Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Äkäslompolo 13.3.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi.

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Äkäslompolo 13.3.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi."— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Äkäslompolo Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM

2 Ajankohtaista vuonna 2013 Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymät Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien vähentäminen ja uudelleen kohdentaminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE 2) Valmistavien ja valmentavien koulutusten kehittäminen Opiskelijahuollon uudistaminen Sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Työelämäyhteistyön ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien kehittäminen Rakennerahastokauden 2014 – 2020 valmistelu

3 Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymät

4 Toimintaympäristö muuttuu
Globaalin työnjaon muutokset (=> työvoimatarve, osaaminen) Toimialarakenteen muutokset (=> työvoimatarve, osaaminen) Väestökehitys (ikärakenne, alueellinen jakauma, aluerakenteen muutos, kasvavat alueelliset erot) Työurien pirstoutuminen Sosiokulttuuriset muutokset (=> taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus?) Arvomaailman muutokset (työn eetoksen muutos, kuluttajakansalaiset, osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot) Kestävä kehitys (ei vain ekologia, vaan myös talous ja kulttuuri) Julkisen talouden kehitys (=> mahdollisuudet investoida tulevaisuudessa sivistykseen ja osaamiseen?)

5 Korkeapainetta vai epävakaista?
Ammatillisen koulutuksen rooli ja painoarvo kasvaa - mutta millaisen? Koulutukseen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset kasvavat – Miten varmistetaan laatu, osuvuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus? Osaamistarpeet muuttuvat ja monimuotoistuvat – Miten tarvittava osaaminen tunnistetaan ja miten sen kehittäminen toteutetaan? Asiakaskunta muuttuu ja monimuotoistuu – samalla tarpeet yksilöllistyvät ja työpaikkakohtaistuvat formaalista koulutuksesta osaamisen ja työyhteisöjen kehittämiseen aikuisten ja nuorten koulutuksesta yksilöiden elinkaaren mittaisen oppimisprosessin tukemiseen Työelämäyhteistyön merkitys kasvaa – työpaikat oppimisen ja osaamisen kehittämisen ympäristöinä Rahoitusperusta ja resursointi – epävakaisuutta ja niukkuutta Koulutuksen järjestäjien palveluverkko ja palvelukyky? Miten varmistetaan toiminta- ja palvelukyky muuttuvassa toimintaympäristössä?

6 Ammatillisen koulutuksen kriittiset tehtävät
Ammattitaidon tuottaminen ja osaamistarpeisiin vastaaminen Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen – modulaariset koulutuspolut Yksilöllistyviin koulutustarpeisiin vastaaminen – joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät – myös aluekehitystehtävä Laajan yhteiskunnallisen vastuun kantaminen

7 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien vähentäminen ja uudelleen kohdentaminen

8 Ammatillisen koulutuksen tarjonnan sopeuttaminen ja suuntaaminen
Tavoitteena on tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa vähennetään ammatillisessa koulutuksessa noin aloittajalla vuoteen 2016 mennessä. Opiskelijamääränä tarkoittaa noin opiskelijan vähennystä vuosina 2014 – 2016 vuoden 2013 tasoon verrattuna. Koulutustarjonnan alueellinen tasapaino: tarjonnan merkittävin supistamistarve Itä- ja Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla; tarjonnan lisäämistarvetta Metropolialueella, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Koulutuksen alakohtainen tarjonta: lisäämistarvetta sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla; vähentämistarvetta kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla.

9 Opiskelijamäärävähennysten ja rakenteellisen kehittämisen toteuttaminen
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä toteutetaan ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisenä prosessina. Rakenteellinen kehittäminen perustuu pääsääntöisesti ministeriön ja koulutuksen järjestäjien väliseen vuoropuheluun ja suosituksiin. Ministeriön tarkoituksena on tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen ja toimipisteverkon kehittämistä mm. yksikköhinnan harkinnanvaraisin korotuksin. Tarvittaessa ministeriö voi tehdä koulutustarjonnan sopeut-tamisen edellyttämiä yksipuolisia järjestämisluvan peruuttamista koskevia päätöksiä (perusteena koulutustarve tai ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen).

10 Opiskelijamäärävähennysten ja rakenteellisen kehittämisen tavoiteaikataulu
Opetus- ja kulttuuriministeriön suuraluekohtainen ja koulutusalakohtainen nuorten koulutustarjontaa ja alueen kokonaisopiskelijamäärää koskeva suunnitelma vuosille koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille palautetta varten (11/2012) Koulutuksen järjestäjien kirjallinen palaute suuralue- ja koulutusalakohtaisista tarjonta- ja opiskelijamäärätavoitteista ministeriölle ja sidosryhmien kuuleminen (12/2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukset koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosina sekä rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoista ja toimenpiteistä ( ) Koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kuuleminen (15.4. – ) Ministeriön päätökset vuosien 2014, 2015 ja 2016 järjestäjäkohtaisista opiskelijamäärätavoitteista, koulutustarjonnan alakohtaisesta suuntaamisesta alueilla sekä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä (6/2013, vko )

11 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE 2)

12 Tutkintojärjestelmän tahtotila
joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut osaamis-perusteisuus työelämä-lähtöisyys reagointikyky selkeys johdon-mukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena

13 Hallitusohjelma ja KESU
Kehittämistyön vaiheet ja aikataulu LAUSUNTOKIERROS Laki-muutokset Asetus-muutokset Tutkinnon perusteiden muutokset Muut tarvittavat muutokset Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä koskevat selvitykset Työryhmä (suunnittelee, valmistelee, arvioi vaikutukset) Ohjausryhmä (ohjaa, linjaa, tukee, seuraa) HE ja siihen kytkeytyvät asetus- luonnokset ja määräys-luonnokset Koulutus- ja tutkintotoimikuntien näkemykset Sidosryhmien kuuleminen Hallitusohjelma ja KESU 2014 2012 – 2013 syksy 2013

14 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN tukena
2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne 4. Ammatillisten tutkintojen muodostuminen 4. Ammatillisten tutkintojen muodostuminen Tutkintojärjestelmä OSAAMISEN KEHITTÄMISEN tukena 5. Ammatillisten tutkintojen perusteet 3. Tutkintotyyppien ja tutkintojen laajuus 1. Ammatillisen tutkinnon ja tutkintotyyppien kriteerit

15 TUTKE2-kuulemistilaisuudet
Ke klo Tieteiden talo, sali 104 ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevat linjaukset alustava hallituksen esitysluonnos perusteluineen Ti klo opetus- ja kulttuuriministeriö, Jukola hallituksen esitysluonnos asetusluonnokset Lue lisää:

16 Valmistavien ja valmentavien koulutusten kehittäminen

17 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset tällä hetkellä
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus – ammattistartti (20–40 ov) nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (20–120 ov) vammaisille henkilöille, jotka voivat kehittää koulutuksen aikana osaamistaan, hankkia ammatillisissa opinnoissa, työelämässä ja itsenäisessä elämässä tarvitsemiaan valmiuksia sekä selkiyttää tulevaisuudensuunnitelmiaan. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (20–40 ov) maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on jo opetuskielen perustaito ja joiden valmiuksia siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen on tarve parantaa. Kotitalousopetus (20 ov) antaa valmiuksia ja käytännön taitoja opiskelijan oman arjen hallintaan ja kotitalouden hoitamiseen ja valmentaa jatko-opintoihin.

18 Kehittämistyö meneillään
KESU Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkiytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatko-opintoihin siirtymistä. VALMA-ryhmä (mukana OKM:n ja OPH:n asiantuntijat) Kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavia ja valmentavia koulutuksia kokonaisuutena. Tavoiteaikataulu sama kuin ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisessä (HE syksyllä 2013, voimaan 2014 tai 2015).

19 Opiskelijahuollon uudistaminen

20 Lainsäädäntö uudistuu
OKM:n ja STM:n yhteistyönä valmisteltu hallituksen esitysluonnos oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi, joka koskee esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Hallituksen esitysluonnos lähti lausunnoille Tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2013, voimaan ? Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä ja salassapitoa koskevat säännökset. Painopistettä siirretään nykyistä enemmän yhteisölliseen työhön yksilökeskeisestä työstä, samoin ennaltaehkäisevään työhön korjaavasta työstä.

21 Uudistuksen tavoitteena
Edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä ongelmien syntymistä. Edistää kouluyhteisön hyvinvointia turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Turvata varhainen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen saatavuus ja laatu. Vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Laajentaa psykologi- ja kuraattoripalvelut toiselle asteelle.

22 Laissa tarkoitus säätää mm.
oppilas- ja opiskelijahuollosta psykologi- ja kuraattoripalveluista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta yhteisöllisestä ja yksilöllisestä opiskeluhuollosta opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelmasta opiskeluhuoltosuunnitelmasta järjestämisvastuusta opiskeluhuoltoryhmistä oikeudesta saada psykologi- ja kuraattoripalveluja yhteydenotoista psykologi- ja kuraattoripalveluiden saamiseksi terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuudesta oppilaan ja opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asemasta opiskeluhuollossa yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä opiskeluhuollon kertomuksista ja reksitereistä oikeudesta poiketa salassapitovelvollisuudesta opiskeluhuollon valvonnasta.

23 Palveluiden järjestämisvastuu
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelmaan sisältyvä oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Oppilaitoksen tai työssäoppimispaikan sijaintikunta vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen ja järjestämisestä opiskelijoille heidän kotikunnasta riippumatta. Oppilaitoksen tai työssäoppimispaikan sijaintikunta vastaa myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä . Oppilaalla ja opiskelijalla oikeus saada maksutta tarvitsemansa opiskeluhuolto.

24 Kehittämistoimet ja lisäresurssit
Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittämistoimintaa kunnissa ja seuduilla on vuosina tuettu valtion erityisavustuksilla viidessä aallossa vajaalla 5,5 milj. €:lla. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon on kohdennettu henkilöstö-koulutuksen määrärahaa vuosina vajaa 1,2 milj. €. Kelpo-hankkeessa kohdennettiin valtionavustuksia vuosina yhteensä 44,7 milj. € (mukana myös oppilashuolto). Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen 13 milj. € vuodesta 2014 eteenpäin. Täydennyskoulutuksen suuntaaminen oppilas- ja opiskeluhuollon henkilöstölle myös jatkossa. Kustannussäästöjä syntyy, kun tarve lastensuojelun korjaaviin toimenpiteisiin vähenee.

25 Sähköisten hakupalveluiden uudistaminen

26 SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM)
Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan Koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta (Opintopolku.fi), josta löytyvät jatkossa kaikki sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen. Luvassa on helppokäyttöinen palveluportaali, joka tarjoaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelu tukee yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista.

27 Oppija ja elinikäinen oppiminen
Palvelun käyttäjällä on yhdessä paikassa koulutustieto-, urasuunnittelu sekä ohjaus- ja neuvonta-palvelut. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Osaa palveluista ylläpitää koulutuksen järjestäjä. Hakeutujan tietopalvelut Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tarjoamia palveluita esim. opintojen suunnitteluun, seurantaan, tutkinnon tai sen osien suorittamiseen ja työelämään siirtymiseen. Edellytyksenä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opintohallinnon järjestelmien kehittäminen. Opintojen aikaiset palvelut Oppijan siirtyessä esim. alakoulusta yläkouluun, opiskelupaikan vaihto oppilaitoksesta toiseen, työharjoittelu, työssä oppiminen tai työelämään siirtyminen. Rajapintoihin ja integraatioihin liittyviä palveluita. Siirtymävaiheen palvelut Palveluita ovat mm työpaikan haku, työharjoittelun hakeminen ja työssä oppiminen. Työ- ja elinkeinoelämä Nuorisotakuu Hakeutumisessa tarvittava aiempi opintosuoritustieto. Joustavat ja yksilölliset opintopolut (HOPS, OPS) Hajautetuista palveluista/ palveluihin opintosuoritustieto Joustavat siirtymiset Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen Nuorisotakuu ja hallinnon alojen välinen yhteistyö Todennettu tieto sähköisessä muodossa. Todennetun osaamisen rekisteri

28 Oppijan verkkopalvelussa rakennettavat kansalliset palvelut

29 Yhdistää samaan osoitteeseen
koulutustiedon (tieto, neuvonta ja ohjaus) sähköiset haut koulutuksiin sähköisen asioinnin (tunnistautumalla eri tasoisia palveluita) virkailijoiden palvelut

30 Oppijan verkkopalveluiden toteutus ja käyttöönotto
Opintopolku.fi Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät 2014 Syksy 2014 Kevät 2015 2. asteen palvelut ja käyttäjäkoulutus KK-sektorin käyttäjäkoulutus 2. asteen yhteishaku PILOTTI 2. aste ja korkeakoulut koulutustarjonta Yhteishaun lisäksi muu peruskoulun jälkeinen koulutus TOR vaihe1 Korkeakouluhaut Aikuiskoulutustarjonta ja hakupalvelu eOPS IHEP HOPS - työkalu Palvelukokonai- suuden jatkokehitys TOR vaihe2

31 Työelämäyhteistyön ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen

32 Koulutuspoliittinen tahtotila
Ammattitaitoisen työvoiman saannin helpottaminen Koulutuksesta työelämään siirtymisen edistäminen Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen Tutkinto-rakenteen valmistelu Ennakointi (määrälli-nen ja laadullinen) Työurien pidentäminen Tutkinnon perusteiden valmistelu Koulutuksen työelämä-vastaavuuden lisääminen Koulutus-poliittisten linjausten valmistelu Työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen parantaminen (ammattio-saaminen + työelämä-valmiudet + huippuo-saaminen) Koulutuksen järjestäjien opsit TYÖ-ELÄMÄ-YHTEIS-TYÖ Uudistus- ja kehittämis-hankkeet Työssäoppiminen Oppisopimuskoulutus Ammatti-osaamisen näytöt Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen TYKE-tehtävä Näyttö-tutkintojen järjestäminen ja valvonta Opettajien osaamisen kehittäminen Koulutuksen ja työn vuorottelu/yhteensovittaminen

33 Tulevaisuuden työelämäyhteistyön tunnussanoja
jatkuvuus systemaattisuus erilaiset verkostot kumppanuus luottamus vastavuoroisuus räätälöinti, yksilöllisyys rajojen madaltuminen innovointi, yhdessä kehittäminen, uskallus ?

34 Työryhmä vauhdittamaan nuorten työpaikalla tapahtuvaa oppimista
Asetettu , toimikausi päättyy Valmistelee oppisopimuskoulutuksen rinnalle nuorille suunnattua, joustavasti koulutusta ja työtä yhdistävää mallia. Työryhmän on tehtävä ehdotus toimenpiteistä, joilla luodaan tuetun oppisopimuksen malli käynnistämällä kokeiluhanke tutkinnon osaan johtavan tuetun oppisopimuksen toteutusvaihtoehdoista sekä luomalla nuorten oppisopimukseen ennakkojakso, jonka aikana nuorella on mahdollisuus tutustua työnantajan toimialaan ja työpaikkaan sekä työnantajalla nuoreen tuetaan joustavia siirtymiä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimuskoulutukseen edistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista kokonaisuutena sekä työn ja koulutuksen joustavaa yhdistämistä esimerkiksi luomalla erilaisia malleja, joissa yhdistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja oppilaitosmuotoista koulutusta. Työryhmän ehdotuksia käsitellään hallituksen kehysriihessä. Ehdotukset kohtien 1 ja 2 keskeisistä toimenpiteistä ja niiden kustannusvaikutuksista mennessä.

35 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien kehittäminen

36 Ammatillisen koulutuksen laatustrategia
KESU 2011 – 2016: Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Laadunhallinnan yhteiset periaatteet on linjattu ammatillisen koulutuksen laatustrategiassa (2011:9). Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteinen viitekehys (EQAVET) otettu huomioon laatustrategiassa. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen koulutuksen järjestäjän ja kansallisella tasolla. kannustaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa laadun jatkuvaan parantamiseen erinomaisuuteen pyrkiminen ja tasalaatuisuus.

37 Laatutyöryhmä työskentelee (1)
Työryhmä laatii ehdotuksen koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan järjestelmän kriteereistä. Kriteereiden pohjalta arvioidaan vuonna 2015 onko kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kriteerien tulee kattaa kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatu-/toimintajärjestelmät kaikissa ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoissa. Kriteerit eivät saa rajoittaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia valita itsenäisesti laadunhallinnan menettelytapoja ja välineitä. Ehdotus kriteereistä tulee tehdä vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä.

38 Laatutyöryhmä työskentelee (2)
Työryhmä toimii kriteerien soveltamisen pilottihankkeen ohjausryhmänä. Hankkeessa hyödynnetään laadun kehittämisen verkostohankkeita. Ehdotus laadunvarmistusta ja laadun jatkuvaa parantamista tukevien järjestelmien arviointiprosessista: tavoitteena kevyt, kustannustehokas ja kehittämissuuntautunut prosessi. Ehdotus laadusta ja laatutyöstä palkitsemisesta sekä kannustamisesta laadun jatkuvaan parantamiseen: laatupalkintokilpailun jatko, laatutyöhön kannustaminen (mm. laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien tuki). Ehdotukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen kehittämisestä (mikäli eivät sisälly muihin ehdotuksiin).

39 Rakennerahastokauden 2014 – 2020 valmistelu

40 Valmistelu EU:ssa Rakennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset
Asetusluonnokset syksyllä 2011, valmistelu kesken. Lopulliset asetukset todennäköisesti syksyllä 2013. Painopisteiden muotoiluun ja sisältöön saattaa vielä tulla pieniä tarkennuksia. Alue- ja rakennepolitiikkaan käytettävä rahoitus Alue- ja rakennepolitiikkaan tulevalla ohjelmakaudella noin 1/3 EU:n budjetista. Rahoitusneuvottelut kesken, jatkuvat 2/2013. Suomen saaman rakennerahastorahoituksen määrä selviää aikaisintaan keväällä 2013. Tämänhetkinen arvio Suomen saamasta EU-rahoituksesta on noin 1,1 – 1,4 miljardia euroa.

41 Valmistelu Suomessa Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategiaa ja sen kansallista toimenpideohjelmaa. EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelma laaditaan ajalle Pääsääntönä molemmissa rahastoissa on alueellinen toiminta, mutta molemmissa rahastoissa on tarpeen mahdollistaa myös valtakunnallisia toimia. HALKE

42 HALKE

43 Valtakunnallisuus rakennerahasto-ohjelmassa 2014 - 2020
Ministeriöt valitsevat strategisesti tärkeät teemat, joihin rakennerahastorahoitusta halutaan valtakunnallisesti kohdentaa. Perustetaan muutama valtakunnallinen kehittämisohjelma tai kehittämishanke, joissa on tarkoitus toteuttaa yhtä maakuntaa laajempia hankkeita. Päätöksenteko tapahtuu pääsääntöisesti alueella ELY-keskuksessa ja vain poikkeustapauksissa ministeriössä. Ministeriöiden ohjaus turvataan ministeriövetoisella ohjausryhmärakenteella. Valtakunnallisesti rahoitetaan prosenttia EAKR- ja prosenttia ESR-toiminnasta. HALKE

44 Rakennerahasto-ohjelman 2014 – 2020 painopisteet (= toimintalinjat)
pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) vähähiilisen talouden edistäminen (EAKR) alueellisen saavutettavuuden parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa; EAKR) työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen (ESR) koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (ESR) sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (ESR) HALKE

45 Valmisteluaikataulu HALKEn päätös ohjelma- ja hallintorakenteesta HALKEn päätös rakennerahastotoiminnan painopisteistä Ministeriöiden ehdotukset tuettavasta toiminnasta ja hallintomallista (valtakunnallisten toimien suunnitelmaluonnokset) 9/2012 Maakunnan liittojen toiset luonnokset alueellisista suunnitelmista 10/2012 Ministeriöiden ja alueiden kolmannet luonnokset 1/2013 Yhteensovittaminen (alueelliset suunnitelmat + valtakunnalliset toimet (9/2012 – 2/2013) HALKEn päätös valtakunnallisen toiminnan periaatteista ??? (kevät 2013) Rahoitus varmistuu, HALKEn päätös varojen kohdentamisesta (kevät 2013) Kokoaminen yhdeksi asiakirjaksi (kevät – kesä 2013) HALKEn ja valtioneuvoston päätös Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta (syksy/2013) Viralliset neuvottelut komission kanssa (syksy 2013) Ohjelmakausi alkaa TEM:n esitys