Uudet maakunnat ja työmarkkinajärjestelmän muutokset

Esitys aiheesta: "Uudet maakunnat ja työmarkkinajärjestelmän muutokset"— Esityksen transkriptio:

1 Uudet maakunnat ja työmarkkinajärjestelmän muutokset
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous, Mikkeli

2 Lähde: STM Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

3 Lähde: STM Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

4 Maakunnille siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain
Sosiaali- ja terveydenhuolto työntekijää Palo- ja pelastustoimi 6 366 työntekijää Maatalous- lomitus ja maaseutuhallinto 3 652 työntekijää Ympäristö- terveydenhuolto 1 308 työntekijää Muut tehtävät (mm. maakuntaliitot) 695 työntekijää Valtiolta siirtyviä AVI-, ELY ja KEHA-toimintoja n työntekijää 18 maakuntaa Yhteensä: Henkilöstöä luovuttavia kuntatyönantajia 353, jotka tekevät 382 liikkeenluovutusta maakunnille. Koskee n työntekijää valtio mukaan lukien. Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2016, Tilastokeskus ja VM Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

5 Kuntasektorilta maakuntiin 1. 1
Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain, työvoimakustannukset n. 11 mrd €/vuosi Maakunta Sote Palo- ja pelastus-toimi Maatalous- lomitus ja maaseutu- hallinto Ympäristö- terveyden- huolto Muut tehtävät mm. maa- kuntaliitot Palkkaa saavat yhteensä %-osuus Lisäksi palkattomalla virka- tai työvapaalla tms. ilman palkkaa olevia Kaikki yhteensä Etelä-Karjala 4 720 124 107 38 25 5 014 2,3 % 335 5 349 Etelä-Pohjanmaa 7 947 125 421 60 8 578 4,0 % 633 9 211 Etelä-Savo 6 397 411 148 48 30 7 034 3,3 % 517 7 551 Kainuu 3 399 66 91 33 24 3 613 1,7 % 317 3 930 Kanta-Häme 5 946 172 114 51 28 6 311 3,0 % 385 6 696 Keski-Pohjanmaa 3 311 53 188 29 13 3 594 276 3 870 Keski-Suomi 9 484 314 185 77 10 090 4,7 % 832 10 922 Kymenlaakso 6 074 215 134 50 6 497 469 6 966 Lappi 7 798 143 231 68 76 8 316 3,9 % 509 8 825 Pirkanmaa 16 596 585 207 93 45 17 526 8,2 % 1 707 19 233 Pohjanmaa 8 132 298 117 35 8 630 572 9 202 Pohjois-Karjala 6 945 286 233 7 559 3,5 % 580 8 139 Pohjois-Pohjanmaa 16 040 673 521 133 17 420 8,1 % 1 169 18 589 Pohjois-Savo 11 442 281 459 100 12 310 5,8 % 724 13 034 Päijät-Häme 8 061 266 20 8 463 592 9 055 Satakunta 9 080 239 104 9 517 4,5 % 555 10 072 Uusimaa 50 649 1 751 65 251 87 52 803 24,7 % 3 959 56 762 Varsinais-Suomi 19 803 364 236 88 79 20 570 9,6 % 1 448 22 018 Yhteensä 6 366 3 652 1 308 695 100,0 % 15 579 94,4 % 0,6 % 0,3 % Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2016, Tilastokeskus Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

6 Kuntasektorilta maakuntiin 1. 1
Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvä SOTE-henkilöstö tehtäväalueittain Maakunta Maakuntiin siirtyvä sote-henkilöstö tehtävälueittain Sote: Terveys-palvelut Sote: Sosiaali-huollon laitos-palvelut Sote: Sosiaali-huollon avo-palvelut Sote: Muu Yhteensä Etelä-Karjala 2 395 985 901 439 4 720 Etelä-Pohjanmaa 4 644 1 917 1 058 328 7 947 Etelä-Savo 3 595 1 575 1 001 226 6 397 Kainuu 1 932 400 778 289 3 399 Kanta-Häme 3 108 1 322 1 054 462 5 946 Keski-Pohjanmaa 2 045 703 348 215 3 311 Keski-Suomi 5 257 1 956 1 945 326 9 484 Kymenlaakso 3 046 1 764 923 341 6 074 Lappi 4 666 1 612 1 154 366 7 798 Pirkanmaa 10 278 2 718 2 708 892 16 596 Pohjanmaa 4 300 1 709 1 730 393 8 132 Pohjois-Karjala 4 076 1 291 1 280 298 6 945 Pohjois-Pohjanmaa 10 828 2 160 2 348 704 16 040 Pohjois-Savo 7 539 1 698 1 801 404 11 442 Päijät-Häme 5 360 1 320 1 220 161 8 061 Satakunta 5 108 1 999 1 505 468 9 080 Uusimaa 31 763 6 977 5 969 5 940 50 649 Varsinais-Suomi 11 517 3 609 3 598 1 079 19 803 35 715 31 321 13 331 %-osuus 60,2 17,7 15,5 6,6 100,0 Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2016,Tilastokeskus Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

7 Uudistuvien kuntien ja maakuntiin siirtyvä henkilöstö sopimusaloittain (prosentit pystysuoraan)
Sopimusala Uudistuvat kunnat Maakunnat Kaikki Lkm %-osuus KVTES 58,5 88,2 73,7 Opettajat 61 147 29,8 79 0,0 61 226 14,6 Tekniset 15 146 7,4 8 090 3,8 23 236 5,5 Lääkärit 1 16 920 7,9 16 921 4,0 Muut 844 0,4 845 0,2 Tuntipalkkaiset 7 870 167 0,1 8 037 1,9 Yhteensä 100,0 Lähde: Kuntasektorin palkat 2016, Tilastokeskus (kuukausi- ja tuntipalkkaiset) Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

8 Maakuntiin siirtyvä henkilöstö
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

9 Kunta-alan neuvotteluosapuolet
Kuntatyönantajat Pääsopijajärjestöt Palkansaaja-keskusjärjestöt KT Kuntatyönantajat edustaa Manner-Suomessa työmarkkinoilla 295 kuntaa ja 117 kuntayhtymää Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo JHL, JYTY mm. OAJ, Lääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto, Hammas-lääkäriliitto, KTN, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Talentia, Akavan Erityisalat SuPer, Tehy, Suomen Palomiesliitto Kunta-alan unioni SAK Akava STTK Henkilöstö ( ) pääsopijajärjestöittäin: JUKO 30 %, Kunta-alan unioni 27 %, KoHo 31 %, ja järjestäytymättömät 12 %. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

10 Kunta- ja maakuntatyönantajat KT
Hallitus (työmarkkinakeskusjärjestön tehtävät, koordinointi) Yritysjaosto Konserniyhtiö Konserniyhteisö Kuntajaosto Kunta Kuntayhtymä Maakuntajaosto Maakunta Uuden työnantajaorganisaation toimisto Kunkin työnantajasektorin tes-ves -toiminnasta päättävät jaostot. Jaostojen jäsenet valitaan kunta- ja maakuntavaalien voimasuhteiden perusteella sekä kyseisen työnantajasektorin edustajista. Yritysjaoston jäsenet valitaan yritysten edustajakokouksessa. Työmarkkinakeskusjärjestön hallitus valitaan jaostojen jäsenistä ja kokoonpanossa huomioidaan eri jaostojen painoarvo. Soveltuu työmarkkinarakenteeseen (keskusjärjestötaso, liittotaso, työnantajataso). Toiminnasta säädetään lailla (Laki kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä). Voi ottaa jäsenikseen vapaaehtoispohjalta myös kunta/maakunta -konsernin yhtiöitä ja yhteisöjä. Yksi toimisto – synergia- ja tehokkuushyödyt. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

11 Neuvottelut sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamiseksi
Lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan (uusi KT-laki) järjestämisestä merkitsee toteutuessaan sitä, että KT on alkaen kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös perustettavien maakuntien valtakunnallinen työnantajaorganisaatio.   Uudessa KT-laissa työ- ja virkaehtosopimusten päätöksenteko eriytyy kolmeen osaan, kunta-, maakunta- ja yritysjaostoon.   KT ja pääsopijajärjestöt ovat aloittaneet neuvottelut työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän uudistamiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa. Osapuolet ovat sopineet menettelystä, jolla pääsopimuksen neuvottelu- ja sopijaosapuolista sekä kunta-alaa, maakuntia ja yritysjaostoa koskevista sopimusaloista ja näihin välittömästi liittyvästi asioista neuvotellaan ja sovitaan mennessä. Neuvottelut kohdistuvat lähinnä siihen, mitä sopimusaloja on tulevan KT-lain mukaisten kunta-, maakunta- ja yritysjaostojen piirissä sekä mitkä henkilöstöä edustavat neuvottelujärjestöt ovat KT:n ja paikallisten/alueellisten työnantajien neuvottelu- ja sopijaosapuolina eri sopimuksissa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

12 Väliaikaisratkaisu Väliaikaisratkaisu (KT ja pääsopijajärjestöt) kuntasektorin sopimusten määräaikaisesta soveltamisesta maakunnissa sekä kuntien ja maakuntien yhtiöitetyssä toiminnassa. Halutaan mahdollistaa sopimusoikeudet ja sovellettavat työehdot ennen kuin varsinainen uusi sopimus- ja neuvottelujärjestelmä saadaan aikaan. Uusi työnantajaorganisaatio voi olla siirtymäajan kuntasopimusten pirissä. Soveltamistilanteita esimerkiksi: kun väliaikaishallinto rekrytoi perustamisesta alkaen uutta henkilöstöä tai kunnat, kuntayhtymät ja maakunnat perustavat osakeyhtiöitä ja säätiötä. Sopimuksia sovelletaan kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnasta annetun lain voimaantulosta alkaen. Määräaikaiset sopimukset ovat voimassa, kunnes uuden KT-lain mukaiset maakuntia ja yrityksiä koskevat työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan. Soveltaminen päättyy viimeistään Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

13 Eläkejärjestelmä ja maksut
Kuntiin ja maakuntiin sovellettava eläkelainsäädäntö (JUEL) perustuu KT:n ja työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaan eläkeuudistus 2017:een, jolla eläke-etuudet on yhdenmukaistettu julkinen/yksityinen. Eläkemaksun tasolla on keskeinen vaikutus kuntatyönantajien ja tulevien maakuntatyönantajien kilpailukykyyn. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen (KT, EK, SAK, Akava, STTK) neuvottelema eläkeuudistus 2017 yhtenäisti eläkekarttumat ja eläkelainsäädännön yksityinen/julkinen. Kuntatyönantajien keskimääräinen eläkevakuutusmaksu on tällä hetkellä yli 4 % korkeampi kuin TyEL-maksu. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

14 Eläkejärjestelmien erillisyyttä ja Kevan asemaa selvittävä työryhmä 2.
Kesällä 2017 on aloittanut työryhmä arvioimaan, onko työeläkejärjestelmässä mahdollista luopua kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä Toimikausi vuoteen 2018 Perustana selvitysmies Jukka Ahtelan mietintö vuodelta 2014 sekä vuoden eläkesopimus ja eläkesopimuksen maininta Ahtelan esittämän selvityksen toteuttamisesta. Eläkejärjestelmät tulisi sopeuttaa muuttuneeseen tilanteeseen asteittain ja ennalta sovituilla tavoilla: Tulossa oleva muutos julkinen/yksityinen/kolmas sektori markkinaosuuksien muutos, joka tapahtuu eläkejärjestelmistä riippumattomista syistä Eläkejärjestelmien ei myöskään tulisi olla ohjaava tekijä, kun toteutetaan rakenteellisia muutoksia muilla toimialoilla Käytännössä nykyinen eläkejärjestelmien erillisyys on muodostunut jossain määrin ongelmalliseksi organisaatiomuutoksissa julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

15 Eläkejärjestelmien erillisyyttä ja Kevan asemaa selvittävä työryhmä 2:n toimeksianto
Työryhmän tehtävänä on: selvittää, onko tarkoituksenmukaista ja mahdollista luopua kokonaan tai osittain nykyisestä kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä, ja jos työryhmä työssään päättyy siihen, että järjestelmien yhdistämistä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa, tehdä ehdotus niistä pysyvistä tai määräaikaisista toimista, jotka ovat siinä tilanteessa tarpeen Valmistelussa on arvioitava ratkaisun vaikutukset eläketurvan järjestämiseen sekä eri osapuoliin mahdollisesti kohdistuvat taloudelliset vaikutukset, kuten vaikutukset julkisen talouteen ja erityisesti kuntatalouteen, vaikutukset työntekijöihin, työnantajiin sekä kunnalliseen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmään KT:lla on edustaja työryhmässä. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

16 Henkilöstön siirtymistä koskevat valmistelutoimenpiteet (luonnos)
Lainsäädäntö voimaan, maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakuntavaltuustot Maakunnat aloittavat toimintansa Esivalmistelu 6/2018 – 1/2019 – 2016 – 5/2018 1/2020 2016 2017 2018 2019 2020 Yhteistoiminta- menettelyt valmiit 9/2019 - 12/2018 Alustava selvitys siirtyvästä henkilöstöstä -12/2019 Lopullinen selvitys siirtyvästä henkilöstöstä Alustava selvitys (esiselvitys) siirtyvästä henkilöstöstä mennessä Siirtoa koskevat yhteistoimintamenettelyt luovuttavassa organisaatiossa syyskuun 2019 loppuun mennessä Lopullinen selvitys siirtyvästä henkilöstöstä valmis joulukuussa (esiselvityksen tietojen päivitys joulukuun 2019 tilanteeseen) Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

17 HE voimaanpanolaiksi: Väliaikainen valmistelutoimielin
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten asetetaan 06/18 maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Valmistelutoimielimen tehtävänä on: kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi. osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen. osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen. osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen. valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä. päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta. osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen. 8. valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

18 Tietojen kerääminen maakuntiin siirtyvästä henkilöstöstä – tarkennus aikatauluihin (KT:n tiedote ) VM:n antaman suunnitellun aikataulun mukaan alustava uusi henkilöstötietojen keruun aikataulu voisi olla seuraava: Loppukevät 2018: Kuntaorganisaatiot saavat ohjeistuksen tiedostojen täyttämiseen sekä niiden tallettamiseen palvelukanavaan, ja tiedostojen talletus palvelukanavaan voi alkaa Lakien voimaan tultua väliaikaishallinto saa tiedot käyttöönsä : Kaikki tiedot on talletettu palvelukanavaan Syksy 2019: Syksyllä 2019 tiedonkeruuprosessi toistetaan uudestaan   Tiedot henkilöstöstä kerää luovuttava työnantaja. Aikataulujen tarkentuessa asiasta tiedotetaan lisää.  Jos henkilöstötietoja halutaan kerätä ennen lakien voimaantuloa, perustuu se työnantajien väliseen yhteistyöhön ja kerättävät tiedot voivat olla sellaisia, että niitä ei voi yhdistää yksittäiseen henkilöön. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

19 Luovuttavien työnantajien yt ja viestintä
Kuntien, kuntayhtymien ja valtion virastojen tulee huolehtia esivalmisteluvaiheesta lähtien jatkuvasta viestinnästä henkilöstölle sekä käynnistää työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) ja yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukainen yhteistoimintamenettely. Kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa (449/2007) Laki päivittyy koskemaan myös maakuntasektoria, väliaikaishallinto-aika mukaan lukien Yhteistoimintamenettelyt käytävä ennen siirtoja, -> ministeriöiden ja KT:n ohjeet aikataulusta Virallisen yhteistoiminnan lisäksi suositellaan henkilöstön informoimista ja vapaamuotoisempia henkilöstön osallistamisen tapoja Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

20 KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen kannanotto
Yksiköissä ja alueilla ylikunnallisesti tapahtuvassa valmistelutyössä ns. virallisissa valmisteluryhmissä tulee ottaa pääsopijajärjestöjen (2+2+2) henkilöstön edustus huomioon. Luottamusmies edustaa henkilöstöä alueellisesti niin, että alueen työntekijäyhdistykset valitsevat henkilön edustamaan pääsopijajärjestöä tai sen alayhdistystä, sote-valmistelua koskevassa asiassa. Henkilöstöjärjestöjen alueellisesta edustuksesta osapuolet suosittavat seurattavaksi, mitä kuntasektorilla on pääluottamusmiesten lukumäärästä sovittu. Ajankäytön myöntää se työnantaja, jonka palveluksessa luottamusmies on. Ajankäytöstä on annettu suositus (KVTES VII luku 8 § 6 mom.). Kyse on suosituksen määrittelemästä tilapäisestä vapautuksesta. Alueen kuntatyönantajien kesken voi olla tarpeen sopia siitä, miten kulut ao. luottamusmiehen osalta katetaan, jotta ne eivät ainoastaan jää sen työnantajan maksettavaksi, jonka palveluksessa kyseinen aluetta edustava luottamusmies on. Kannanotto on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

21 KT:n muutostuki sote- ja maakuntauudistuksessa
Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä noin työntekijää ja viranhaltijaa siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Tässä muutosprosessissa KT tukee kuntia ja kuntayhtymiä luovuttavina organisaatioina sekä uusia maakuntatyönantajia ja väliaikaishallintoa. Muutostuen muotoja ovat muun muassa ohjeet, neuvot, hyvien käytäntöjen levittäminen verkostot, viestintä, oppaat tutkimukset, kyselyt, tilastot. KT palvelee työnantajan edustajia sähköpostitse: KT tekee yhteistyötä VM:n ja STM:n kanssa muutoksen tiekartta-palvelussa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

22 KT:n muutostuki sote- ja maakuntauudistuksessa
KT:n muutostuki kattaa seuraavat asiakokonaisuudet: Henkilöstön siirtymisen periaatteet Liikkeen luovutus Ketä koskee; kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt, ulkoistetut palvelut Tukipalveluhenkilöstön asema Henkilöstövoimavarojen johtaminen Osaamis- ja henkilöstötarpeen ennakointi ja arviointi Eläköitymisen ennakointi Osaamis- ja henkilöstösuunnitelma Urapolut ja uudelleen sijoittaminen uudelleen- ja täydennyskoulutuksen organisointi Irtisanomisprosessit Henkilöstön rekrytointikäytännöt Henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky Henkilöstöjohtamisella ja muutosjohtamisella vaikutetaan ratkaisevasti uudistuksen onnistumiseen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

23 KT:n muutostuki sote- ja maakuntauudistuksessa
Henkilöstön sijoittaminen Palvelussuhteen ehdot Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Tehtävien muutokset Palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi Vanhan työnantajan toimenpiteet Vaativuusarvioinnin koordinaatio Harmonisaation suunnittelu Kokonaispalkitsemisen kehittäminen Palvelussuhteeseen liittyvät etuudet Paikalliset virka- ja työehtosopimukset Henkilöstöetuudet Yhteistoiminta Yt-menettely Työsuojelun yhteistoiminta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous

24 KT:n edunvalvontaa ja työnantajapalveluita
KT johtaa yli 20 sopimusalakohtaista työryhmää kunta-alan sopimus- ja neuvotteluryhmissä KT mukana työmarkkinakeskusjärjestönä yli 120 kaksi- ja kolmikantaisessa työryhmässä sekä muissa työmarkkinaorganisaatioissa Kuntatyönantajien ohjeistus ja neuvonta (noin 8000/2016 vastausta palvelusähköpostiviesteihin) TES-VES -erimielisyyksiä koskevat keskusneuvottelut (132/2016) Työtuomioistuinjuttujen hoitaminen (16/2016) Esimiesten ja työnantajien kouluttaminen (noin 6000 henkilöä/2016). Työelämän kehittämisohjelmat Laaja työmarkkinaviestintä ja julkaisutoiminta KT:n toimintakertomus 2016 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous