3.5.2017 Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli Pirkanmaan LAPE Pippuri toimintasuunnitelma 2017-2018 3.5.2017 Kehittämistyöryhmän.

Esitys aiheesta: "3.5.2017 Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli Pirkanmaan LAPE Pippuri toimintasuunnitelma 2017-2018 3.5.2017 Kehittämistyöryhmän."— Esityksen transkriptio:

1 Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli Pirkanmaan LAPE Pippuri toimintasuunnitelma Kehittämistyöryhmän ensimmäinen tapaaminen Kaikille tulostettuna kuva Pippurista, STM:n koko hankesuunnitelma (josta poimittu tähän keskeiset). Tiina Civil

2 Pirkanmaan LAPE Tiina Civil

3 Vastuuryhmä 6 - Kehittämisryhmän kokoonpano
Vastuuryhmä 6 - Kehittämisryhmän kokoonpano Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli: Akaa, Orivesi, Tampere, Sastamala, Punkalaidun, Valkeakoski, Urjala, Ylöjärvi ja PSHP Päivi Katajisto (Johtava sosiaalitekijä, Ylöjärvi) Marja Mäkelä (Sosiaalityöntekijä, lastensuojelutiimin vetäjä, Akaa) Anneli Haliseva (Sosiaalityöntekijä, Sastamala ja Punkalaidun) Hanna-Leena Pohjola (Sosiaalityöntekijä, Urjala) Soile Merilä (Sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja, Valkeakoski) Heikki Sillanpää (Johtava sosiaalityöntekijä, Tampere) Raino Ketola (Vs. tehostelun perhetyön päällikkö, Tampere) Lotta Reito (Sosiaalityöntekijä, Tampere) Taina Raitanen (Sosiaalityöntekijä, Tampere) Ulla Mutikainen (Johtava psykologi, Perheneuvola, Tampere) Minna Nurminen (Suunnittelija, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Tampere) Sari Koivula (Kokemusasiantuntija) Sari Intonen (Vastaava sosiaalityöntekijä, Lastenpsykiatria, PSHP) Essi Julin (Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto) Muut hyödynnettävät työryhmät – joustavasti mukaan Pippurin/soten muut ryhmät Kuntien LAPE-ryhmät Muut eri toimijoiden sisäiset ja keskinäiset verkostot Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Tiina Civil

4 Kehittämistyöryhmän aikataulu ja työskentely
Kehittämistyöryhmän aikataulu ja työskentely Tapaamisaikataulu: klo Kaikkien kehittäjäryhmien yhteinen aloitus. Tutustuminen, tavoitteet ja toiminta. klo klo klo klo klo klo Työskentely: Kokouksiin osallistuminen ja välityöskentely Paikallinen keskustelu ja ajan varaaminen siihen/valmistelu Viestintä MyPirkanmaa –työskentelyalusta Muu viestintä spostitse tai puhelimitse Lapsivaikutusten arviointi LAVA –seminaarit Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Tiina Civil

5 Tavoitteet – Erityis- ja vaativimman tason palvelut
Tavoitteet – Erityis- ja vaativimman tason palvelut Muutostyön tavoitteena on uudistaa palvelut asiakaslähtöisyyden ja integraation periaattein, uudistaa palveluiden rakenteita sote- ja maakuntauudistus huomioiden sekä luoda työskentelytapoja, jotka perustuvat tutkimustietoon ja hyvin suunniteltuihin moniammatillisiin toimintamalleihin. Muutos koskee lasten, nuorten ja perheiden erikoissairaanhoitoa, lastensuojelua, vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä erityispalveluita, alaikäisille ja lapsiperheiden vanhemmille suunnattuja päihdehuollon erityispalveluita, opetustoimen kanssa yhteistyönä toteuttavia erityistason tukimuotoja, yhteistyössä poliisin kanssa toteutettavia työmuotoja sekä rikosseuraamuslaitoksen, yksityisten palvelutuottajien ja järjestöjen tuottamia erityispalveluita. Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Tiina Civil

6 Tavoitteet lastensuojelun osalta
Toteutetaan lapsia ja perheitä yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti auttava, monitoimijainen toimintamalli (Hackneyn malli) lastensuojelun sosiaalityöhön. Ammattilaisten osaamista vahvistetaan suhdeperustaiseen suuntaan palauttamalla ihmissuhdetyö lastensuojelun keskeiseksi menetelmäksi. Samalla pyritään lastensuojelun sosiaalityön kokonaisvaltaisen kulttuurin muutokseen systeemiseen ajattelun ja perheterapeuttisen työotteen avulla. Mallin käyttöönottoon liittyen on alkamassa koulutus. Kehittämistyöhön sitoutuvien kuntien esimiehiä ja työntekijöitä tuetaan mallin käyttöönotossa. Käyttökokemukset dokumentoidaan pilotoinnin yhteydessä. Tiina Civil

7 Systeeminen lastensuojelu -kouluttajakoulutus
Pilotointiin liittyy THL:n Systeeminen lastensuojelu -kouluttajakoulutus Aloitusseminaari Alkuhaastattelu yhdessä kouluttajaparin ja tiimin esimiehen kanssa Teoriapäivät , ja sekä neljä työnohjauskertaa 11/ /2018 Työpaja tiimien esimiesten tueksi Päätösseminaari Pilotointi käynnistyy syksyllä ensimmäisten teoriapäivien jälkeen. Pilotointiin lähtevät lastensuojelutiimit Sastamalasta ja Tampereelta, muut kehittämiseen mukaan lähteneet kunnat mukaan vähitellen. Tiina Civil

8 Toimenpiteet ja menetelmät
Tutustutaan paikallisiin tarpeisiin, osaamiseen ja toimintaympäristöön. Sitoutetaan johto ja henkilöstö systeemisyyteen. Varmistetaan henkilöstön osaaminen ja tarvittava koulutus. Asiakkaiden palautteiden systemaattinen kerääminen, arviointi ja hyödyntäminen kehittämistyön tueksi (esim. asiakaspaneelit lasten ja nuorten foorumit). Tiina Civil

9 Lähtökohtia Suomessa lastensuojelun avohuollosta ja kustannusvaikutuksista hyvin vähän tietoa. Lastensuojelun asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ennen lastensuojelun asiakkuutta, sen aikana ja sen jälkeen ei ole saatavissa kansallista tilastotietoa. Kunnilla ei ole lastensuojelun asiakkaiden palvelupolkuja kuvaavaa omaa seurantaa, eikä siten täsmällistä kuvaa eikä seurantaa lastensuojelutoiminnan kokonaiskustannuksista. Kansallisen SOTKA-tietokannan avulla on selvitelty lastensuojelun kustannuksia vuonna 2013: laitos- ja perhehoito 710 miljoona euroa ja muut lapsi- ja perhepalveluiden käyttökustannukset 450 miljoonaa euroa. Kuusi suurinta kaupunkia ovat seuranneet ja vertailleet lastensuojelun kustannuksia useiden vuosien ajan. (Heino ym. 2016, 5-6) HuosTa-hankkeen tekemä selvitys lastensuojelun kustannuksista osoitti, miten hankalaa on terveys- ja sosiaalipalveluissa laskea asiakkuuden vaatimien palvelujen ja hoitojen kokonaishintaa. Kustannusten ohella vaikuttavuuden seuranta on erityisen haasteellista (Heino ym. 2016, 5-6). Tiina Civil

10 Lähtökohtia Pirkanmaalla
Lähtökohtia Pirkanmaalla Pirkanmaalla on kerätty tilastotietoja (lapset ja perheet) vuonna 2015 keskustelun pohjaksi (Pirkanmaa2019). Vuonna 2015 Pirkanmaalla lasta. Sosiaalihuollon kustannukset n. 115 miljoonaa euroa, joista sijaishuollon kustannukset n. 60 % (sijoitettuna olleita lapsia 1290, kustannukset 69 miljoonaa euroa). Pirkanmaan sosiaalialan kehittäjäryhmän työrukkastuotoksia, jossa kuvauksia ja visioita lasten ja lapsiperheiden sosiaalipalveluista Pirkanmaalla ja esityksiä keskitettäviksi palveluiksi 9/2016. Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Tiina Civil

11 Miksi muutos on välttämätön?
Keskeisimmät lastensuojelun sosiaalityön ongelmat liittyvät tällä hetkellä suuriin asiakasmääriin, työntekijöiden jaksamiseen, kuormittumiseen, vaihtuvuuteen ja siirtymiseen lastensuojelusta muihin tehtäviin, kustannusten kasvuun sekä lasta ja perhettä auttavien toimijoiden yhteistyön vaikeuksiin. Lastensuojelun sosiaalityön ja muiden lastensuojelun palveluiden vaikuttavuudesta tiedetään vähän -> tutkittua tietoa siitä, miten lastensuojelun tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hyvää psyykkistä terveyttä ja fyysistä terveyttä, toimivia ja läheisiä ihmissuhteita sekä mahdollisuuksia onnistua opiskelussa ja muilla elämänalueilla voidaan parhaiten vahvistaa ja mitkä palvelut ovat vaikuttavampia, tarvitaan lisää. Lastensuojelun ongelmat ovat tällä hetkellä niin monitahoisia, ettei lastensuojelu selviä niistä yksin. Siksi tarvitaan monitoimijaisia malleja. Lastensuojelun avuksi tarvitaan yhä enemmän ja useammin myös monia lasten ja aikuisten erityistason ja vaativan tason palveluita. Tiina Civil

12 Lastensuojelun sosiaali- työn moniammatillinen toimintamalli
-Hackneyn malli Tiina Civil

13 ”Lapsen etu ei ole koskaan vain yksi monista huomioon otettavista seikoista, vaan lasta parhaiten palvelevalle näkökulmalle annetaan aina suurin arvo.” Tiina Civil

14 Toimintamallin tutkimus- ja tietoperusta
Systeemisyyteen perustuvaa lastensuojelutyötä on tutkittu ja dokumentoitu Hackneyssa (ks. esim. Goodman & Trowler 2012). Sosiaalityön professori Eileen Munro (2011) on tehnyt laajan arviointiraportin Hackneyn mallista. Systeeminen yksikkö vs. perinteiset tiimit (Forrester et al 2013) Forresterin ym. arviointi keskittyi mallin seikkaperäiseen kuvailemiseen ja ymmärtämiseen. Asiakkaiden näkemyksistä ja asiakasvaikutuksista kertyi sen sijaan vain vähän tietoa. Tutkimuksissa nousi esille, että työntekijät olivat vähemmän stressaantuneita ja viihtyivät paremmin, kohtasivat vähemmän väkivaltaa asiakkaiden taholta, luottivat enemmän arviointiinsa, asiakkaita tavattiin enemmän, työntekijöillä paremmat vuorovaikutustaidot, vanhemmat ja työntekijät yhteisymmärryksessä asiakkuuden syistä, perheet suhtautuivat työntekijöihin ja palveluihin myönteisemmin. Fagerströmin tutkimuskatsaus (2016) Fagerström, Katarina (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu: Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016 Suomen mallista ei ole saatavilla vielä tilastoja ja arviointia. Mallia on kokeiltu Mäntsälässä, Raumalla, Vantaalla ja Helsingissä. Tiina Civil

15 Taustalla oleva työ Syksyllä 2016 toteutettu työpajatyöskentelyn avulla tapahtuvaa mallinnustyöskentelyä -> Tavoitteena oli paikantaa monipuoliseen tietoon perustuvia palvelumalleja ja työskentelytapoja, joiden avulla lapset ja heidän läheisensä voivat jatkossa saada lastensuojelulta kokonaisvaltaista ja monipuoliseen osaamiseen perustuvaa, yksilöllisestä ja joustavaa tukea ja apua -> mallinnusraportti Lahtinen Pia, Männistä Leena, Raivio Marketta (2017) Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia: Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017 Tiina Civil

16 Keskeisiä periaatteita
Keskeisimmät periaatteet kiinnittyvät kaiken toiminnan läpäisevään systeemiseen ajatteluun, perheterapeuttiseen ymmärrykseen ja ihmissuhdeperusteisuuteen, lapsilähtöisyyteen, asiakkaiden osallisuuteen, mallin toteutumista tukeviin rakenteisiin sekä yhdessä jaettuihin arvoihin ja yhteensovittavaan johtamiseen Tiina Civil

17 Toimintamallin rakenne
Tiimirakenne: yksiköt työskentelevät yhdessä pieninä, 6-8 työntekijän tiimeinä. Oleellista on asiakkaita koskeva keskustelun ja reflektion suuri määrä ja korkea laatu, jaettu systeeminen lähestymistapa, työntekijöiden selkeät, eriytyneet roolit sekä määrätietoinen yhteisöllinen osaamisen kehittäminen. Viikottain tiimikokouksessa käsitellään asiakasasioita: arvioidaan, suunnitellaan ja tehdään riskien arviointia. Tiimikokous auttaa työntekijöitä hidastamaan ja ajattelemaan sekä etsimään toisenlaisia näkökulmia, hypoteeseja. Kirjauksissa ajattelu näkyy selkeästi, dokumentointi on läpinäkyvää ja suunnitelmallista. Systeemisen yksikön toimijat: konsultoiva työntekijä, lapsen sosiaalityöntekijä(t), vanhemman työntekijä(t), perheterapeutti ja koordinaattori Tiina Civil

18 Näkökulmia lastensuojelun uuteen toimintamalliin
Asiakkaiden näkökulma ja asiakasosallisuus. Kiinnostuksen kohteena on koko systeemi, jossa lapsi elää. Asiakas on alusta alkaen itse palveluiden suunnitellussa. Työntekijöiden osaamis- ja koulutustarpeet. Edellyttää perehtymistä systeemiseen ajatteluun ja toimintakulttuuriin, koulutus ja työnohjaus. Organisaatioiden tuki. Lähtökohta mallille on, että päättäjät ja lastensuojelun johto tuntevat ja jakavat yhteiset arvot. Suomalaisen lainsäädännön reunaehtoja. Suomalaisessa lainsäädännössä ei ole kohtia, jotka olisivat suoranaisesti esteenä tai rajoittaisivat systeemisen mallin käyttöönottoa Suomessa. Voimassa oleva lastensuojelulaki ( /417) useilta osin tukee sitä. Tiina Civil

19 Mallin hyötyjä Uudenlainen toimintakulttuuri sekä arvojen ja ideologian muutos: ongelmakeskeisyydestä siirrytään lapsen, perheen ja lähiyhteisön vahvuuksien ja voimavarojen etsimiseen. Sosiaalityöntekijät pystyvät keskittymään siihen, mihin heidät on koulutettu ja mihin he haluaisivat keskittyä: ihmissuhde- ja kohtaamistyöhön. Systeemisen ajattelun periaatteita tulee kouluttaa laajemminkin yhteistyökumppaneille. Näin systeeminen toimintakulttuuri lävistää muutkin lasten ja perheiden käyttämät palvelut. Työmuoto mahdollistaa asiakkaiden osallisuuden ainakin kahdella tavalla: ensinnäkin asiakkaat pääsevät mukaan itseään ja tilannettaan koskevaan keskusteluun, ongelman ja hypoteesien asettamiseen asiakkuuden alusta alkaen. Samalla heille tarjoutuu mahdollisuus kehittämiseen. Olennaisena osana on palautejärjestelmän luominen. Tiina Civil

20 Onnistumisen kriteerit
Lastensuojelun toimintakulttuuri on muuttunut kokonaisvaltaisesti. Tämä näkyy asiakkaiden, työntekijöiden ja organisaation sekä yhteistyökumppaneiden palautteissa. Systeeminen toimintaorientaatio on omaksuttu kaikilla organisaation tasoilla. Lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja heidän perheensä kokevat tulleensa autetuiksi ja osallisiksi aiempaa enemmän. Lastensuojelun työntekijöiden työajasta suurin osa on asiakkaita kohtaavaa ihmissuhdetyötä. Työntekijöiden työssä viihtyminen parantunut ja vaihtuvuus sekä sairauspoissaolot vähentyneet. Työntekijät kokevat työnsä mielekkäämmäksi työolosuhteet turvallisemmiksi kuin ennen kokeilun alkamista. Lastensuojelun kustannukset erityisesti sijaishuollossa ovat laskeneet. Lastensuojeluasiakkaiden määrä on vähentynyt, suunnitelmallisesti päättyneiden asiakkuuksien määrä on lisääntyminen ja niiden kesto on lyhentynyt intensiivisen työotteen ansioista. Tiina Civil

21 Riskien hallintasuunnitelma
Riskien hallintasuunnitelma Riski Riskiin varautuminen Kriittisimmät riskit muutoksen onnistumiselle liittyvät muutoksen kokonaisvaltaisuuden vaatimukseen. Työntekijät eivät koe mallia toteuttamisen arvoisena eivätkä sitoudu muutokseen. Johdon sitoutumattomuus ja muutoksen jääminen pelkästään tiimirakenteen tasolle. Asiakkaiden näkökulmasta riskinä on, että toteutus jää liian abstraktille tasolle, eikä muutos näy asiakkaan näkökulmasta palveluiden parempana saatavuutena, laatuna tai vaikuttavuutena. Pieni tiimi on haavoittuva. Sairastumiset, työntekijöiden väliset konfliktit ja ristiriidat vaikeuttavat nopeasti tiimin toimintaa. Riskinä on, ettei tiimin ympärille luoda riittävää tukirakennetta. Lastensuojelun nykyiset asiakasmäärät. Lastensuojelun ja muiden erityistason toimijoiden esimerkiksi lasten/nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö ei muutu yhteiseksi toiminnaksi. Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Tiina Civil

22 Hankkeen aikataulu Tiina Civil

23 Seuranta ja arviointi Systeemisen lastensuojelun toimintamallin arviointi LAPE-pilotoinnin puitteissa Lisätietoja arvioinnista ja tutkimuksesta Elina Aaltio, tutkija, Lapset, nuoret ja perheet, THL, Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Tiina Civil

24 Tutkimuskysymykset - Onko systeeminen lastensuojelu vaikuttava?
Toimivatko pilotit systeemisen mallin mukaisesti? Toimivatko piloteissa tehtävä asiakastyö perinteisestä asiakastyöstä systeemisen lastensuojelumallin tarkoittamalla tavalla? Eroaako asiakkaiden ja työntekijöiden kokemus palvelujen riittävyydestä ja asiakassuhteen laadusta pilottien ja perinteisten tiimien välillä? Mitkä tekijät ovat mahdollistaneet / estäneet pilottitiimejä toimimasta halutulla tavalla? Kerättävä aineisto: kysely asiakastyön organisoinnista, palautekysely työntekijöille, palautekysely asiakkaille ja havainnointi valikoiduissa tiimeissä Tiina Civil

25 Tutkimuskysymykset – Onko systeeminen lastensuojelu vaikuttava?
Onko malli kyennyt tukemaan ja auttamaan lastensuojelun asiakasperheitä perinteistä lastensuojelun asiakastyöskentelyä paremmin? Muuttuiko lapsen tilanne konkreettisesti parempaan suuntaan? Tapahtuiko vanhempien toiminnassa lapsen kannalta myönteisiä muutoksia? Paraniko lapsen ja vanhemman hyvinvointi (voimavaroja enemmän, kuormitusta vähemmän, kaltoinkohtelua vähemmän)? Kerättävä aineisto: Strukturoitu asiakastietoaineisto ja haastatteluaineisto Tiina Civil

26 Lopputulos 3.5.2017 Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)
Tiina Civil

27 Monitoimijainen malli syksyllä 2018
Monitoimijainen malli syksyllä 2018 Lastensuojelun asiakkaiden palvelupolkujen kuvaus: kartta, taulukko, joku muu? Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Tiina Civil

28 stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Tiina Civil, projektikoordinaattori, Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen – PIPPURI Tiina Civil