Selvitys tiedonantovelvollisuuden vaikuttavuudesta

Esitys aiheesta: "Selvitys tiedonantovelvollisuuden vaikuttavuudesta"— Esityksen transkriptio:

1 Selvitys tiedonantovelvollisuuden vaikuttavuudesta
Tapio Kari

2 Lainsäädännön vaikuttavuus
Kaikkien vuoden 2011 jälkeen voimaan tulleiden lainsäädäntömuutosten vaikutus vuoden 2012 keväästä lähtien. Selvityksen mukaan palkkasumman kasvu vuonna 2015 oli noin 300 miljoonaa euroa. Siihen kohdistuva verotuoton kasvu noin 100 miljoonaa euroa. Sillä palkkasummalla toimiva rakennusalan yritys olisi todennäköisesti liikevaihdolla mitaten viiden suurimman joukossa. Palkkasummalla työllistetään noin työntekijää. Rakennusteollisuus RT

3 Tiedonantovelvollisuuden vaikuttavuus
Laajennetun tiedonantovelvollisuuden osuus toimialan palkkasumman kasvusta oli vuonna 2015 noin 31–34 miljoonaa euroa. Osuus palkkaan kohdistuvien verotulojen kasvusta noin 14–15 miljoonaa euroa. Urakkatietojen vaikutusta arvonlisäveroon mitattiin ja ne kasvattivat arvonlisäveron tuottoa vuonna 2015 varovaisen arvion mukaan noin 20 miljoonaan euroa. Tulos on samansuuntainen työntekijätietojen vaikutuksesta tehdyn mittauksen kanssa. Rakentamisen laajennettu tiedonantovelvollisuus on kasvattanut tämän selvityksen perusteella verotuottoa ainakin yhteensä 34– 35 miljoonaa euroa vuodessa. Rakennusteollisuus RT

4 Rakennusteollisuus RT

5 Rakennusteollisuus RT

6 Tiedonantovelvollisuuden kattavuus
Vuonna 2015 rakentamisen toimialan yrityksistä 37 prosenttia oli urakka- ja työntekijäilmoitusten piirissä ilmoitusvelvollisina tai ilmoituksen kohteena. Vaikka osuus yrityksistä on verrattain alhainen, tuli toimialan yritysten liikevaihdon summasta 94 prosenttia ilmoitusmenettelyn piirissä olevilta yrityksiltä. Toimialan maksamista palkoista 95 prosenttia oli näiden yritysten maksamia palkkoja ja työntekijöistä 91 prosenttia oli näiden yritysten työntekijöitä. Yritykset, jotka olivat muutoinkin hoitaneet verotukseen liittyvät velvoitteensa, olivat kattavasti rakentamisilmoitusten piirissä. Toisaalta tiedonantovelvolliset rakentamisen toimialan yritykset toimivat suurimmaksi osaksi sellaisten urakoitsijoiden kanssa, jotka ovat pääsääntöisesti hoitaneet verovelvoitteensa oikein. Näyttää, että osa harmaan talouden toimijoista saattaa rajautua rakentamisilmoituksen piirissä olevan joukon ulkopuolelle. Rakennusteollisuus RT

7 Tietojen puutteellisuus
Urakka- ja työntekijätiedoissa oli yleisesti virheitä tai puutteita. Tarkastuksista noin 30 prosentissa asiat olivat rakentamisilmoituksen näkökulmasta kunnossa eikä virheitä tai puutteita havaittu. Yhteensä 143 tarkastuksessa puuttui rakentamisilmoitukselta ilmoitettuja työntekijöitä yhteensä henkilöä. Urakkatiedoissa havaittiin puutteita 80 tarkastuksessa, joissa puuttuvia urakkasopimustietoja oli 480, yhteisarvolta 122,3 miljoonaa euroa. Tiedonantovelvollisista noin 18 prosenttia antoi ensimmäisen rakentamisilmoituksen vasta verotarkastuksen jälkeen. Merkittävin tietosisältövirhe oli väärän työnantajan ilmoittaminen, jota esiintyi 47 tarkastuksessa 399 henkilön osalta. Verohallinto antoi yrityksille kirjallista ohjausta 60 prosentissa kaikista tarkastustapauksista. Rakennusteollisuus RT

8 Työntekijäilmoitukset ja kulunvalvonta
Työntekijäilmoittamisen osalta yleinen havainto oli, etteivät työmaiden käytännöt tukeneet työntekijäilmoittamisen raportointia, jolloin työmaalta annetut työntekijäilmoitukset eivät olleet luotettavia. Työmaalla saattoi olla käytössä sähköinen kulunvalvonta ja erillinen leimauspiste myös työntekijäraportointia varten, mutta leimausten tekoa ei valvottu eikä työmaalta annettavaa työntekijäilmoitusta verrattu työmaan todelliseen tilanteeseen kohdekuukaudelta. Verotarkastuksessa on tullut vastaan tilanteita, joissa työntekijäilmoituksella on raportoitu vain puolet työmaan todellisesta vahvuudesta. Ongelmana on ollut myös se, että työntekijäilmoitus ei aina ole perustunut todelliseen työskentelyyn, kuten laki edellyttää, vaan esimerkiksi kulkuluvan voimassaoloon. Sähköinen kulunvalvonta oli käytössä ainakin jossain muodossa noin 68 prosentissa tilastoiduista työmaista. Sähköisten järjestelmien käyttöönottoa työmailla on lisännyt myös muut kuin verotukselliset syyt, sillä erilaisten asiakirjojen (tilaajavastuulain vaatimukset, pätevyydet) ja perehdyttämisten osalta sähköisyys on tuonut rakennusalalle uusia työkaluja. Rakennusteollisuus RT

9 Ulkomaalaiset työntekijät
Erityisesti lähetettyjä työntekijöitä koskevat tiedot olivat ristiriitaisia. Noin kolmasosa lähetetyiksi työntekijöiksi ilmoitetuista työntekijöistä oli ilmoitettu myös muulla statuksella. Työntekijäilmoituksilla ilmoitetuista kaikista työntekijöistä vain kuusi prosenttia oli ulkomaalaisten työnantajien palveluksessa. Osuus on alhainen verrattuna Rakennusteollisuus RT:n tammikuussa 2014 esittämiin arvioihin ulkomaisen työvoiman määrästä (22 %) Suomen rakennustyömailla. Verotarkastuksen havainnot tukevat selvityksen havaintoa oikean työnantajan ilmoittamiseen liittyvistä ristiriidoista. ELI ulkomaisia työntekijöitä ilmoitetaan kotimaisten yritysten palveluksessa oleviksi. Rakennusteollisuus RT

10 Kehittämisehdotuksia 1
Selvityksen havaintojen pohjalta ehdotamme sähköisen lomakkeen kehittämistä siten, että vapaakentät korvattaisiin mahdollisuuksien mukaan tietovalikoilla virheiden vähentämiseksi - esimerkiksi maatunnus valittaisiin valikon luettelosta. Ilmoitusmenettelyn kehittämisen yhteydessä tulisi myös uudelleen arvioida ja määritellä kerättävän tiedon sisältö. Arviointia tulisi tehdä myös menettelyn ja tietosisällön keventämisen näkökulmasta. Massavalvonnan kannalta vapaaehtoiset tiedot ovat ongelmallisia, koska vain osa tiedonantovelvollisista antaa tiedon. Tehokas massavalvonta edellyttää lisäksi, että annetut tiedot ovat yhtenäisiä. Esimerkiksi työntekijäilmoituksella työntekijän yksilöiminen henkilötunnuksella parantaisi työntekijöiden tunnistamista verrattuna nimen, syntymäajan ja veronumeron yhdistelmään ja tehostaisi valvontaa. Nykytilassa laiminlyöntimaksu ei ohjaa riittävän tehokkaasti ilmoituksen antamiseen, jos laiminlyöntimaksun määrä on liiketoimintaan nähden vähäinen. Ennakkoperintärekisterin poistamisen edellytyksiä tulisi selkeyttää rakentamisilmoitusten laiminlyöntien osalta. Rakentamisilmoitusten laiminlyönti tulisi ottaa huomioon ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen ja sieltä poistamisen edellytyksinä samoin kuin muut veroilmoitukset. Rakennusteollisuus RT

11 Kehittämisehdotuksia 2
Nykytilassa tilaaja on käsitetty sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Tämä tulkinta kuitenkin vaikeuttaa arvonlisäverotuksen laskutusliikenteen seurantaa kun tilaajana voi olla eri taho kuin laskun maksaja. Mikäli urakkatiedoilla halutaan muun ohella valvoa myös arvonlisäveron oikeellisuutta, tulisi arvonlisäverotuksessa yleiset edelleen laskutustilanteet ottaa huomioon tiedonantovelvollisuuden muodostumisen perusteita arvioitaessa tulevaisuudessa. Lisäksi perustajaurakoinnissa perustettavan asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön tiedonantovelvollisuutta tilaajana tulisi arvioida uudelleen, koska urakkatiedot käytännössä antaa useimmiten rakennusliike. Rakennusteollisuus RT

12 Tyyömaarekisteri Lisäksi tämän hetkinen tietosisältö ei muun muassa tue samaan työmaahan liittyvien urakkaketjujen tunnistamista, mikä vaikeuttaa lain tavoitteena olevan verovalvonnan tehostamista. Ilmoituksessa tiedonantovelvolliselle on annettu useampia mahdollisia tapoja yksilöidä työmaa. Selvityksen aikana esiin nousi selvittämisen arvoinen ehdotus, jossa työmaa yksilöitäisiin kiinteistötunnuksella ja rakennuslupanumerolla. Pääsääntöisesti kaikissa vähäistä suuremmissa rakennushankkeissa edellytetään rakennuslupaa. Voisiko ehdotuksen pohjalta löytyä ratkaisu työmaan ja urakkaketjun tunnistamiseen liittyviin ongelmiin? Verohallinnolle annattavan tiedon lisäksi muun muassa Aluehallintovirastolle tulee tehdä rakentamisen ennakkoilmoitus tiettyjen kriteerien täyttyessä. Aluehallintoviraston mukaan ilmoittamisessa on puutteita, eivätkä kaikki ilmoitusvelvolliset anna ilmoitusta. Verohallinnossa on keskusteltu yhteisestä useamman toimivaltaisen viranomaisen käyttöön tarkoitetusta työmaarekisteristä. Rekisteri voisi ratkaista työmaan identifiointiin liittyvät ongelmat, samoin kuin Aluehallintoviraston tarpeen saada tieto työmaasta heti töiden käynnistyttyä. Mikäli työmaarekisteri korvaisi osittain nykyisen ilmoituskäytännön, jossa tietoa annetaan usealle eri viranomaiselle, se samalla keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa. Myös toimialan etujärjestöjen suunnasta on esitetty toiveita, että digitalisaatiota hyödyntämällä tarvittavan tiedon tulisi olla yhdellä ilmoituksella usean ilmoituksen sijasta kaikkien toimivaltaisen viranomaisen käytössä. Rakennusteollisuus RT

13 Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen