Antti Räsänen Joensuun yliopisto teologinen tiedekunta

Esitys aiheesta: "Antti Räsänen Joensuun yliopisto teologinen tiedekunta"— Esityksen transkriptio:

1 Antti Räsänen Joensuun yliopisto teologinen tiedekunta
Virsilaulua ja nutturoiden narinaa? Mitä suomalaiset odottavat uskonnonopetukselta? Suomen Uskonnonopettajien liiton kevätseminaari Helsinki Antti Räsänen Joensuun yliopisto teologinen tiedekunta

2 Välähdyksiä menneisyydestä
Uskonnonopettaja keskiajalla pappi tai munkki pedagogina Uskonpuhdistus oppialaksi uskonto Puhdasoppisuuden ajan uudet järjestelyt opettajaksi lehtori v koulujärjestys: oppilaitokset jaettiin akatemioihin, kymnaasehin eli lukioihin ja triviaalikouluihin Koulumuodot sulautettiin, aineenopettajan koulutus luvuilla

3 Muuttuva opettajuus Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kasvattaja (2000-luvun alku) Opettaja on sosiaalistaja ja kansankynttilä (1960-luvulle saakka) Opettajalla hyvä opetustaito (1970-luku) Asiantuntija (1980-luku) Reflektoiva tutkija (1990-luku)

4 Entäs sitten? Esittelen kaksi uskonnonopetukseen liittyvää empiiristä tutkimusta Koulun uskonnonopetus (STKSJ 248) Rehtorit ja koulunjohtajat

5 Koulun uskonnonopetus
Tehtäväksi asetettiin tutkia: Millaisia kokemuksia suomalaisilla on uskonnonopetuksesta omalta kouluajaltaan? Millainen uskonnonopettajan tulisi olla? Miksi uskontoa tulisi opettaa tai olla opettamatta? Miten uskonnonopetuksen sisältöä arvioidaan: mitä se on ja millä menetelmillä? Miten uskonnonopetus tulisi käytännössä ratkaista?

6 kuvaan miten tutkittiin ja millä aineistolla
esittelen tutkimustuloksia kolmessa osassa: (I) kuvailen millaisia kokemuksia kansalaisilla on uskonnonopetuksesta, (II) selvitän uskonnonopetuksen perusteluja ja oppiaineen luonnetta sekä (III) tarkastelen millainen uskonnonopettajan tulisi olla

7 Tutkimusaineisto ja -menetelmä
aineisto kerättiin kyselylomakkeella lomakkeessa kysyttiin vastaajan taustatietoja, kuten sukupuoli, ikä, asuinseutu, ammatti ja uskonnollisuus kyselylomakkeessa oli 112 Likert-asteikollista väittämää, jotka käsittelivät vastaajien kokemuksia uskonnonopetuksesta, uskonnonopettajasta ja –opetuksesta sekä uskonnonopetuksen toteuttamisesta Väestörekisterikeskus suoritti ositetun otannan suhteellista kiintiöintiä käyttäen Kysely suoritettiin syksyllä lähetetystä lomakkeesta palautettiin 588. Näistä 364 (63 %) oli naisia ja 216 (37 %) miehiä Analyysimenetelminä käytettiin regressioanalyysiä, faktorianalyysiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA), monimuuttujaista varianssianalyysiä (MANOVA), ryhmittelyanalyysia (Cluster Analysis) sekä Khin-neliön ja korralaatiokertoimen merkitsevyyden testausta

8 Tutkimusaineistoa kuvaavia piirteitä (1)
uskovainen neutraali hyväksyjä agnostikko skeptikko ateisti yhteensä % N pääkaupunkiseutu 8 49 19 16 15 (18.7) 88 Etelä-Suomi 14 52 20 7 23 (21.6) 131 Länsi-Suomi 21 48 13 9 33 (35.3) 189 Itä-Suomi 26 44 17 5 15 (11.3) 87 Pohjois-Suomi 50 18 10 4 14 (12.4) 76 100 571

9 Tutkimusaineistoa kuvaavia piirteitä (2)

10 Tutkimusaineistoa kuvaavia piirteitä (3)
1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku yhteensä 18–30 -vuotiaat 19 (15) 107 (85) 126 (22) 31–40 -vuotiaat 13 (17) 62 (83) 75 (13) 41–50 -vuotiaat 12 (10) 103 (90) 115 (20) 51–60 -vuotiaat 15 (10) 129 (90) 144 (25) 61–70 -vuotiaat 7 (9) 70 (91) 77 (13) 71–80 -vuotiaat 39 (100) 39 (7) 46 (8) 85 (15) 141 (24) 116 (20) 81 (14) 107 (19) 576 (100)

11 Tutkimusaineistoa kuvaavia piirteitä (4)
kielteiset ja kriittiset kokemukset uskonnonopetuksesta 33 prosenttia tutkimusaineistosta, keski-ikä 44 vuotta neutraalit kokemukset uskonnonopetuksesta 43 prosenttia koko tutkitusta joukosta, keski-ikä 43 vuotta myönteiset kokemukset koulun uskonnonopetuksesta 24 %, keski-ikä 49 vuotta

12 (I) Kokemuksia uskonnonopetuksesta
vaikeaa 4.0 helppoa vastenmielistä 3.7 mieluisaa arvovapaata oppiin sitoutunutta turhauttavaa 3.6 mielenkiintoista tarpeetonta tarpeellista maallistunutta 3.4 hengellistä epäuskottavaa 3.3 uskottavaa epäaitoa 3.2 aitoa merkityksetöntä vaikuttavaa ikävystyttävää 3.1 hauskaa ahdaskatseista suvaitsevaa elämälle vierasta 3.0 elämänläheistä arvosidonnaista moniarvoista yksipuolista 2.9 monipuolista ajastaan jäljessä 2.6 ajan hermolla paikalleen pysähtynyttä 2.4 uudistushaluista erillään muusta muuhun opetukseen liittyvää

13 Naisten ja miesten kokemukset (%)
kielteiset neutraalit myönteiset nainen (N = 340) 26 48 mies (N = 202) 44 34 22

14 Kielteisten, neutraalien ja myönteisten uskonnonopetuskokemusten osuudet ikäryhmittäin (%)

15 Uskonnonopetuskokemusten esiintyminen uskonnollisuuden mukaan luokiteltuna (%)

16 (II) Miksi ja millaista uskonnonopetusta?
Se on kirkon kasteopetusta uskonnonopetus on kirkon opetusta vallitseva viime vuosisadan alkupuolella, nykyään tähän vedotaan harvoin Kulttuurihistorian tuntemus edellyttää usein valtion kannalta esitetty perustelu opetus johdattaa oppilaat paikallis- ja kansalliskulttuurin tuntemiseen Antropos, ihmisyys oppilaan uskonnollisuus lähtökohtana painotettiin esim luvulla kansakoulukomiteassa Yhteiskuntaan sopeutuminen uskontokasvatus kansalaiskasvatuksena korostuu yhteiskuntakelpoisten kansalaisten kasvatus Etiikka ennen kaikkea usein esitetty perustelu korostaa uskonnon ja moraalin yhteyttä Monta kulttuuria, monta uskontoa

17 Millä perusteilla uskontoa tulee opettaa?

18 Ääripäät: kasteopetus ja kulttuurihistorialliset perustelut
Miehet torjuvat, naiset hyväksyvät Ei-uskonnolliset torjuvat, uskonnolliset hyväksyvät Vähän koulutetut torjuvat, korkeasti koulutetut hyväksyvät Kasteopetusperustelut Nuoremmat torjuvat, iäkkäämmät hyväksyvät Korkeasti koulutetut torjuvat, vähän koulutetut hyväksyvät

19 Millaista uskonnonopetusta koulussa tulisi olla?

20 Mikä selittää uskonnonopetuksen toteuttamistapojen kannatusta?
oma uskonnollisuus, kouluaikaiset kokemukset uskonnonopetuksesta, ikä koulutus, asuinpaikka

21 Mielikuvat uskonnosta oppiaineena

22 Millainen oppiaine uskonto on vastaajien arviointien mukaan?

23 (III) Millainen uskonnonopettajan tulisi olla

24 Ikä selittää suhtautumista uskonnonopettajaan

25 Oma vakaumus selittää myös

26 Summa Uskonnonopetus kuuluu kouluun
Tarpeellinen, mutta ei suosittu ja ei erityisen mielenkiintoinen Asiallisuus, maltillisuus, kiihkottomuus vahvuuksia, mutta kääntöpuolena eleettömyys, tunteettomuus, mieleenpainumattomuus Laaja-alaisuus

27 Rehtorit ja koulunjohtajat-tutkimus
Mistä tutkimus juontaa juurensa? Keväällä 2006 käynnistettiin tutkimusprojekti selvittämään kolmea teemaa: koulu, opettaja ja uskonnonopetus Tavoitteet tutkia uskontoa oppiaineena selvittää uskontoa opettavien käsityksiä oppiaineestaan kartoittaa koulujen opetuskäytäntöjä ja juhlaperinnettä Projektin puitteissa on kerätty kaksi empiiristä aineistoa kysely perusasteella uskontoa opettaville opettajille (N = 425) kysely rehtoreille ja koulunjohtajille koulun juhlista (N = 250)

28 Työskentelypaikkakunta

29 Vastaajajoukko ikäryhmittäin

30 Vastaajien työpaikka

31 Uskontojen opetus (n)

32 Uskonnonopetusnäkemykset tiiviisti

33 Mitkä tekijät selittävät näkemyksiä uskonnonopetuksesta?
Koulunjohtajan tai rehtorin sukupuoli Muutospaineiden alainen oppiaine-summamuuttujassa naisten keskiarvo merkitsevästi korkeampi kuin miesten Tulos ei kerro, ovatko naisrehtorit ja –koulunjohtajat muutoshakuisempia kuin miehet vai näkevätkö he katsomusopetuksen kaiken kaikkiaan eri valossa kuin miehet Työskentelypaikkakunnan koko Suurimmissa kaupungeissa työskentelevät näkivät uskonnon muita enemmän uskontotieteellisenä oppiaineena, mutta he myös pitivät uskontoa uskonnollista maailmankuvaa rakentavana oppiaineena enemmän kuin muut

34 Missä määrin seuraavat tahot ovat vastuussa koulun juhlien järjestämisestä?

35 Millaisin menoin koulussa vietetään suomalaiseen juhlaperinteeseen kuuluvia juhlia tai merkkipäiviä?
Tarkastelen otsikon kysymystä neljästä näkökulmasta. Ensiksi selvitetään, mitä juhlia ei kouluissa vietetä. Toiseksi tarkastellaan, mitä juhlitaan juhlatilaisuuksin. Lisäksi selvitetään, milloin mennään koulun ulkopuolelle juhlatilaisuuksiin ja lopuksi tarkastellaan, miten juhlat otetaan koulun päivänavauksissa huomioon.

36 Miten suuri vastuu seuraavilla tahoilla on lasten ja nuorten uskontokasvatuksesta?