Judon perusteet Paikka??? ??.-??

Esitys aiheesta: "Judon perusteet Paikka??? ??.-??"— Esityksen transkriptio:

1 Judon perusteet Paikka??? ??.-??.3.2011
Ohjaaja: ??

2 Aikataulu Lauantai Luento I kurssin aloitus, esittely, tavoitteet, jne. Suomen Suomen Judoliitto ja alueet. Tatami I dojokäytös, mukautuminen ja asento/asenne Lounas (1 h 15 min) Luento II Tekniikkaluokitukset, kilpailusääntöjä, judoura jne. Tatami II lämmittely, leikki taito, tandokurenshu, uchikomi ja keikot. 16.00 – Tatami III kata harjoitteena vrs. randori harjoitteena

3 Aikataulu Sunnuntai 9.00 – 10.30 Tatami IV Ne-waza
10.30 – Tatami V Ukemi 11.30 – Lounas 1 h (15 min) 12.45 – Luento III harjoituksen rakenne, turvallisuus, ADT, ensiapu 13.30 – Tatami VI ryhmätöiden purku ja palaute

4 1. luento

5 Judon perusteet - koulutus
1. tason alueellinen koulutus jokaisen judokan ensimmäinen koulutus, suositeltavin kouluttautumisaika 4 kyu. tavoitteena esitellä judon periaatteet ja perusharjoitusmuodot perustietoa judon historiasta ja Suomen Judoliiton toiminnasta

6 140 jäsenseuraa 13 000 jäsentä 5 toimihenkilöä
SUOMEN JUDOLIITTO RY 140 jäsenseuraa jäsentä 5 toimihenkilöä

7 Suomen Judoliitto ry.

8 Toiminnanjohtaja Pekka Lehdes*
1. toimintasuunnitelman ja budjetin valmistelu. 2. toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu. 3. liiton talouden seuranta ja siitä raportointi ao. luottamushenkilöille. 4. valtionavun ja muiden avustusten hakemisen valmistelu. 5. tapahtumakalenterin valmistelu. 6. hallituksen kokousten valmistelu, toiminta kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä. 7. yritysyhteistyösopimukset. 8. Ippon - lehden päätoimittajan ja -toimittajan tehtävät. 9. Judoliiton www-sivujen webmasterin tehtävät. 10. tiedottaminen tiedotusvälineille. 11. tiedottaminen jäsenistölle ja judon harrastajille. 12. sidosryhmäasiat (= SLU, OPM, Nuori Suomi, Olympiakomitea jne). 13. kansainväliset sidosryhmäasiat (EJU, IJF jne). 14. Valvoa sekä liiton että seurojen toiminnan sääntöjen mukaisuutta. 15. Judoliiton toiminnan kehittämishankkeet. 16. Muut tehtävät. (*Pekka Lehdes, opintovapaalla Marita Kokkonen hoitaa)

9 Liittosihteeri Hanne Vilpponen
asiakaspalvelu/-neuvonta jäsenistölle: lisenssit; erilaisia hintatietoja; (uusien) harrastajien ohjaus seuroihin ... liiton maksuliikenne, kirjanpito, laskutus, tilinpäätös,  jne. kilpailu- ja leirimatkojen järjestely, ilmoittaumiset; matkavaraukset; maksut; jne. rekisterien ylläpito; lisenssit; ev-ryhmät, koulutuslistat ... 5. erilaisia toimistotehtäviä

10 Päävalmentaja Mika Mukkula
judoliiton eri ryhmien valmennuksen ja kilpailutoiminnan organisointi (M/N, A-B-nuoret) apunaan oto-valmentajat vastaa judoliiton oto-valmentajien koulutuksesta vastaa olympia- ja ev-ryhmien valmennuksesta apunaan miesten ja naisten oto-valmentajat vastaa valmennussuunnitelmien laatimisesta yhdessä valmennuksen johtoryhmän ja oto-valmentajien kanssa avustaa koulutuspäällikköä judoliiton alue- ja seuravalmentajien koulutuksessa sekä koulutussuunnitelmien laatimisesta vastaa yhdessä oto-valmentajien kanssa valmennuksen talouden hallinnasta sekä yhteistyösopimusten noudattamisesta osallistuu työryhmien/projektien toimintaan sekä kokouksiin osallistuu valmennuksen johtoryhmän kokouksiin muut toiminnanjohtajan, hallituksen tai valmennuksen johtoryhmän puheenjohtaja antamat tehtävät

11 Koulutus- ja nuorisopäällikkö Marita Kokkonen
Judoliiton 1. – 3. tason koulutusmateriaalien tuottaminen ja päivittäminen Kouluttajien koulutus ja rekrytointi. Kouluttajaverkoston ylläpito. Koulutusten markkinointi. Kouluttajan tehtävät. Judoliiton alaisen lasten ja nuorten liikunnan kehitystoimet yhteistyössä Nuori Suomi ry:n ja muiden lasten ja nuorten liikuntaa edistävien tahojen kanssa. Judoliiton alaisen erityisryhmien judon kehittäminen yhteistyössä alan muiden tahojen kanssa. Judoliiton aluetoiminnan kehittäminen. Koulutus- ja nuorisoasioiden valmistelu Judoliiton hallituksen kokouksiin. Toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen valmistelu koulutus- ja nuorisotoiminnan osalta. Osallistuminen tarvittaessa koulutus- ja nuorisovaliokuntien sekä Judoliiton hallituksen kokouksiin. Osallistuminen tapahtumakalenterin kokoamiseen ja suunnitteluun. Sammon Urheilulukion toiminnan tukeminen. Muut esimiehen ja hallituksen antamat tehtävät.

12 Suomen Judoliiton toimistot
Radiokatu 20, 00093 SLU Toiminnanjohtaja Valmennuspäällikkö Liittosihteeri p Varalankatu 36, 33240 Tampere Koulutus- ja Nuorisopäällikkö Päävalmentaja p

13 Suomen Judoliiton alueet
Pohjois-Suomi (Jari Metso) Länsi-Suomi (Juha Murtomäki) Itä-Suomi (Pentti Vauhkonen) Lounais-Suomi (Aulis Pihlajamäki) Kaakkois-Suomi (Aarno Holm) Etelä-Suomi (Erkki Jokikokko)

14 Alueiden toimihenkilöitä
Aluepäällikkö  alueparlamentin (Aulis Pihlajamäki) hallinnoiminen Aluesihteeri  aluekirjeet ja postitus (???) kokousten pöytäkirjat, talous Aluekouluttajat  1. tason koulutukset alueilla (Mikko Välimäki, Kati Kajander, Vesa Niemenmaa) Aluevalmentaja valmennusryhmien suunnitelma ja toteutus Aluegraduoija  aluegraduointien järjestäminen ja vastaanotto (Olli Paasimaa, Jorma Liiho , Pasi Luoma)

15 Lounais-Suomen aluekouluttajat
Mikko Välimäki Vesa Niemenmaa Kati Kajander

16 JUDO JU = pehmeä DO = tie ju-jutsusta kehitetty kamppailu-/itsepuolustuslaji, jossa kaikki tekniikat tehdään täydellä teholla loppuun asti, satuttamatta toista. Jigoro Kano perusti Kodokanin ”paikaksi, jossa harjoitellaan judoa”

17 Judoa eri näkökulmista
Pohdi judoa ja sen merkitystä eri näkökulmista: liikunnallisuus urheilullisuus sosiaalisuus kasvatuksellisuus tieteellisyys taiteellisuus terapeuttisuus Sopiiko judo kaikille?

18 Judon periaatteet Yhteisen hyvän periaate (Ji ta kyoei)
Maksimaalisen tehon periaate (Seiryoko Zen, yo) Miten näkyvät käytännössä? kyugi-judo (suppeasti) tatamilla kogi-judo (laajasti) elämässä

19 Judon kolmen kulttuurin periaate
Judoa harjoittelemalla pyritään Kanon mukaan saavuttamaan Hyvän fyysisen kunnon saavuttaminen (Rentai ho) Huippuluokan kilpailutaitojen saavuttaminen (Shobu ho) Nämä kaksi ensimmäistä päämäärää ovat ”Koygi”judoa eli judon suppeat päämäärät Kun lisätään 3. Henkinen kasvaminen (Shushin ho) Saadaan aikaan Judon laajat päämäärät eli ”Kogi”judo

20 2. luento

21 Ryhmätyö tatamilla Uke ottaa otetta, tori estää ja jatkaa omalla tekniikalla Uke työntää, tori jatkaa omalla tekniikalla Uke vetää, tori jatkaa omalla tekniikalla Uke irrottaa torin otetta, tori mukautuu ja jatkaa omalla tekniikalla. KAIKISSA TILANTEISSA UKE TEKEE ALOITTEEN JA TORI VASTAA MUKAUTUMALLA JA JATKAMALLA OMAN TEKNIIKAN.

22 Taso 3 Judoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä
- Lajiliittotasot 1 – 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3 2 taso h opiskelua+käytäntö 50 h opiskelua + käytäntö 50 h 1 taso h opiskelua + käytäntö 100 h Fyysisen Harjoittelun perusteet 15 h / SLU Harjoittelun tukitoimet 15 h/Judoliitto Psyykkinen valmennus 15 h/Judoliitto Testaus ja ohjelmointi 15 h/Judoliitto Judovalmentajan koulutusohjelma 270 h (kesto 1 – 1,5 v) Judoliitto ja urheiluopistot Aikuisten kuntoliikunta Liikuttajatutkinto 50 h SLU + Judoliitto Kuntojudo 1. 18 h / Judoliitto Kuntojudo 2. 15 h / Judoliitto Nuori Suomi -ohjaajakoulutus 18 h Alueet/Judoliitto Muksujudo 1. 18 h / Judoliitto Muksujudo 2. 15 h / Judoliitto Liikuntaa Kaikille Lapsille (LKL) SLU / Judoliitto Sovelletun Judon Ohjaajakoulutus 18 h / Judoliitto Teemaseminaarit Lasten/kunto/sov.judo Joka toinen vuosi Judon perusteet 15 h / Alueet Oppimisen ja opettamisen perustaidot 15 h / Alueet Fyysinen valmennus 50 h / Urheiluopistot Taitoharjoittelu judossa 20 h / Judoliitto Seuratoiminnan ja Seurajohtamisen Kehittämisohjelma 270 h (kesto 1 – 1,5 v) Judoliitto ja Varalan urheiluopisto Peruskurssiohjaaja koulutus 15 h Alueet/Judoliitto Kata - koulutukset 8h/15 h Dan-kolleegio/alueet Tuomarikoulutukset 24 h / 8 h Perus- /jatkokoulutus Mä oon täällä – koulutus 12 h / SLU Graduoijakoulutus Perus-/jatkokoulutus 8h/4 h / Dan-kolleegio Kouluttajakoulutukset Dan–kolleegio Tuomarikomissio Hyvä Seura- koulutuspuu 20 h / SLU Seuratoimijakoulutus 15 h / Judoliitto Kouluttajakoulutus 15 h / Judoliitto Yhteiset opinnot Valmennus Aikuisliikunta Lastenliikunta Sovellettuliikunta Seuratyö

23 Aikuisliikunta Lasten liikunta Seuratyö
Judoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Ammatillinen taso 4 Korkeakoulutaso 5 Taso 4 Taso 5 VEAT Valmentajan Erikoisammattitutkinto (Kansainvälinen taso) Jyväskylän yliopisto Valmennus ja testausopin maisterikoulutus 300 op Ammattikorkeakoulu- tutkinnot Liikunnanohjauksen perustutkinto (120 ov) ja ammattikorkeakoulujen (AMK) liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmat (210 op) sijoittuvat tasoille 2 – 5 niiden laajuuksien ja sisältöjen mukaan. VAT Valmentajan Ammattitutkinto (Kansallinen taso) Liikunnan ammattitutkinto Aikuisliikunta Liikunnan ammattitutkinto Lasten liikunta Liikunnan ammattitutkinto Seuratyö

24 EU 1 tason valmentaja 50 h opiskelua Pakolliset opinnot
Judon perusteet 12h, suositus 4k. Oppimisen ja opettamisen per.t., 12h, suos. 3k. SLU:n fyysisen harjoittelun per., 12h, suos. 2k. Valinnaisia vähintään yksi 1. tason koulutus (Katat suositus 3k.)

25 EU 1 tason valmentaja Kaikille yhteiset Valinnaiset

26 Koulutusvaatimukset (dan-kollegio)
2 kyu (sininen) - Judon perusteet Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa Vanha C-lajiosakoulutus

27 Koulutusvaatimukset (dan-kollegio)
1 kyu (ruskea) - JP ja OOP Kaksi valinnaista I- tai II-tason koulutusta Eri linjat eri väreillä kaaviossa

28 Koulutusvaatimukset (dan-kollegio)
1 dan (musta) Kuusi koulutusta vaihtoehtoisesti seuraavasti: EU 1 koulutustaso: 50 tunnin koulutusjakso + kaksi valinnaista koulutusta tai vastaava määrä I ja/tai II-tason koulutuksia (vanhojen B-perus- ja B-lajiosien suorittaminen)

29 Judotekniikat Nage-waza Katame-waza Atemi-waza Goky no Waza
Shimmeisho Waza Katame-waza Atemi-waza

30 Tekniikkaluokitukset
NAGE-WAZA TACHI-WAZA te-wazat goshi-wazat ashi-wazat SUTEMI-WAZA ma-sutemi-wazat yoko-sutemi-wazat KATAME-WAZA osae-komi-wazat shime-wazat kansetsu-wazat (ATEMI-WAZA) Ude-ate Ashi-ate) + ukemi-wazat Termi NE-WAZA kaeshi-wazat renraku-wazat renzoku-wazat Uudet tekniikat?

31 Judotekniikoiden harjoittamisvaihtoehtoja
tandoku-renshu uchi-komi, hairi-kata yako-soku-keiko kagari-keiko sute-keiko randori shiai katat

32 Kilpailumääräykset SISÄLLYSLUETTELO: KILPAILUMÄÄRÄYKSET SIVU:
1. SÄÄNTÖJEN VELVOITTAVUUS 3 2. JUDOKILPAILUT 3 3. KILPAILUJEN JÄRJESTÄMISOIKEUS 4 4. KILPAILUKUTSU 4 5. KILPAILUIHIN ILMOITTAUTUMINEN 5 6. ILMOITTAUTUMISMAKSUT 5 7. JUDOPASSI JA JÄSENYYS LIITON JÄSENSEURASSA 6 8. KILPAILUPISTEET 6 9. TAPATURMAVAKUUTUKSET 6 10. SEURAEDUSTUS 6 11. KILPAILUKIELLOT 6 12. PUNNITUS 7 13. ARVONTA 7 14. KILPAILUJÄRJESTELMÄT 7 15. OTTELUISTA ILMOITTAMINEN KILPAILIJOILLE 8 16. OTTELUTUNNUS 8 17. OTTELUUN SAAPUMINEN 9 18. LIITON VIRALLINEN VALVOJA 9 19. KILPAILUJEN JURY JA VASTALAUSEET 9 20. TUOMAREIDEN KUSTANNUKSET 9 21. KILPAILUTULOKSET 9 22. KILPAILUT ULKOMAILLA 9 23. VALMENTAJA 10 24. OTTELUN KESKEYTTÄMINEN LÄÄKETIETEELLISEIN PERUSTEIN 10 LIITTEET: 1. Ikä- ja painoluokat s. 11 2. Osanotto-oikeus (vyöarvovaatimukset) s. 12 3. Otteluaika s. 14 4. Tuomarit s. 15 5. Arvontamenetelmät s.16 6. Mainostamissäännöt s.18 7. Kilpailu- ja ottelualue (tatami) s.19 8. Kilpailupaikka s.20 9. Kilpailun toimitsijat s.21 10. Kilpailuvälineet s.22 11. Arvokilpailujen vaatimukset s.23 12. Joukkuekilpailujen yleiset säännöt s.25 13. Alempien vöiden mestaruuskilpailut s.27 14. Ne-waza SM-kilpailut s.29 15. Samurai-Cup s.30 16. Hansoku make –sääntö s. 33 17. Miesten ja naisten joukkue SM-kilpailujen säännöt s.34 18 JudoShiai ohjelmisto s.35

33 4. KILPAILUKUTSU 1. Määrittely kilpailun laadusta; SM, liiton myöntämä kilpailu, valtakunnallinen kilpailu, aluekilpailu ja ranking-luokitus, jos sellainen on. (kenelle tarkoitettu). 2. Kilpailun järjestäjä (seura). 3. Kilpailupäivämäärä(t). 4. Kilpailujen alkamisaika (tai alkamisajat, jos kilpailutilaisuuksia on useampia). 5. Kilpailupaikka osoitteineen. 6. Punnituksen alkamis- ja kestoaika (tai alkamis- ja kestoajat jos punnitustilaisuuksia on useampi) sekä punnituspaikka. 7. Otteluajat ja Golden Score ajat. 8. Painoluokat. 9. Osallistumisehdot (vyöarvo, ikä, jne.). 10. Kilpailujärjestelmä (esim. ranskalainen/pooli). 11. Maininta kilpailussa mahdollisesti käytettävistä tekniikkarajoituksista tai erikoissäännöistä. 12. Maininta judopassista, jäsenyydestä Judoliiton jäsenseurassa sekä Sportti ID:stä. 13. Ilmoittautumismaksun suuruus sekä tilin numero, jolle se on maksettava (on huomioitava, että kyseessä on ilmoittautumismaksu eikä osallistumismaksu, joten ilmoittautuminen on pätevä vain jos ilmoittautumismaksu on maksettu). 14. Osoite, sähköpostiosoite, tai internet sivusto, johon ilmoittautuminen tehdään, sekä maininta viimeisestä mahdollisesta ilmoittautumisajankohdasta. 15. Tarvittaessa tiedot majoittumis- ja ruokailumahdollisuuksista, sekä mielellään myös niiden kustannuksista. 16. Kilpailujen yhdyshenkilön osoite tai sähköpostiosoite ja puhelinnumero tiedusteluja varten. Liiton myöntämien kilpailujen kutsut tulee lähettää kuusi viikkoa ja muiden kilpailujen neljä viikkoa ennen kilpailuja liittoon. Kilpailukutsut julkaistaan Judoliiton internet-kotisivuilla.

34 KILPAILUMÄÄRÄYKSET 9 TAPATURMAVAKUUTUKSET 10 SEURAEDUSTUS
Kaikki Judoliiton jäsenseurojen jäsenet, jotka on rekisteröity Sporttirekisteriin, ovat tapaturmavakuutettuja judokilpailuissa tapahtuvien tapaturmien varalta. Kilpailupaikalla tulee aina olla ensiaputaitoista henkilöstöä viikkoa ennen kilpailuja liittoon. 10 SEURAEDUSTUS Kilpailija saa saman kilpailukauden aikana (kilpailukausi ) edustaa vain yhtä seuraa. Poikkeuksen tästä voi anomuksesta tehdä liiton kilpailu- ja sääntövaliokunta. Seuran edustajaksi voidaan hyväksyä ulkomaalainen henkilö, jos hän asuu vakituisesti Suomessa ja on edustamansa seuran jäsen.

35 KILPAILUMÄÄRÄYKSET 14. Ranskalaisessa kilpailujärjestelmä
- Ottelijat arvotaan pareiksi cup-kaavioon. - Otteluparin voittajat etenevät kaaviossa vaiheeseen, jossa jäljellä on enää kaksi ottelijaparia eli semifinalistit. - Semifinalisteille hävinneet ottelevat kahdessa keräilykaaviossa paikasta pronssiotteluun, jossa he saavat vastaansa semifinaaleissa hävinneet ottelijat. - Semifinaalien voittajat ottelevat loppuottelussa, jonka voittaja on painoluokan voittaja. Pronssia saavat molempien pronssiottelujen voittajat.

36

37  A-LOHKO  B-LOHKO C-LOHKO  D-LOHKO

38  C-LOHKO LOHKOVOITTO KERÄILYT (C-LOHKO) 1. Lohkovoittajalle 1. hävinnyt 2. Lohkovoittajalle 2. hävinnyt

39  B-LOHKO JOS LOHKOVOITTAJALLE EI OLE VASTUSTAJAAN 1. TAI 2. OTTELUSSA NIIN SILLOIN KERÄILYSSÄ TYHJÄ PAIKKA

40 KILPAILUMÄÄRÄYKSET 14. Poolissa
Ottelijat ottelevat kukin jokaista vastustajaa vastaan. Poolissa voittaja on kilpailija, jolla on eniten otteluvoittoja. Voittojen ollessa tasan ratkaisee kaikissa otteluissa saavutetut pisteet. Jos pisteetkin ovat tasan, ratkaisee keskinäinen ottelu. Jos kolmella kilpailijalla on sekä otteluvoitot että pisteet tasan, ratkaisee punnituksessa merkitty paino. Tällöin kevyin kilpailija voittaa. Mikäli näistä kolmesta kahdelle ottelijalle on merkitty sama paino, ratkaisee näiden ottelijoiden keskinäinen ottelu. Mikäli kaikille kolmelle on merkitty sama paino otellaan uusintaottelut ko. ottelijoiden kesken.

41 - Otteluvoitot - Pisteet Keskinäinen ottelu

42 KILPAILUMÄÄRÄYKSET 14. Kaksoispoolissa (”tuplapooli”)
Ottelijat arvotaan kahteen enintään neljän ottelijan poolin. Poolin sisällä kilpailijat ottelevat toisiaan vastaan kuten poolissa. Poolien voittajat ottelevat semifinaaliottelut ristiin toisen poolin toiseksi sijoittunutta vastaan. Semifinaalien voittajat ottelevat loppuottelussa, jonka voittaja on painoluokan voittaja. Semifinaaleissa hävinneet saavat pronssia. Sijoitus poolien sisällä ratkeaa samoin perustein kuin em. enintään viiden ottelijan poolissa.

43 KILPAILUMÄÄRÄYKSET 16 OTTELUTUNNUS
Sinistä ja valkoista judogia kilpailijoiden tunnistamiseksi käytetään ottelutunnuksena miesten ja naisten SM-kilpailuissa, joukkue SM-kilpailuissa, nuorten SM-kilpailuissa ja aikuisten Finnish Openin lisäksi A-nuorten Samurai Cupissa. Ottelukaaviossa ensin mainittu käyttää sinistä ja jälkimmäinen valkoista judogia. Muissa kuin edellä mainituissa kilpailuissa voidaan ottelijan tunnistamiseen käyttää ottelijan oman vyön lisäksi joko punaista tai valkoista otteluvyötä (ns. ottelunauhaa). Otteluvyö on judovyön levyinen ja ulottuu kerran ottelijan ympärille. Ottelukaaviossa ensin mainittu käyttää punaista ja jälkimmäinen valkoista tunnusta. C-, D- ja E-nuorten sarjoissa käytetään ottelijoiden tunnistamiseen pelkästään punaista ja valkoista otteluvyötä, joka ulottuu kaksi kertaa ottelijan ympärille. C-, D- ja E-nuorten sarjoissa ottelijan judogin on oltava valkoinen. B-nuorten tai vanhempien sarjoissa kilpailija voi halutessaan käyttää sinistä judogia, silloin kun hänelle on määrätty punainen otteluvyö. Tällöin otteluvöitä ei käytä kumpikaan ottelija.

44 OTTELUJEN KESKEYTTÄMINEN LÄÄKETIETEELLISIN PERUSTEIN
Mikäli kilpailija ei saavu ottelemaan, vaan luovuttaa sen, ei hän voi tämän jälkeen jatkaa saman painoluokan otteluissa. Mikäli alle 17-v. ottelija menettää ottelussaan tajuntansa, joko kuristuksen tai jonkin muun syyn takia, ei hän saa otella samana päivänä missään ikäluokassa tai toisessa kilpailussa.

45 IKÄ- JA PAINOLUOKAT 1. Miehet (kuristukset ja käsilukot sallittu)
Painoluokat: -60, -66, -73, -81, -90, -100, +100 kg 2. Miehet alle 20 vuotta (A-pojat) Kilpailuvuonna 17, 18 tai 19 vuotta täyttävät. (kuristukset ja käsilukot sallittu) Painoluokat: -55, -60, -66, -73, -81, -90, +90 kg 3. Pojat alle 17 v. (B-pojat) Kilpailuvuonna 15 tai 16 vuotta täyttävät. (kuristukset sallittu. Käsilukot sallittu kaikissa muissa kilpailuissa paitsi Samurai-Cup sarjassa ja B-nuorten SM-kilpailuissa) Painoluokat: -45, -50, -55, -60, -66, -73, -81, +81 kg 4. Pojat alle 15 v. (C-pojat) Kilpailuvuonna 13 tai 14 vuotta täyttävät. (kuristukset ja käsilukot kielletty) Painoluokat: -34, -38, -42, -46, -50, -55, -60, -66, +66 kg 5. Pojat alle 13 v. (D-pojat) Kilpailuvuonna 11 tai 12 vuotta täyttävät. (kuristukset ja käsilukot kielletty) Painoluokat: -30, -34, -38, -42, -46, -50, -55, +55 kg 6. Pojat alle 11 v. (E-pojat) Kilpailuvuonna 10 vuotta täyttävät tai sitä nuoremmat. (kuristukset ja käsilukot kielletty) Painoluokat voidaan määritellä punnituksen yhteydessä. Ottelijoiden välinen painoero enintään 20 %. Suositellaan painoluokkia: -27, -30, -34, -38, -42, -46, -50, -55, +55 kg Liite 1, kilpailumääräykset 2011

46 IKÄ- JA PAINOLUOKAT 7. Naiset (kuristukset ja käsilukot sallittu)
Painoluokat: -48, -52, -57, -63, -70, -78, +78 kg 8. Naiset alle 20 v. (A-tytöt) Kilpailuvuonna 17, 18 tai 19 vuotta täyttävät. (kuristukset ja käsilukot sallittu) Painoluokat: -48, -52, -57, -63, -70, +70 kg 9. Naiset alle 17 v (B-tytöt) Kilpailuvuonna 15 tai 16 vuotta täyttävät. (kuristukset sallittu, Käsilukot sallittu kaikissa muissa kilpailuissa paitsi Samurai-Cup sarjassa ja B-nuorten SM-kilpailuissa) Painoluokat: -44, -48, -52, -57, -63, +63 kg 10. Tytöt alle 15 v. (C-tytöt) Kilpailuvuonna 13 tai 14 vuotta täyttävät. (kuristukset ja käsilukot kielletty) Painoluokat: -32, -36, -40, -44, -48, -52, -57, -63, +63 kg 11. Tytöt alle 13 v. (D-tytöt) Kilpailuvuonna 11 tai 12 vuotta täyttävät. (kuristukset ja käsilukot kielletty) Painoluokat: -28, -32, -36, -40, -44, -48, -52, +52 kg 12. Tytöt alle 11 v. (E-tytöt) Kilpailuvuonna 10 täyttävät tai sitä nuoremmat. (kuristukset ja käsilukot kielletty) Painoluokat voidaan määritellä punnituksen yhteydessä. Ottelijoiden välinen painoero enintään 20 %. Suositellaan painoluokkia: -25, -28, -32, -36, -40, -44, -48, -52, +52 kg Liite 1, kilpailumääräykset 2011

47 Lauantain kotitehtävä?
Oman heittovalikoiman laatiminen eri suuntiin tapahtumista heitoista Harjoituksen osa-alueen suunnittelu ja esittely tietylle ikäryhmälle Oman judo-uran tekeminen Oman seuran pelisäännöt Oman salin turvallisuussäännöt

48 3. luento

49 Judoharjoituksen rakenne
Alkulämmittely lihasten lämmittely 20min - Ukemi lämmittely, henkivakuutus - Venyttelyt lihasten valmistautuminen Taito perusvalmiuksien ylläpito 15min Kertaus opitun vahvistaminen 10min Uuden oppim. valmiuksien lisääminen Randori tekniikoiden testi Jäähdyttely Palautuminen

50 Tee harjoittelustasi turvallista
huolehdi riittävästä levosta ja oikeasta ruokavaliosta => terveet elämäntavat kunniaan! älä koskaan harjoittele sairaana lämmittely valmistelee elimistöä harjoittelua varten jäähdyttely palauttaa elimistön harjoituksesta noudata ohjaajan/valmentajan turvallisuusohjeita harjoitellessasi eri tekniikoita kielletyt tekniikat ovat kiellettyjä niiden vaarallisuuden takia, ei kiusaksi SPR: ensiapukurssit! 3K = koho, kylmä, kompressio

51 Liikunnan etiikka Etiikka määrittelee hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää
Aikuiset ohjaavat lasten eettistä kehitystä aikuisen teot ja esimerkki ohjaavat lasta enemmän kuin sanat Liikunta on hyvä kasvatuksen väline, jos sitä käytetään oikein jos sääntöjen rikkomiseen puututaan heti, oppivat lapset helposti, että se on väärin jos aikuinen ei puutu rikkeisiin, ei sitä voida olettaa lapseltakaan

52 Urheilijan paineet Urheilu on ammattimaista ja vain pieni osa urheilijoista pääsee huipulle Kilpaurheilua harrastavista lapsista: 1 % urheilee aikuisena SM-tasolla 0,1 % urheilee aikuisena kansainvälisellä tasolla 0,01 % urheilee aikuisena kansainvälisellä huipulla Ympäristö ja media luovat urheilijalle menestyspaineita Maine ja raha houkuttaa  Puhtaaseen urheiluun sitoutuminen on tietoinen päätös!

53 Pohdittavaa Uskotko menestykseen puhtain keinoin?
Luuletko, että dopingaineet vähenevät urheilussa tulevaisuudessa testauksen lisääntyessä ja testien kehittyessä? Pelkäätkö saavasi kiellettyjä aineita ravinnosta tai lääkkeistä tahtomattasi? Mitä olet valmis tekemään menestyksesi eteen? Miten reagoit, jos saat tietää, että seuratoverisi käyttää kiellettyjä lääkeaineita? Mitä teet, jos valmentajasi ehdottaa kiellettyjen aineiden käyttöä?

54 Lähipiirin vastuu Urheilijan lähipiiri muodostuu perheestä valmentajasta, seuratovereista sekä urheilun ulkopuolella olevista ystävistä Urheilijan paras tuki on lähipiiri, joka uskoo urheilijan menestykseen puhtain keinoin Lähipiiri voi toiminnallaan tukea urheilijan harjoittelua ja terveitä elämäntapoja

55 Seuran vastuu Liikuntaseuralla tulee olla selkeä arvopohja, johon seuran kasvatustavoitteet perustuvat Laadukas harrastustoiminta luo pohjan elinikäiselle liikkumiselle ja terveille elämäntavoille Seuran yhteiset (peli-) säännöt ja reilun pelin -periaate näkyvät kaikessa toiminnassa Ohjaajat ja valmentajat sekä kentän laidalla olevat vanhemmat toimivat esimerkkeinä lapsille ja nuorille

56 Seurakulttuuri tukea terveisiin elämäntapoihin?
Seuran, harjoitusryhmän ja joukkueen toimintakulttuurilla on ratkaiseva vaikutus nuoren päihteiden (ja kiellettyjen aineiden) käyttöön Yhteiset pelisäännöt päihteiden käytöstä ovat tarpeen Seurassa toimivien aikuisten esimerkki ja asenne on tärkeä

57 Seuran toiminta antidopingtyössä
Seuran, harjoitusryhmän ja joukkueen toimintakulttuurilla on ratkaiseva vaikutus nuoren päihteiden (ja kiellettyjen aineiden) käyttöön Yhteiset pelisäännöt päihteiden käytöstä ovat tarpeen Seurassa toimivien aikuisten esimerkki ja asenne on tärkeä

58 Tähän ADT kalvot !!!

59 Ennakkotehtävän purku?
Tutustu ensiapu-ohjeisiin etukäteen!!!