Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen

Esitys aiheesta: "Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen"— Esityksen transkriptio:

1 Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen 18.12.2013
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa

2 Lukutikku Tavoitteena on valtiovarainministeriön erityisen kuntajakoselvityksen määräys tehdä arvio kaupunkiseudun kuntien yhdistymismahdollisuuksista Selvitys on tehty ”Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan” näkökulmien mukaisesti on koottu ja analysoitu tiedot sekä arvioitu seudun kokonaisuuden näkökulmasta nykytilan edut/vahvuudet ja haitat/heikkoudet. Selvityksen perusteella on hahmotettu alustavat kuntarakennevaihtoehdot ja arvioitu vaihtoehtojen mahdolliset edut ja haitat. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

3 Valtiovarainministeriön määräys
Valtiovarainministeriö määrää kuntarakennelain 15 §:n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain16 §:ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitys alkaa ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4§ ja 4a§)
Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

5 Rakennelain selvitysvelvoitteet
Väestöpohja (4 c §) perusteet täyttyvät: Väestöpohjaperuste Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (4 d §) perusteet täyttyvät: Yhdyskuntarakenneperuste Jyväskylä, Muurame ja Laukaa. Työssäkäyntiperuste Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. (Uurainen 2011 alk.) Työpaikkaomavaraisuusperuste Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

6 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla
Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muut Huom. Elinvoima ja kilpailukyky Keski-Suomen liitto, kuntayhtymä Kaupunkiseutusuunnitelma Paras-laki perusteena Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Jykes Kiinteistöt Oy Jyväskylän Seudun Matkailu Vastuukunta Jyväskylä Tekninen toimiala Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Mustankorkea Oy o o= palveluja ostavat Joukkoliikenne Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitos Jyväskylän liikelaitos Ympäristöterveydenhuolto Vastuukunta Laukaa Maaseutupalvelut Maaseutuhallinto Vastuukunta Keuruu Lomituspalvelut Vastuukunta Hankasalmi Vastuukunta Sysmä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

7 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla
Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muita Huom. Kasvatus ja koulutus Seudullinen päivähoito Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (lukiokoulutus) Oppilaita eri kunnista Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (ammatillinen koulutus) Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö Kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-aikapalvelut Keski-kirjastot Verkkokirjasto Hankasalmen kansalaisopisto Vastuukunta Hankasalmi Puulan seutuopisto Vastuukunta Joutsa Jyväskylän kansalaisopisto Vastuukunta Jyväskylä Keuruun kansalaisopisto Ala-Keiteleen musiikkiopisto Vastuukunta Äänekoski Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

8 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla
Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muita Huom. Sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ml.perusterveydenhuoltopalv. Keski-Suomen seututerveyskeskus K-S shp:n liikelaitos Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, JYTE Vastuukunta Jyväskylä Kriisikeskus Mobile Jkl:n seudun Mielenterveysseura Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskus Sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiespalvelut Keski-Suomen sovittelutoimisto Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Jyväskylän perheneuvola Koulupsykologipalvelut Aikuis- ja neuvolaikäisten psykologipalvelut Työterveys Aalto -liikelaitos Sovatek-säätiö Päihdepalvelut, työvalmennus Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

9 Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla
Selvitysalueella on paljon yhteistyöorganisaatioita ja –sopimuksia Perusterveydenhuolto on kahdessa yhteistyöalueessa (JYTE ja Seututerveyskeskus). Puitelain perusteella vuoden 2015 alussa myös sosiaalipalvelut pitää ottaa mukaan (osa kunnista perunut tai perumassa siirtopäätöstä yhteistoimintaan) Organisoidussa seudullisessa elinkeinoyhteistyössä on mukana aiempaa vähemmän kuntia. Seudullinen sitoutuminen yhteiseen elinkeinojen kehittämiseen on vähentynyt. Kunnat harjoittavat elinkeinopolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Päätöksenteko on kunnissa ja yhteistoimintaorganisaatiossa sekä yhtiöissä ja liikelaitoksissa. Valtuustojen näkökulmasta toimintojen ja palvelujen koordinointi on monimutkaista ja seudullisesti ohutta. Kuntien tehtävistä ja budjetista merkittävä osa on ylikunnallisilla toimielimillä. Yksittäisen kunnan näkökulmasta toiminnan ohjaus on hankalaa. Kuntien valtuustoilla ei ole valtaa ylikunnallisessa päätöksenteossa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

10 Yhdistymisen vaikutuksia suurilla kaupunkiseuduilla
Kuntarakennemuutoksissa kaupunkiseuduilla suurimmat hyödyt saavutetaan kilpailukyvyn edellytysten parantamisessa ja maankäytön suunnittelussa. Suuremmassa kunnassa johtamisen ja konserniohjauksen vaativuus kasvaa Useamman kunnan yhdistymisessä yhteistoimintaorganisaatioiden ja –sopimusten määrä vähenee Fuusiokustannukset vievät resursseja yhdistymisen alkuvaiheessa. Toimintojen yhdistyessä hallinnon päällekkäisyyksiä voidaan purkaa (Jyväskylä -100 htv) ja saavuttaa säästöjä tietohallinnon järjestelmien harmonisoinnissa (Jyväskylä: harmonisointikustannus 1 milj. e, e/v) Resurssien yhdistämisen mahdollistaman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää voimakasta johtamista, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

11 Jyväskylän yhdistyminen 2009 - 2011
Onnistumiset/ylläpidettävät Kehitettävät/parannettavat Kaupungin vetovoima ja kilpailukyky parantunut sekä työpaikkojen määrän kasvu Vetovoiman vaikutuksen riittämättömyys alueen BKT:hen, tulotasoon ja työllisyyteen, elinkeinopolitiikan terävöittäminen Kaavoitus- ja yhdyskuntarakenneprosessi on toimiva ja lyhyellä ajalla saavutettu tuloksia Kaupunkikeskustan, mutta myös maaseutualueiden elinvoimaisuuden varmistaminen Palvelujen ja lähipalvelujen saatavuus ja toimivuus Osittain toimimattomat terveyspalvelut ja toimiva palvelujen saatavuusviestintä Yhdistymissopimuksen mukainen toiminta ja sen mukaan toteutetut investoinnit. Tietohallinnon säästöt ( euroa per vuosi). Kestävä ja tasapainoinen talous, menokasvun ja velkaantumisen hillitseminen sekä tuottavuusohjelma ja palveluverkkojen optimointi. Henkilöstön osallistuminen muutoksiin ja hyvä yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä Organisaatioiden ja johtamisen yhteen sovitetut toimintakulttuurit sekä henkilöstövoimavarojen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Kuntalaisten ja asiakkaiden sekä lasten ja nuorten osallistumisen uudet muodot Todellisen vaikuttamisen rakenteet osaksi kaupungin normaalia toimintaa Uuden sukupolven organisaatio sekä merkittävät organisaatiojärjestelyt ja hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen (100 htv) Johtamisen vaativuus sekä monimutkaisten hallintokäytäntöjen vähentäminen ja joustavuuden lisääminen Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

12 Nykytilanteen arviointi
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

13 Elinvoima ja kilpailukyky (1)
Taulukko edut ja haitat ennuste Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

14 Elinvoima ja kilpailukyky (2)
Työlliset (hlö) työpaikat  (kpl) Työpaikkaomavaraisuus (%)  2011  1990 2000 2011 Muutos 1990 (%-yks.) Hankasalmi 1 986 2038 1 683 1 533 -24,8 88,1 83,7 77,2 -10,9 Joutsa 1 751 2394 1 795 1 509 -37,0 94,0 91,4 86,2 -7,8 Jyväskylä 57 453 51512 52 294 62 253 20,9 106,4 104,9 108,4 2,0 Laukaa 7 748 5241 4 793 5 585 6,6 77,1 70,4 72,1 -5,0 Luhanka 251 399 241 190 -52,4 81,2 73,4 75,7 -5,5 Muurame 4 236 2418 2 635 2 597 7,4 78,8 61,3 -17,5 Petäjävesi 1 552 1242 1 007 1 017 -18,1 79,1 71,7 65,5 -13,6 Toivakka 946 775 673 599 -22,7 79,2 63,3 -15,9 Uurainen 1 370 930 834 861 -7,4 76,8 69,6 62,8 -14,0 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

15 Elinvoima ja kilpailukyky (3) Työpaikkojen muutos vuosina 1990 - 2011
Selvitysalue Jyväskylä Valtio -2 176 -1 353 Kunta +3 382 +3 293 Valtioenemmistöinen Oy -3 208 -2 685 Yksityinen sektori Yrittäjät -1 362 + 421 Selvitysalueella yrittäjien työpaikat lisääntyneet vain Jyväskylässä. Yksityisen sektorin työpaikat kasvaneet Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

16 Elinvoima ja kilpailukyky (4) - Työpaikkojen määrän muutos 1990-2011
Lähde: Tilastokeskus Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

17 % -osuus kaikista työpaikoista
Elinvoima ja kilpailukyky (5) Työpaikat työnantajasektoreittain suurissa kaupungeissa 2011 Työpaikat yhteensä 30 552 33 323 62 253 34 211 48 534 47 210 32 692 85 259 36 203 25 479 96 080 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys % -osuus kaikista työpaikoista

18 Elinvoima ja kilpailukyky (6)
Edut/vahvuudet Haitat/heikkoudet Jyväskylän seudun vetovoima on hyvä ja väestökehitys kasvava Jyväskylän seudun suhteellinen asema 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyvertailussa on heikentynyt viime vuosina. Jyväskylän seudulla on hyvä koulutetun työvoiman tarjonta, kolmanneksi parhain valtakunnassa. Seutu menettää korkeasti koulutettuja nuoria muualle Suomeen. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa alueen kaikkien yritysten työvoimatarpeisiin. Seudun sisäinen korkeakoulutettujen muuttoliike on merkittävää. Alueella on käynnistetty elinkeinojen kehittämistoimintaa, joka tähtää uusien kasvuyritysten syntymiseen Jyväskylän seudulle (Yritystehdas). Imago on heikentynyt viime vuosina, syynä mm. Jyväskylän talouden heikentyminen sekä alueen korkea hintataso ja maksut. Jyväskylän kaupunkiseudun (JJÄ) kasvusopimus, INKA-ohjelma, Jyväskylän Kangas sekä Kohti resurssiviisautta-yhteishanke avaavat alueelle uusia kasvumahdollisuuksia. Alueen kehittämisresurssit ja päätöksenteko ovat hajautuneet. Kaupungin 2009 yhdistymisen jälkeen Jykesin merkitys ylikunnallisena kehittämisyhtiönä muuttui. Jyväskylän työpaikkakehitys on ollut voimakasta pitkällä ajanjaksolla. Jyväskylän työpaikkakehitys on toipunut 1990-luvun alun ja 2008/09 talouden taantumista. Kuntien työpaikkakehitys on ollut laskevaa Jyväskylää, Laukaata ja Muuramea lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

19 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (1)
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

20 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (2)
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

21 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (3)
Jyväskylän kaupunki – Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

22 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (4)
Työpaikka-omavaraisuus 2011 Jyväskylä 108,4 Joutsa 86,2 Hankasalmi 77,2 Luhanka 75,7 Laukaa 72,1 Petäjävesi 65,5 Toivakka 63,3 Uurainen 62,8 Muurame 61,3 Uurainen (58 %) Laukaa (56 %) 39 % Hankasalmi (38 %) 36 % 0,2 % 44 % 34 % 20 % Petäjävesi (61 %) Jyväskylä (15 %) 15 % 32 % 55 % 59 % 15 % 39 % 19 % 42 % Muurame (69 %) Toivakka (58 %) 11 % Työpaikkaomavaraisuus alle 80 % Sulkeissa kunnasta pendelöivien osuus 18 % 14 % Joutsa (31 %) Luhanka (47%) Asiointi (päivittäistavara) Pendelöinti Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, 2012

23 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (5)
Tausta Osana Paras-hanketta selvitysalueen seitsemän kuntaa (ei Joutsa ja Luhanka) laativat ja hyväksyivät Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 ohjaamaan maankäyttöä ja asumista. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan sekä Korpilahden kuntaliitos vuonna 2009 paransi maankäytön suunnittelua ja toteutusta olennaisesti Liikenteen kannalta merkittävin yhteistyöhanke on vuonna 1999 valmistunut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2010 Jyväskylän selvitysalueen väestön kasvu on nopeaa, mikä aiheuttaa paineita maankäytön ja asumisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työpaikkojen kasvu on keskittynyt Jyväskylään, mikä on lisännyt pendelöintiä, autoistumista ja kuntien välistä keskinäistä riippuvuutta Selvitysalueen sisällä tapahtuu valikoivaa muuttoliikettä; Jyväskylään muuttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria mm. opiskelemaan ja ympäristökuntiin muuttaa korkeasti koulutetut ja työllistyneet lapsiperheet Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

24 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (6)
Jyväskylän selvitysalueen väestön kasvu on nopeaa, mikä aiheuttaa paineita maankäytön ja asumisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työpaikkojen kasvu on keskittynyt Jyväskylään, mikä on lisännyt pendelöintiä, autoistumista ja kuntien välistä keskinäistä riippuvuutta. Selvitysalueen sisällä tapahtuu valikoivaa muuttoliikettä; Jyväskylään muuttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevia mm. nuoria opiskelemaan ja ympäristökuntiin muuttaa korkeasti koulutetut ja työllistyneet lapsiperheet. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

25 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (7)
Edut/vahvuudet Haitat/heikkoudet Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin 2011 ohjaamaan seudun kuntien maankäytön kehittämistä (esim. verkkariryhmä kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi). Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Selvitysalueen asuntomarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Sosiaalinen asuntotuotanto on tarpeisiin nähden riittävää. Valikoiva sisäinen muuttoliike lisää alueellista ja sosioekonomista eriytymistä ja heikentää Jyväskylän taloudellista kantokykyä. Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat suhteellisen korkeat. Joukkoliikenneyhteistyö on tiivistynyt, kun uuden lainsäädännön mukainen Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenne-lautakunta aloitti 2013 toimintansa. Yhä laajemmalta alueelta tapahtuva asiointi- ja työssäkäyntiliikenne lisää autoistumista ja sen tuomia ympäristöhaittoja sekä sen tuomia investointitarpeita. Kehityksen myötä joukkoliikenteen edellytykset heikentyvät. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

26 Palvelut (1) - Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella 2012 - 2029
Vanhusten palvelutarve kasvaa voimak-kaasti Myös muissa palveluissa tarve kasvaa Työikäisten määrä kasvaa vain 2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

27 Palvelut (2) - Palvelutarpeen muutos kunnittain v 2029 mennessä
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

28 Palvelut (3) - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella
Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

29 Palvelut (4) Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella
Erikoissairaanhoito on edullisemmin hoidettu verrattuna muihin seutuihin (- 15,2 M €) Perusterveydenhuollossa on säästöpotentiaalia 20,3 M €, mistä suuri osa tulee avohoidosta Vanhuspalveluissa on säästöpotentiaalia 35,8 M € Päivähoito ja esiopetus on hoidettu edullisesti (-9,0 M €) Liikenneväylien hoidossa on säästöpotentiaalia 11,7 M € Lasten ja nuorten laitoshuollossa ja muissa lasten ja perheiden palveluissa on säästöpotentiaalia yhteensä 16,4 M€ Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

30 Palvelut (5) - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
Perusterveydenhuollon osalta kunnat kuuluvat joko Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskukseen (Jyte) tai Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toimivaan Keski-Suomen seututerveyskeskukseen. Erikoissairaanhoidon osalta kaikki selvitysalueen kunnat kuuluvat Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin. Sosiaalitoimi hoidetaan itse kaikissa kunnissa Selvitysalueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on yhteensä työntekijää. Henkilöstöä on yli valtakunnallisen keskiarvon. Palvelujen tuottavuutta voidaan parantaa useilla osa-alueilla; suurin tehostamispotentiaali on vanhustenhuollossa (35,8 M€). STM:n asettama selvityshenkilöryhmä esitti Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalliksi vastuukuntamallilla toteutettavaa sote-aluetta, joka kattaa Keski-Suomen kunnat (pl. Jämsä & Kuhmoinen). Vastuukuntana toimisi Jyväskylän kaupunki. Ennaltaehkäisevän työn malli tulisi olla osana palvelurakennemuutosta Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

31 Palvelut (6) - Opetus- ja kulttuuripalvelut
Varhaiskasvatuksen palvelurakenne vaihtelee, osalla laajasti myös yksityistä palvelua. Seudullinen päivähoito jäänyt vähäiseksi. Palveluseteli muilla paitsi Hankasalmella, Joutsassa ja Luhangassa. Kustannukset vaihtelevat kunnittain – €/0-6 v 76 alakoulua (joista 8 alle 30 oppilasta) ja 24 yläkoulua. Investointeja edessä. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 7476 – €/opp. Koulupalvelujen suunnittelu (erityisesti investoinnit) raja-alueilla helpottuisi ilman kuntarajoja 12 lukiota, joista 3:ssa alle 100 oppilasta. Jyväskylän lukiot kunta-yhtymällä, muut haluavat pitää kunnalla. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 6193 – €/opp. Pienissä lukioissa isot kustannuserot. Vapaa-aikapalveluita vaihtelevasti kunnittain. Jyväskylä maksaa 7,1 milj. €/v maakunnallisista palveluista. Kirjastot maakunnallisessa järjestelmässä Kansalaisopistoja 5 eri järjestäjällä. Puulan seutuopisto kallein (€/as). Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

32 Palvelut (7) - Hallinto- ja tukipalvelut
Hallinnon tehtävät kuntien omana työnä, Jyväskylässä liikelaitos ICT-palveluista tehdään erillinen selvitys osana VM:n muutostukiohjelmaa Siivouspalvelut kuntien omana työnä, paitsi Jyväskylässä kilpailutettu (osin kaupungin oma yhtiö). Kustannukset vaihtelevat kunnittain 21 – 33 €/m2/v. Ruokapalvelut kuntien omana työnä, valmistuskeittiöitä vielä aika paljon. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 2,41 – 4,94 €/ateriasuorite. Teknisen toimen tehtävissä omaa henkilöstöä ja ostopalveluita. Kustannukset vaihtelevat kunnittain168 – 388 €/as. Vaikutukset ja mahdollisuudet Talous- ja palkkahallinnossa tehostamisen mahdollisuuksia ICT-toimintojen harmonisoinnista säästöjä? Palveluverkon tiivistäminen vähentäisi kiinteistökuluja Keskuskeittiöitä voitaisiin hyödyntää yli nykyisten kuntarajojen Jos liitos Jyväskylään, siivous- ja kiinteistöhenkilöstön osalta ratkaistava, siirtyvätkö kaupungin omistamaan yhtiöön Lähde: Hallinto- ja tukipalvelut työryhmän raportti Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

33 Palvelut (8) Edut/vahvuudet Haitat/heikkoudet
Selvitysalueen väestön ikääntyminen on ollut vielä maltillista. Vanhuspalvelujen palvelu-rakenteen uudistaminen sisältää merkittävää säästöpotentiaalia. Vanhusväestön määrä ja palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Mikäli palvelurakenteen uudistamisessa ei onnistuta nykyisillä voimavaroilla ei voida vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä toimivat palvelut. Kuntarajat vaikeuttavat palveluverkkojen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja investointien toteuttamista erityisesti koulupalveluissa. Perusopetuksen yksikkökustannuksissa on suuria eroja koulujen välillä. Varhaiskasvatuspalveluita on voitu toteuttaa asiakaslähtöisesti ja kuntarajat ylittäen. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö yli kuntarajojen on vähäistä kuntien keskinäisestä sopimuksesta huolimatta. Pienten lukioiden ja yläkoulujen opettajaresurssit ovat yhteisessä käytössä. Alueella on kolme alle sadan oppilaan lukiota, joista kahden kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat. Terveyspalvelujen yhteistyö on toimivaa (yhteispäivystys ja sairaanhoidolliset tukipalvelut). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnoissa on kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei ole toteutunut. Tukipalveluiden uusia organisointitapoja on kehitetty. Tukipalveluissa on monenlaisia tuotanto- ja organisointitapoja. Yhteistyötä tukipalveluissa on vähän. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

34 Talous (1) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

35 Lähde: Suomen kuntaliitto
Talous (2) - Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätöksen vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, M € Tehdyt päätökset alentavat valtion-osuuksien vuositasoa hallituskaudella (2015) 1,3 mrd. € (16 %) Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos -631 M € Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Jyväskylän selvitysalueella menetys valtionosuuksissa 47 miljoonaa € vuodessa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Lähde: Suomen kuntaliitto

36 Talous (3) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

37 Talous (4) - Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet
Kunnallisvero kattaa yhä pienemmän osan menoista Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti (tätä voi hillitä mm. vanhusten toimintakyvyn nousu) Valtionosuuksien kehityksen perustrendinä on -1 %/vuosi vuosina Lisätty VOS:n uudistusesityksen mukaiset muutokset Yksikkökustannusten nousua hillitään siten, että tuottavuus nousee 0,5 % vuosittain. Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (Inflaation vaikutus poistettu) Me Vanhustenhoidossa mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito.

38 Talous (5) Trendilaskelma: vero-% vuonna 2017 ja 2029, jos vain vero-% joustaa
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

39 Talous (6) Kuntien investoinnit 2013 – 2022, €/as/v
Kuntien investointipaine on n. 740 milj. euroa Kehyskunnista Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen joutuvat investoimaan yhtä aikaa sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Lisäksi uusi keskussairaala (250 M€ = 100 €/as/v laskettuna 10 vuodelle) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

40 Kriisikuntakriteerit (TA 2014)
Talous (7) Kriisikuntakriteerit (TA 2014) KRITEERI RAJA-ARVO HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Vuosikate < 0 266 45 173 226 108 282 280 222 293 Tulovero-% 20,24 21,50 21,00 20 20,50 19,00 19,50 21,25 Lainamäärä 3 392 1 240 4 400 3 403 3 468 1 827 2 240 2 107 1 138 3028 Kertynyt alijäämä -180 -633 52 -387 691 398 1721 -98 557 Omavaraisuusaste < 50 % 62,4 23,5 51,5 36,6 49,6 48,7 58,6 54,3 51,9 Suhteellinen velkaantuminen > 50 % 25,6 59,7 66,7 51,4 44,5 48,3 50,1 28,7 60,4 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ 2 5 1 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

41 Talous (8) Valtionosuusuudistuksen koelaskelmat 12 12 2013
kunta €/as € Hankasalmi 52 Joutsa 36 Jyväskylä 73 Laukaa Luhanka - 505 Muurame 62 Petäjävesi Toivakka - 261 Uurainen - 116 Selvitysalue 47,5 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

42 Talous (9) Edut/vahvuudet Haitat/heikkoudet Tällä hetkellä kuntien talous on pääosin kohtalaisessa kunnossa. Kunnat ovat aloittaneet talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja tasapainottamisohjelmia. Kuntien on vaikeaa toteuttaa tuottavuusoh-jelmia eikä palveluverkkoselvitysten mukai-set ehdotukset läpikäynti etene päätöksen-teossa. Valtion voimakas normi-ohjaus vaikeuttaa tuottavuuden parantamista. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän edullisuus usealle selvitysalueen kunnalle Kuntien talous kiristyy tehtyjen valtion-osuusleikkausten vaikutuksesta, vaikka palvelutarve kasvaa. Ehdotettu valtion-osuusjärjestelmän muutos vaikuttaa eri tavalla kuntiin. Voimakas eläköityminen (n v.2029 mennessä) mahdollistaa talouden tasapainottamisen joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen pienissä organisaatioissa ja yksiköissä on vaikeaa. Kuntien investoinnit on voitu hoitaa ilman kohtuutonta velkaantumista. Kuntien investointipaineet ovat suuret. Osassa kuntia joudutaan investoimaan samanaikaisesti sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

43 Henkilöstö (1) Tarpeen muutos Eläköityminen
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

44 Henkilöstö (2) Edut/vahvuudet Haitat/heikkoudet
Eläkepoistuma on selvitysalueella n vuosina 2013 – 2029 (n. 300 /vuosi). Eläköity-mistä on jossakin määrin jo hyödynnetty ja tuloksellisuutta parannettu kaikissa kunnissa. Erilliset organisaatiot rajoittavat eläköitymisen maksimaalista hyödyntämistä. Selvitysalueella on tällä hetkellä hyvä koulutetun työvoiman tarjonta. Vanhus-palveluissa palvelutarpeet kasvavat, mutta toisaalta näissä tehtävissä ei ole voimakasta eläköitymistä. Erityisesti joissakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattiryhmissä (hammaslääkärit, lääkärit, sosiaali-työntekijät sekä hoitohenkilökunta) rekrytointiongelmat tulevat kasvamaan. Työvoiman tarjonta kasvaa hieman (2 %) vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa alueella on pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetusta henkilöstöstä, koska koulutus ei korvaa eläkepoistumaa. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat korostumaan erityisesti maaseutumaisilla alueilla. Selvitysalueella paljon pieniä työyksikköjä, joissa työntekijöillä on monipuoliset työkuvat Osa työyksiköistä on pieniä ja siten haavoittuvaisempia eikä erikoisosaamista ei voida hyödyntää. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

45 Demokratia ja osallistuminen (1)
Kesk SDP Kok PS Vas Vihr KD SKP Yht Hankasalmi 13 5 1 4 3 27 Joutsa 2 Jyväskylä 11 17 8 6 7 67 Laukaa 9 43 Luhanka 15 Muurame 35 Petäjävesi 12 Toivakka 21 Uurainen Yhteensä 97 56 40 283 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

46 Demokratia ja osallistuminen (2)
PUOLUE ÄÄNET PAIKAT SELVITYSALUE NYT Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 18 535 16 56 Suomen Keskusta 18 012 15 97 Kansallinen Kokoomus 14 280 12 43 Perussuomalaiset 10 074 9 40 Vihreä liitto 7 392 6 Vasemmistoliitto 6 926 5 17 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 4 792 4 Suomen Kommunistinen Puolue 1 019 1 Piraattipuolue 488 Irti velkakierteestä - Vapaa Jyväskylä yhteislista 77 Itsenäisyyspuolue 66 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

47 Demokratia ja osallistuminen (3)
Edut/vahvuudet Haitat/heikkoudet Kunnissa, erityisesti pienemmissä, luottamushenkilöiden määrä mahdollistaa kuntalaisten suoraa yhteydenpitoa valtuutettuihin Valtuuston todellinen päätösvalta rajoitettu johtuen yhteistoimintaorganisaatioista ja –sopimuksista. Luottamushenkilöelinten lukuisuus ja jäsenmäärän laajuus antaa luottamushenkilöpaikkoja Luottamushenkilöiden osaamisvaateet edellyttävät poliittisen johtamisen ammatillistumista ja päätoimisuuden lisäämistä Kunnan alueella päätöksenteko toimii vakiintuneiden käytäntöjen mukaan Asukkaiden todellisen elämänpiirin (työssäkäynnin, opiskelun , asioinnin ja harrastusten alue) mukainen vastuu- ja päätöksentekotaho puuttuu Seudulla on mahdollistettu ja kehitetty asukkaiden vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Asukkaiden elämänpiirialueen vaikuttamisen muodot ja kanavat puuttuvat Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

48 Yhteenveto - Nykytilan vahvuudet ja heikkoudet
Edut/vahvuudet Haitat/heikkoudet Seudun kilpailukyky ja vetovoima on mahdoll-istanut asukasluvun ja työpaikkojen kasvun. Seudun yhteinen päätöksenteko ja kehittämisresurssit ovat hajautuneet. Jyväskylän seudulla on hyväksytty maankäyttöä ohjaava rakennemalli 20X0. Alueen asuntomarkkinat toimivat hyvin. Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä hyvät ja toimivat palvelut. Ikäihmisten palvelutarpeiden kasvuun on haasteellista vastata nykyisillä rakenteilla. Tällä hetkellä kuntien talous on pääosin kohta-laisessa kunnossa. Voimakas eläköityminen mahdollistaa talouden tasapainottamisen joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Palvelutarpeen kasvu ja valtionosuuksien leikkaukset kiristävät kuntien taloutta. Vanhustenhuollossa palvelutarpeet kasvavat, mutta toisaalta näissä tehtävissä ei ole voimakasta eläköitymistä. Erityisesti joissakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattiryhmissä rekrytointiongelmat tulevat kasvamaan. Luottamushenkilöiden määrä on suuri, mikä mahdollistaa kuntalaisten suoraa yhteydenpitoa valtuutettuihin Asukkaiden vaikuttamisen alue on pienempi kuin heidän elämänpiirinsä ja yhteinen päättäjätaho puuttuu. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

49 Seudun yhteiset resurssit ja kuntakohtainen päätösvalta
YRITYKSET PALVELUT KAAVOITUS VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN VETOVOIMA KAUPPA KUNT I EN PÄÄTÖSVAL TA SEUDUN YHTEISET RESURSSIT Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

50 Hahmotelmia kuntarakennevaihtoehdoiksi
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

51 Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI
Seutukaupunki muodostuu kaikista selvitysalueen 9 nykyisestä kunnasta Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Toivakka Joutsa Luhanka Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

52 Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI
Edut Haitat Elinkeinojen kehittämiseen yhtenäiset tavoitteet ja kehittämiseen yhteiset resurssit. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen yhdistämällä kuntien vahvuudet. Vahva seutukaupunki pystyy paremmin ajamaan maakunnan etua. Aluekeskusten (nyk. kuntakeskukset ja kaupungin osat) tasapuolinen kehittäminen kokonaisuutta hyödyntäväksi on vaikeaa. Kaukaisempien aluekeskusten taantumisen uhka. Maakunnan kuntien tasapaino muuttuu merkittävästi (kaupunki 2/3 maakunnan väestöstä) Yhtenäisellä maankäytön suunnittelulla mahdollistuu koko alueen tasapuolinen kehittäminen. Yhteisvastuullisuus väestö- ja työpaikkakehitykseltään pienenevistä reuna-alueista. Yhdyskuntarakenteen moninaisuuden vuoksi synergiaetuja vaikea saavuttaa. Laajassa kaupungissa ei voida täysin estää yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista Seutukaupunki on riittävän vahva kunta järjestämään maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu. Paremmat resurssit kehittää uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Koko alueen palvelutarjonnan harmonisointi vaativaa ja voi aiheuttaa alussa lisäkustannuksia. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

53 Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI
Edut Haitat Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus tulisi olemaan 10 milj. €. Yhdistymisen alkuvaiheessa palvelujen ja toimintojen harmonisointi voi aiheuttaa ns. fuusiokustannuksia. Verotus ja taksat yhtenäistyvät alueella, jolloin osalla ne nousevat ja osalla laskevat. Henkilöstön eläköityminen voidaan hyödyntää maksimaalisesti. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat. Pienten kuntien henkilöstön haavoittuvuus vähenee. Suuressa organisaatiossa yhtenäinen ja joustava henkilöstöpolitiikka vaikeaa. Vaaleilla valitun valtuuston vaikutusvallan ja itsenäisen päätöksentekomahdollisuuden lisääntyminen. Omistajaohjauksen selkeytyminen yhteistyöorganisaatioiden ja sopimusten vähenemisen myötä Luottamushenkilöpaikkojen merkittävä väheneminen vaikuttaa asukkaiden ja luottamushenkilöiden välistä yhteydenpitoa. Erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen on haastavaa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

54 Vaihtoehto B1 - Ydinkaupunki
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Jyväskylä ja Muurame muodostavat ydinkaupungin. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

55 Vaihtoehto B2 - Ydinkaupunki
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Vaihtoehtoisesti Ydinkaupungin muodostavat Jyväskylä, Muurame ja Laukaan Leppävesi. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

56 Vaihtoehto B - Ydinkaupunki
Edut Haitat Elinvoiman ja vetovoiman kehittämisessä luonteva alue. Elinkeinoelämän monipuolistaminen mahdollistuu yhdistämällä kuntien vahvuudet. Muutos ei vaikuta merkittävästi maakunnan kuntien väliseen tasapainoon Ei poista kokonaan seudun sisäistä kilpailua asukkaista ja yrityksistä Tiiviin ydinkaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen integrointi paranee nykytilanteeseen verrattuna. Erityisesti Keljonkangas – Kinkomaa – Säynätsalo –alueen (ja B2 vaihtoehdossa myös Leppäveden) maankäytön ja palvelujen yhtenäinen suunnittelu. Asuin- ja yritystonttien yhtenäinen tarjonta. Suunnittelukäytäntöjen ja toimintatapojen yhdistäminen vaativaa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

57 Vaihtoehto B - Ydinkaupunki
Edut Haitat Palveluissa ja palveluverkoissa voidaan saavuttaa synergiaetuja. Uhkana hyvien käytäntöjen ”hukkuminen” isossa organisaatiossa Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyötyjä voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus 4 milj. euroa. Osassa uutta kuntaa kuntalaisten verotus sekä maksut ja taksat nousevat. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet paranevat. Henkilöstöpolitiikan toimintatapojen yhdenmukaistaminen vaativaa. Kaupunkimaisen ydinalueen päätöksenteon vastuun ja vallan yhtenäistäminen. Asukkaiden vaikuttamisen alue laajenee. Erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen on haastavaa. Luottamushenkilöpaikkojen väheneminen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

58 Vaihtoehto B - Ydinkaupunki
Muut kunnat Eivät täytä kuntarakennelain mukaisia kriteereitä ilman kuntarakennemuutoksia. Tämän vuoksi kunnat voivat harkita liitosta seudun muiden kuntien kanssa Voivat myös harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski, Pieksämäki – Kangasniemi, Hartola) kanssa. Tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

59 Vaihtoehto C1 – MAL-kaupunki
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Jyväskylä, Muurame ja Laukaa muodostavat MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -kaupungin. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

60 Vaihtoehto C2 – MAL-kaupunki
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Vaihtoehtoisesti MAL-kaupunki syntyy Jyväskylästä, Muuramesta sekä Laukaan Leppävedestä ja Lievestuoreesta. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

61 Vaihtoehto C – MAL-kaupunki
Edut Haitat Selvitysalueen elinvoiman ja vetovoiman kehittämisen ydinalue. Kansallinen ja kansainvälinen vetovoimaisuus ja kilpailukyky lisääntyy Kaupunkiseudun muun alueen kanssa tehtävän yhteistyön mahdollinen heikkeneminen. Yhteinen maankäytön vastuu ja päätösvalta luontevan alueen mukainen. Erityisesti Keljonkangas-Kinkomaa-Säynätsalo sekä Lohikoski-Leppävesi -alueiden maankäytön ja palvelujen yhtenäinen suunnittelu. Asuin- ja yritystonttien saatavuus ja markkinointi yhtenäisesti. Maankäytön suunnittelukäytäntöjen ja toimintatapojen yhdistäminen on haasteellista Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

62 Vaihtoehto C – MAL-kaupunki
Edut Haitat Palveluverkkojen tehokas yhteensovitus mahdollistuu suuressa osassa selvitysaluetta Palveluverkkojen yhteensovituksen aikataulu voi venyä tarpeettomasti  Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus on 6 (C1) tai 4 (C2) milj. € Osassa aluetta verotus ja taksat nousevat. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää uuden kaupungin alueella. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet paranevat. Henkilöstöpolitiikan toimintatapojen yhdenmukaistaminen vaativaa. Yhtenäisen kaupunkimaisen alueen päätöksenteon vastuun ja vallan yhtenäistäminen. Useiden erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen. Valtuustopaikkojen ja muiden luottamushenkilöpaikat vähenee. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

63 Vaihtoehto C - MAL-kaupunki
Muut kunnat Eivät täytä kuntarakennelain mukaisia kriteereitä ilman kuntarakennemuutoksia. Tämän vuoksi kunnat voivat harkita liitosta seudun muiden kuntien kanssa Voivat myös harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski, Pieksämäki – Kangasniemi, Hartola) kanssa. Muut kunnat tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

64 Vaihtoehto D – Työssäkäyntikaupunki
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Laukaa, Petäjävesi ja Uurainen muodostavat työssäkäyntikaupungin. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

65 Vaihtoehto D – Työssäkäyntikaupunki
Edut Haitat Työssäkäyntikaupunki muodostaa yhtenäisen asumisen, työssäkäynnin, asioinnin ja harrastamisen kaupungin. Selvitysalueen sisäinen kilpailu poistuu. Erilaisten alueiden toimintojen yhdistäminen haasteellista. Maakunnan kuntien tasapaino muuttuu merkittävästi. Osakuntaliitokset (D2) pienentävät kuntien kokoa nykyisestäänkin sekä vaikuttavat kuntien seudun ulkopuolisiin kuntiin ja niiden kuntarakennemuutoksiin Rakennemallin 20X0:n soveltamisesta päättäminen yhden kunnan vastuulla. Olemassa olevaa infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Joukkoliikenne-lautakunnan toimialue kattaisi koko kunnan. Alueella turvataan asuin- ja yritystonttien saatavuus yhden luukun periaatteella Maankäytön ja palvelujen erilaisten suunnittelu- ja toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen on haasteellista Riittävän vahva kunta vastaamaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muutoin palvelutarpeiden kasvuun. Palveluverkko voidaan optimoida laajasti. Palveluverkkojen yhteensovittamisen aikataulu voi venyä tarpeettomasti Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

66 Vaihtoehto D – Työssäkäyntikaupunki
Edut Haitat Työssäkäyntikaupunki muodostaa yhtenäisen asumisen, työssäkäynnin, asioinnin ja harrastamisen kaupungin. Selvitysalueen sisäinen kilpailu poistuu. Erilaisten alueiden toimintojen yhdistäminen haasteellista. Kaukaisimpien taajamien taantumisen uhka. Maakunnassa kuntien välinen tasapaino muuttuu merkittävästi. Rakennemallin 20X0:n soveltamisesta päättäminen yhden kunnan vastuulla. Olemassa olevaa infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Joukkoliikennelautakunnan toimialue kattaisi koko kunnan. Asuin- ja yritystonttien saatavuus yhtenäisesti. Maankäytön ja palvelujen erilaisten suunnittelu- ja toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen on haasteellista. Riittävän vahva kunta vastaamaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muutoin palvelutarpeiden kasvuun. Palveluverkko voidaan optimoida laajasti. Palveluverkkojen yhteensovittaminen vaatii päätöksiä ja vahvaa johtamista. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

67 Vaihtoehto D – Työssäkäyntikaupunki
Edut Haitat Kaupungilla on paremmat edellytykset kestää toimintaympäristön muutoksia. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus olisi 8 milj.€. Yhdistyminen edellyttää palveluiden ja toimintojen harmonisointia ja täten syntyy fuusiokustannuksia. Osassa uutta kuntaa kuntalaisten verotus sekä maksut ja taksat nousevat. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää laajasti. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat erityisesti pienten kuntien osalta. Pienten kuntien henkilöstön haavoittuvuus vähenee Organisaatiosta muodostuu niin suuri, että sen henkilöstöpolitiikasta voi tulla kankeaa. Yhtenäinen päätöksenteko koko työssäkäyntialueella. Luottamushenkilöiden määrä suhteessa asukaslukuun vähenee merkittävästi Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

68 Vaihtoehto D – Työssäkäyntikaupunki
Muut kunnat Työssäkäyntikaupunki voidaan vaihtoehtoisesti muodostaa ilman Petäjäveden ja Uuraisten kuntia yhdistämällä uuteen kaupunkiin osakuntaliitoksella Ahola-Puntavuoren (Uurainen) ja Kintauksen (Petäjävesi) alueet. Osakuntaliitosvaihtoehdossa Petäjävesi ja Uurainen voivat harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski) kanssa. Hankasalmi voi harkita liittymistä työssäkäyntikaupunkiin tai kuntarakennemuutosta Pieksämäki-Kangasniemi –suuntaan. Muut kunnat tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

69 Vaihtoehto E – Maaseutukaupunki
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Uuden kunnan muodostavat Hankasalmi, Laukaa, Toivakka ja Uurainen Mahdollinen ydinkaupungin mallissa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

70 Vaihtoehto E – Maaseutukaupunki
Edut Haitat Yhteistä maaseutumainen toimintaympäristö. Syntyykö kunnalle omaehtoista vastuuta elinvoimasta? Yhdyskuntarakenteen suunnitteluresurssit paranevat. Hajanainen alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta ongelmallinen. Kunnalla ei omaa keskusta, vaan sen toiminnallinen keskus (Jyväskylä) on kunnan alueen ulkopuolella Kunta on asukasluvultaan (n as) riittävän vahva vastaamaan kuntalaisten peruspalveluista ja palvelutarpeen muutokseen. Alueen hajanaisuus rajoittaa palveluverkon optimointia. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

71 Vaihtoehto E – Maaseutukaupunki
Edut Haitat Yhdistymisavustus 4,5 milj. € vain, jos uusi kunta esitetään perustettavaksi erityisessä kuntajakoselvityksessä. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyötyjä saavutetaan vain rajoitetusti. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää. Tehtävien hoidon haavoittuvuus vähenee Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat  Alueen hajanaisuus rajoittaa henkilöstön joustavaa käyttöä. Yhtenäinen maaseutumainen toimintakulttuuri alueen kunnilla. Asukkaiden vaikuttamisen alue laajenee jossain määrin. Valtuustopaikat ja muiden luottamushenkilö-paikat vähenee merkittävästi. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

72 Vaihtoehto F1 – Maaseutukunta
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Joutsan seudun kunnat Joutsa ja Luhanka muodostavat yhden uuden kunnan Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

73 Vaihtoehto F2 – Maaseutukunta
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Vaihtoehtoisesti Joutsa, Luhanka ja Jyväskylän Putkilahti-Oittila muodostavat uuden kunnan. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

74 Vaihtoehto F3 - Maaseutukunta
Jyväskylä Toivakka Uurainen Muurame Petäjävesi Joutsa Luhanka Hankasalmi Laukaa Vaihtoehtoisesti Joutsa, Luhanka, Toivakka ja Jyväskylän Putkilahti-Oittila muodostavat uuden kunnan. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

75 Vaihtoehto F – Maaseutukunta
Edut Haitat Kunnan työpaikkaomavaraisuus rakennelain vaatimusten mukainen. Paremmat resurssit elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Kuntarakenteen muutos ei anna riittäviä resursseja kilpailukyvyn ja vetovoiman turvaamiseksi. Paremmat resurssit kunnan asumisen kehittämiseen ja kaavoitukseen mm. asuin ja yritystonttien saatavuus yhden luukun periaatteella Hajanainen alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta ongelmallinen. Edellytykset vastata palvelutarpeiden muutoksiin paranevat. Palveluverkon optimoinnissa ei suuria mahdollisuuksia. Kunnalla ei ole riittävä väestöpohja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

76 Vaihtoehto F – Maaseutukunta
Edut Haitat Kuntien yhdistyminen parantaa valmiutta vastata toimintaympäristön muutokseen. Yhdistymisavustus 2 milj € (ve 1 ja 2) tai 3 milj € (ve 3). Taloudellisesti riittävän kantokykyisen kunnan syntyminen ongelmallinen. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää. Henkilöstön tehtävien järjestelyt helpottuvat. Kunnasta ei muodostu riittävän suurta, jotta erityisasiantuntemus voidaan laajasti turvata. Kuntien tiivis nykyinen yhteistyö ja maaseutumaisen kunnan toimintakulttuurit helpottavat yhdistymistä. Vaikuttamisen mahdollisuudet olisivat edelleen helposti turvattavissa. Osallistumisen keinoja voitaisiin laajentaa koko kunnan alueelle. Valtuutettujen määrä suhteessa asukaslukuun pienenee jossain määrin. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys

77 Koonti vaihtoehdoista
Keskuskaupungin ratkaisu Maaseutukaupunki Maaseutukunta Seutukau-punki A Kaikki kunnat - Ydinkau-punki B1 Jyväskylä, Muurame Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Toivakka Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila) Joutsa, Luhanka, Toivakka (Putkilahti-Oittila) B2 (Leppäveso) Joutsa, Luhanka, Toivakka, (Putkilahti-Oittila) MAL-kaupunki C1 Jyväskylä, Muurame, Laukaa MAL-kaupun- ki C2 Jyväskylä, Muurame (Leppävesi-Lievestuore) Työssä- käynti-kaupunki D Jyväskylä, Lau-kaa, Muurame, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka (optio Hankasalmi) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys