Kohti kansallista yhteisluetteloa?

Esitys aiheesta: "Kohti kansallista yhteisluetteloa?"— Esityksen transkriptio:

1 Kohti kansallista yhteisluetteloa?
Yleisten kirjastojen neuvoston yhteisluettelotyöryhmä

2 Työryhmä Seija Laitinen-Kuisma, pj , Pallas, Jkl ja ap.ktj
Inkeri Näätsaari, Pallas, KDK-pilotti Vaski-kirjastot ja ktj Jaana Käki, Origo-kirjasto, asiantuntija / järjestelmät Yrjö Lindegren, Millennium-kirjasto, asiantuntija / luettelointi (Helmet) Sirpa Tuomisto, Libra-kirjasto, asiantuntija /järjestelmät Sami Varjo, Pallas-kirjasto, asiantuntija / järjestelmät Tuomas Kunttu, Kyyti- ja Origokirjasto, informaatikko Erkki Lounasvuori, YKN/Keskuskirjasto, johtava suunnittelija

3 Missio tarkentaa neuvoston kannanottoa yhteiseksi linjaksi, jonka mukaan YKN ja kirjastot pystyvät jatkossa suuntaamaan omaa toimintaansa ja perustelemaan sitä päättäjille

4 Luettelointi kirjastoissa
Keväällä 2010 kaikille yleisille kirjastoille verkkokysely, jonka tavoitteena oli selvittää karkealla tasolla yleisten kirjastojen nykyisen luettelointimallin kustannukset ja käytäntöjä. Kyselyyn vastasi yhteensä 129 kirjastoa, joista maakuntakirjastoja on 20.

5 Kyselyn tulokset Suurin osa luettelointiin käytetystä työajasta kuluu luettelointitietojen kopioimiseen ja muokkaamiseen BTJ:n asema luettelointitietojen toimittajana on vahva % osuudella aineistosta Primaariluetteloinnin osuus on noin 10-20%,työajasta riippuen aineistosta ja kirjaston koosta.

6 Kaikki kirjastot käyttävät työaikaa tietueiden muokkaamiseen ja korjaamiseen. 2/3 vastanneista kirjastoista siihen kuluu alle 40 % työajasta. Kopioitujen tietojen muokkaaminen ja korjaaminen on nykymallissa melko tärkeä osa luettelointiprosessia, vaikka suurin osa käyttää samaa luettelointitietojen lähdettä. Luetteloinnin perusongelma nykymallissa on se, että useat kirjastot luetteloivat samoja teoksia ja muokkaavat tietueita omiin käytäntöihinsä sopiviksi. Tämä edellyttää merkittävää panostusta luettelointiin paikallisella tasolla.

7 Kustannukset kyselyn mukaan
Luettelointikustannukset muodostuvat sekä ostopalveluista että henkilötyövuosista Kyselyyn vastanneissa 129 kirjastossa luettelointiin käytetään yhteensä noin 199 henkilötyövuotta. Maakuntakirjastojen osuus tästä on noin 85 henkilötyövuotta. Vertailun vuoksi: BT:llä päätoimisia luetteloijia 10 henkeä, yleisissä kirjastoissa henkilökuntaa yhteensä 4.700 Ostopalveluihin maakuntakirjastot käyttivät vähän yli 10 henkilötyövuoden verran rahaa (vähän yli €).

8 Yhteisluettelon hyödyt
luettelointi rationalisoituu päällekkäistyön vähenemisen myötä luettelointi yhdenmukaistuu tietueiden laatu paranee yhteisluettelo toimii merkittävänä taustajärjestelmänä Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymälle ja sen pohjalta on nykyistä helpompi luoda muita uusia kansallisia verkkopalveluita. hakutulokset paranevat ja aineiston paikantaminen mm. kaukopalvelun tarpeisiin helpottuu.

9 Yhteisluettelon haasteet
Toimivan yhteistyökulttuurin luominen ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen Monet käytettävyyteen liittyvät seikat

10 Onnistutaanko yhteisluettelosta kehittämään joustava ja mukautuva luetteloinnin työkalu, joka ei hankaloita ja hidasta luettelointiprosessia niin, että kirjastojen asiakkaat saavat aineistot käyttöönsä nykyistä hitaammin? Onnistutaanko luettelointi hajauttamaan kirjastoille ja samalla säilyttämään yhteiset käytännöt ja riittävä tietokannan laatu? Onnistutaanko rakentamaan järjestelmä, jolla tiedot yhteisluettelon ja paikallisten tietokantojen välillä kulkevat ongelmattomasti?

11 Yhteisluettelon toteutumisen edellytykset
Taustaorganisaatio: tarvitaan kansallisella tasolla organisaatio, joka vastaa yhteisluettelosta  Kansalliskirjasto (hallinnointi, ylläpito, neuvonta- ja koulutustehtävät) Kansallinen rahoitus ohjelmistolisenssit palvelimen ylläpito ja siihen liittyvä työ palvelun ylläpitoon, kehittämiseen, neuvontaan ja koulutukseen liittyvä työ uutuuksien primääriluettelointi yhteisluetteloon, ostetaan BTJ:ltä? projektin aiheuttamat työkustannukset, sillä kirjastojen täytyy käyttöönottovaiheessa varata työntekijöitä paikallistasolla toteuttamaan muutosta Toimiva ohjausjärjestelmä: yleisten kirjastojen edustus yhteistyöryhmissä, joissa käsitellään luettelointia ja sisällönkuvailua Standardisalkku, jossa kuvataan käytettävät standardit, luettelointikäytänteet ja soveltamisohjeet

12 Yhteisluettelon toteutumisen edellytykset
Vahva tahtotila ja sitoutuminen yhteistyöhön kaikilla kirjastosektoreilla Toimivat rajapinnat yhteisluettelon ja paikallisten kirjastojärjestelmien välille sekä tietojärjestelmien yhteensovitustyö Omistukselliset edellytykset: kirjaston täytyy omistaa omat luettelointitietueensa

13 Millainen yhteisluettelo? Työryhmän suositus:
Pohjana yhteinen formaatti (MARC 21) Sisältää kattavan auktoriteettitietokannan (auktorisoidut asiasanat, henkilö- ja yhteisönimet ja yhtenäistetyt nimekkeet) Sisältää toimivan tuplakontrollin Sisältää aineiston ennakkotiedot ja uutuusaineiston nopean päivityksen Sisältää musiikki- ja av-aineiston tiedot

14 Millainen yhteisluettelo?
Sisältää kansallisbibliografia Fennican, joka on myös erotettavissa yhteisluettelosta Toimii bibliografisena tietokantana ja poimintaluetteloinnin lähteenä sekä asiakasliittymän kautta saatavuustietojen lähteenä Sen rinnalle rakennetaan kansallinen sosiaalisen metadatan palvelu tyyliin Ruotsin Öppna bibliotek Yhteisluettelo tulee avata vapaaseen kansalaiskäyttöön ja sen tulee sisältää avoimet julkiset rajapinnat.

15 Kiitos! Kysymyksiä?