Marjaana Kareinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Esitys aiheesta: "Marjaana Kareinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Opetusteknologian ohjelmistokehitystä konsortioyhteistyöllä: Case Sähköinen tenttiminen
Marjaana Kareinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Anni Rytkönen, Helsingin yliopisto

2 Lähtökohdat Sähköiseen tenttimiseen on kansallisesti kasvava tarve ja paine Tenttiakvaariotenttimisen vanhentuneille ohjelmistoille piti tehdä jotain Monta toimijaa, joilla samanlaiset tarpeet Sopimusteknisesti vähäisesti vaihtoehtoja Toimimiseen tarvittiin koordinaattori, johon CSC soveltui  Perustettiin EXAM-konsortio

3 Miksi uusi ohjelmisto? Käytössä olevat ohjelmistot elinkaartensa päissä Tarve tenttimisen prosessin kehittämiseen kokonaisuutena, mikä ei ollut mahdollista käytössä olevilla ohjelmistoilla Kartoitettiin mukanaolijoiden toiveet hyvästä sähköisen tenttimisen ohjelmasta ja vertailtiin tarjolla olevia palveluja (Suomessa käytetyt, ulkomaiset)  Vertailussa ei löytynyt ohjelmistoa, jonka suoraan olisi voinut ottaa käyttöön, eikä ohjelmistoa, jonka päälle olisi voinut järkevästi rakentaa

4 Miksi konsortio? Korkeakouluja, joilla yhteisiä tarpeita tenttimisen kehittämisen Käytänteiden yhtenäistäminen korkeakouluissa valtakunnan tasolla tätä päivää Opiskelijalle joustavuutta opintoihin, ei tenttipäivä ja –sali sidonnaisuutta 10 korkeakoulua, joista kellään ei ollut kapasiteettia lähteä toteuttamaan kehittämishanketta itsenäisesti CSC mukaan koordinaattorina ja puitetoimittajan tarjoajana

5 Tavoitteet Tavoitteet määriteltiin seuraaviksi:
Opiskelun tehostaminen (effective studying) Kustannustehokkuus (cost efficiency) Tilankäytön tehostaminen (effective usage of facilities) Hallintotyön vähentäminen tenttiprosessissa (less administrative work) Toimintavarmuus (reliability) Uudet ohjelmistotekniset ratkaisut (new software solutions)

6 Keskeinen tavoite Opiskelijoiden suoritusmuotojen monipuolistaminen, jotta tulevaisuudessa opiskelijan on mahdollista suorittaa tenttejä joustavasti paikkakunnasta riippumatta perustuen korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön. Lisäksi opettajat voivat koostaa yhteisiä tenttejä yli korkeakoulurajojen.

7 Konsortion alku: organisoituminen
Projektipäällikkö / CSC Tuoteomistaja Ohjausryhmä (1/osallistuva kk) Projektiryhmä (1/osallistuva kk) 1-2 kehittäjää / CSC:n sopimustoimittaja

8 Vallankaappaus Projektiryhmässä totesimme alle vuoden kuluttua, että organisaatio ei toimi; vuorovaikutuksella ei ole vaikutusta ja prosessista ulos saatava tuote ei ole sitä mitä haluttiin Konsortion jäsenorganisaatioiden edustajista eli asiakkaista muodostettiin tuoteomistajaryhmä johtamaan kehitystyön sisällöllistä määrittelyä Projektipäällikön roolin uudelleenmuotoilu Samaan aikaan kehittäjissä henkilövaihdoksia  Hyödynnetään monialaisen ryhmän monipuolista osaamista kulloistenkin tarpeiden mukaan

9 Ketterä projekti Kaikista korkeakouluista taloudellisen kontribuution lisäksi työpanosta ensiarvoisen tärkeää Korkeakoulukohtaisesti hetkellinen suuri panostus Korkeakoulujen kesken työmäärän tasaus Eri vaiheissa prosessia työpanos on vaihdellut sekä määrällisesti että osaamisalueiden suhteen korkeakoulujen välillä Projektin tapa toimia elänyt Etsitty projektia paremmin palvelevia ratkaisuja läpi elinkaaren

10 Haasteita Kun on pyritty määrittelemään ohjelmistoon toteutettava tapa toimia, on löydetty runsaasti vaihtelua ja ristiriitaisuuksia käytännöissä korkeakoulujen välillä Sama sana/asia käsitetään eri korkeakouluissa ja eri ihmisten toimesta eri tavalla (asioiden auki kirjoittaminen kunnolla vie aikaa) Kehittäjäryhmän jäsenten on osattava nähdä kansallinen kokonaisuus ohi korkeakoulukohtaisten tarpeiden (paineet omasta korkeakoulusta) Kansallisesti yhteisiä toimintatapoja on vähäisesti  Yhden pulman ratkaisu voi poikia useita uusia pulmia On osattava havainnoida ja erottaa toisistaan hyvät käytännöt, jotka halutaan ohjelmistoon toteuttaa, ja huonot käytännöt, joita ei haluta ohjelmistolla tukea

11 Mahdollisuuksia Projektilla on kansallista vaikuttavuutta sähköisen tenttimisen kehittämiseen Korkeakoulujen kesken on jaettu hyviä käytänteitä ja opittu toisiltamme, jolloin myös ohjelmiston kontekstina oleva prosessi on kehittynyt Esim. fasiliteetit, kypsyysnäyte, arviointiprosessi Tuote vaikuttaa riittävän uskottavalta - uusia korkeakouluja on tullut mukaan - nykyään 16 korkeakoulua Jokaisen korkeakoulun ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan - aika- ja resurssisäästö

12 Käsitteitä ja aiheeseen liittyviä prosesseja on tarkennettu ja yhtenäistetty
”Arviointi” ”Tenttiminen” ”Tenttitila” ”Kypsyysnäyte” Opetuksen ja opintohallinnon yhteistyö

13 Konkretiaa EXAM-projektin myötä tenttitiloja, niihin liittyviä käytäntöjä ja tenttimiseen liittyviä prosesseja on kehitetty Osalla ei aiempaa kokemusta, osalla pitkät perinteet Kypsyysnäyte on huomattu prosessina uudistusta kaipaavaksi Koemuotoinen suoritus vai iteroiva prosessi Kokonaisarkkitehtuuriin kohdistuvat huomiot suhteessa opetus / opintohallinto Kansallisella tasolla pyritään perustasollaan vakioituun toimintaan

14 Kannustamme: Tekemään yhteistyötä korkeakoulurajojen yli!
Nostamaan haasteellisetkin asiat keskusteluun! Uskaltamaan tekemään radikaaleja muutoksia, jos nykyinen toimintatapa ei toimi! Aktiivisesti lisäämään sähköisen tenttimisen mahdollisuuksia omissa korkeakouluissanne!

15 Kiitos! Lisätietoa Exam-järjestelmästä ja konsortiosta: