoivaa enemmän Nuoren, vanhemman ja opettajan arvioiden erot Vanhemman oma stressi, oireilu ja huoli Stereotyyppiset odotukset maahanmuuttajataustaisten (poikien) käyttäytymisestä Sowa et al. 2000, Stevens et al. 2003, Vollebergh et al. 2005, van Oort et al 2007 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

28 Mt-häiriöiden riskitekijät maahanmuuttajataustaisilla nuorilla
Sukupuoli Pitkäaikaiset somaattiset terveysongelmat Vanhempien tuen puute, vanhemman ja nuoren väliset konfliktit, vanhemmuuden ongelmat Vanhemman mielenterveysongelmat Vanhempien keskinäiset ongelmalliset välit Elämäntapahtumien määrä, trauma Motivaation puute, pitkästyneisyys Kielitaidottomuus uudessa yhteiskunnassa Koettu syrjintä, kulttuurinen stressi, rasismi Sowa et al. 2000, Janssen et al. 2004, Darwish Murad et al. 2004, Stevens et al. 2005, Cano et al. 2015, Kogan et al. 2015, Adriaanse et al. 2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

29 Mt-häiriöt ja rikoksen uusimisriski
Valtaosalla rikosseuraamusprosesseihin joutuvista nuorista on psykiatrinen häiriö tai useampia Erityisesti eksternalisoivat häiriöt liittyvät rikoskäyttäytymisen jatkumiseen Hollannissa tutkittiin itsearvioidun psykiatrisen oireilun ennustemerkitystä uusintarikollisuudelle etnisten hollantilaisten, marokkolaisten ja surinamilaisten nuorten joukoissa Itsearvioidussa oireilussa oli jnkv eroja etnisen taustan mukaan, mutta itsearvioitu oireilu ei ennustanut uusintarikollisuutta missään ryhmässä Colins et al. 2013 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

30 Väkivaltamyönteisen radikalisaation ensiaskeleet
Bhui ym. kehittivät tietyn uskonnon ja kulttuurin asiantuntijoiden fokusryhmähaastattelujen avulla myönteisiä asenteita väkivaltaista poliittista radikalismia kohtaan mittaavan mittarin ja selvittivät näiden asenteiden yleisyyttä ja riskitekijöitä (psyykkisen ja fyysisen terveyden ongelmat, heikko poliittinen osallisuus, vähäinen sosiaalinen pääoma, negatiiviset elämäntapahtumat, köyhyys, siirtolaisuus) vastaavassa väestössä 2.4% tutkituista osoitti radikalisaatiosympatioita ja 6.4% ei ollut väkivaltaista radikaalia toimintaa vastaan Mahdolliset radikalisaatiosympatiat olivat tavallisimpia hyvin vähän ja runsaasti ansaitsevilla, koulutuksessa olevilla, Britanniassa syntyneillä, kotona englantia puhuvilla ja pääosin omaan etniseen ryhmään kuuluvien kanssa seurustelevilla Masennus ja ahdistuneisuus ei yhteydessä, heikko koettu terveys suojasi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

31 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Päätelmät Nuorten mielenterveyden ongelmia ennustavat samanlaiset tekijät siirtolaisilla ja kantaväestöllä Nuorten rikoskäyttäytymistä ennustavat samanlaiset ongelmat siirtolaisilla ja kantaväestöllä Kulttuuriset seikat, ennakkoluulot, stereotypiat ja syrjintä saattavat vaikuttaa nuorten valikoitumiseen palveluihin, kun heillä esiintyy mt-häiriöitä, rikoskäyttäytymistä tai molempia Mielenterveyden häiriöiden merkitys rikoskäyttäytymiselle on samansuuntainen kantaväestöllä ja siirtolaisilla Psykososiaalisten ongelmien kasaantuminen johtaa mt-ongelmien ja rikollisuuden kumuloitumiseen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri