Sairaanhoidon toimialue, Fysiatria ja kuntoutus Arja Nummelin, osastonhoitaja, fysioterapeutti YAMK.

Esitys aiheesta: "Sairaanhoidon toimialue, Fysiatria ja kuntoutus Arja Nummelin, osastonhoitaja, fysioterapeutti YAMK."— Esityksen transkriptio:

1 Sairaanhoidon toimialue, Fysiatria ja kuntoutus Arja Nummelin, osastonhoitaja, fysioterapeutti YAMK

2 25.9.2016AN

3  Keskitetty kuntoutus, yhteistyö eri erikoisalojen kanssa  Fysiatrian poliklinikka 1 ja Fysiatrian palveluyksikkö 1 Satakunnan keskussairaala, Pori  Fysiatrian poliklinikka 2 ja fysiatrian palveluyksikkö 2  Päiväkuntoutus  Kuntoutusvuodeosasto (vaativan kuntoutuksen osasto)  Alueellinen apuvälinekeskus Toimivat Satalinnan sairaalassa, Harjavalta Fysiatria ja kuntoutus

4 Elämänlaatumittari 15 D  15 D elämänlaatumittari on käytössä fysiatrian ja kuntoutuksen eri yksiköissä lukuun ottamatta apuvälinekeskusta lokakuusta 2013 asti  Potilas täyttää lomakkeen hoidon alkaessa ja 6-8 kk kuluttua ensimmäisen lomakkeen täyttämisestä 25.9.2016AN

5 15D – elämänlaatumittari  15D-mittari on kehitetty Suomessa (Sintonen 1994)  15D-mittari on geneerinen elämänlaatumittari ja soveltuu terveyteen liittyvän elämänlaadun ja sen muutosten mittaamiseen riippumatta potilaan sairaudesta  tulosten perusteella voidaan seurata esimerkiksi kustannusvaikuttavuutta, terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta sekä muutosta laatupainotetuissa elinvuosissa (QALYissa)  sitä voidaan käyttää profiilimittarina tai indeksimittarina  tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään 25.9.2016AN

6 15D  Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin elämälaatumittareiden validiteettia ja reliabiliteettia nivelreumaa sairastavilla potilailla (myös 15D- elämänlaatumittari)  Tutkimuksen mukaan kaikki mukana olleet elämänlaatumittarit olivat valideja mittaamaan potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua. (Linde, Sorensen, Ostergraad, Horslev-Petersen, Hetland 2008, 1528.) 25.9.2016AN

7 15D  15D-mittarin reliabiliteettia on arvioitu tutkimalla, miten luotettavasti mittarin avulla saadaan sama tulos toistetuissa mittauksissa  Näin arvioituna 15D-mittarin reliabiliteetti on todettu vähintään yhtä korkeaksi kuin muilla elämänlatua mittaavilla mittareilla (Karjalainen 2006, 17.) 25.9.2016AN

8 15D –elämänlaatumittari  muodostuu viidestätoista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalisesta hyvinvointia ja toimintakykyä mitattavasta ulottuvuudesta (dimensiosta)  liikuntakyky, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, syöminen, puhuminen, eritystoiminta, tavalliset toiminnot, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys ja sukupuolielämä  jokaisella ulottuvuudella elämänlaatua kuvataan viidellä tasolla, joista 1. kuvaa parasta mahdollista elämänlaatua ja 5. huonointa elämänlaatua. 25.9.2016AN

9 25.9.2016AN

10 25.9.2016AN

11 25.9.2016AN

12 25.9.2016AN

13 Polven tekonivelleikkauspotilaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen leikkauksen Arja Nummelin, osastonhoitaja, fysioterapeutti YAMK 25.9.2016

14 Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia merkityksiä polven tekonivelleikkauksella on potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja tunnistaa hoitopolun kehittämiskohteet fysioterapian osalta Tarkoitus 25.9.2016AN

15 Kuvata polven tekonivelleikkauspotilaiden elämänlaatua ennen ja jälkeen polven tekonivelleikkauksen Verrata näiden potilaiden elämänlaadussa tapahtuneita muutoksia Tunnistaa polven tekonivelpotilaiden fysioterapian kehittämiskohteita hoitoketjussa elämänlaatumittarin tulosten pohjalta Tavoitteet 25.9.2016AN

16  Tutkimus tehtiin Satakunnan keskussairaalassa operatiivisella toimialueella (kirurgian vuodeosastolla ja Kirurgian poliklinikka)  Tutkimukseen osallistui 44 polven tekonivelleikkauspotilasta  Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin 15D-mittarilla ennen polven tekonivelleikkausta ja kaksi kuukautta polven tekonivelleikkauksen jälkeen Missä, miten ja millä? 25.9.2016AN

17  Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa koodattuja kyselylomakkeita lähetettiin 10.1.–7.2.2014 välisenä aikana yhteensä 60 potilaalle  Vastaajia pyydettiin palauttamaan täytetyt kyselylomakkeet tulessaan hoidonvaraajan vastaanotolle ennen leikkausta Toteutus 1. vaihe 25.9.2016AN

18  Kyselylomakkeen palautus täytettynä oli samalla suostumus tutkimukseen osallistumiselle  Ennen polven tekonivelleikkausta palautettujen kyselylomakkeiden vastausprosentiksi muodostui 73 % (n=44). Toteutus 1. vaihe 25.9.2016AN

19  Fysioterapeutin vastaanotolla (n. kahden kuukauden kuluttua polven tekonivelleikkauksesta) tarjottiin kyselylomake toisen kerran täytettäväksi niille 44:lle polven tekonivelleikkauksessa olleelle potilaalle, jotka olivat antaneet suostumuksensa tutkimukseen ja palauttaneet kyselylomakkeen hoidonvaraajalle kyselyn ensimmäisessä vaiheessa  Polven tekonivelleikkauksen jälkeen palautettujen kyselylomakkeiden vastausprosentiksi muodostui 93 % (n=41) Toteutus 2. vaihe 25.9.2016AN

20  Normaaliväestön keskimääräinen 15D-lukema on 0.901 (Väestöarvot ovat vuodelta 2011, Koskinen, Lundqvist & Ristiluoma 2012.)  Ennen polven tekonivelleikkausta tähän tutkimukseen osallistujien 15D-lukema on 0.839  15D-lukeman ero (p=000***) tutkimukseen osallistujien ja ikävakioidun normaaliväestön välillä on tilastollisesti erittäin merkitsevä  Tilastollisesti merkittäviä eroja on liikkumisen (p=0.000 ***), vaivojen ja oireiden (p=0.000***), nukkumisen (p=0.002**), tavanomaisten toimintojen (p=0.002**), ahdistuneisuuden (p=0.005**) ja energisyyden (p=0.007**) dimensioilla Tulokset ennen leikkausta 25.9.2016AN

21 Tulokset ennen leikkausta Keskim. 15D-lukema Väestö 0.901 Pot. preop 0.839 Kuviossa on kuvattuna 15D-profiilien keskiarvot verrattuna ikävakioidun väestön keskiarvoihin 25.9.2016AN

22  Ikävakioidun normaaliväestön keskimääräinen 15D- lukema on 0.901 ja leikkauksen jälkeen tähän tutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen 15D- lukema on 0.877  Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä vaan oireellinen (p=0.079)  Merkitsevä ero on tavanomaisten toimintojen (0.005**) dimensiolla Tulokset leikkauksen jälkeen 25.9.2016AN

23 Tulokset leikkauksen jälkeen Kuviossa on kuvattuna 15D-profiilien keskiarvot verrattuna ikävakioidun väestön keskiarvoihin. Väestöarvot kuviossa ovat samat kuin kuviossa vuodelta 2011. (Koskinen ym. 2012.) 25.9.2016AN

24 Kaikki 15D profiilit Keskim. 15D-lukema Väestö 0.901 Potilaat preop 0.839 Potilaat postop 0.877 25.9.2016AN

25  Tutkimus osoitti, että polven tekonivelleikkaukseen odottavien potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu on tilastollisesti erittäin merkitsevästi huonompi kuin kaltaistetun normaaliväestön  Polven tekonivelleikkauksen jälkeen potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli lähes yhtä korkea kuin kaltaistetun normaaliväestön  Tämän tutkimuksen tulosten valossa polven tekonivelleikkaus parantaa potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua tilastollisesti erittäin merkitsevästi Johtopäätökset 25.9.2016AN

26  Fysioterapian ydinkäsitteet ovat ihminen, terveys, liike, liikkuminen ja toimintakyky  Fysioterapiaprosessin keskeiset osiot ovat arviointi, fysioterapiatilanteissa käytetyt menetelmät eli fysioterapiakäytännöt, sekä niiden vaikuttavuuden ja merkityksellisyyden määritteleminen (Suomen fysioterapeuttien www-sivut.) Fysioterapian käsitteitä 25.9.2016AN

27  Fysioterapian ydin määrittyy arvioitaessa ihmisen liikettä ja liikkumiskykyä suhteessa hänen terveyteensä ja toimintakykyynsä  Fysioterapeutit ovat asiantuntijoita arvioimaan ihmisen liikettä ja liikkumiskykyä (Suomen fysioterapeuttien www-sivut 2014.)  Kehittämiskohteiden valinnassa huomioitiin fysioterapian ydinalueet ja polviproteesipotilaan hoitoketjun fysioterapian kehittämiskohteet valittiin niistä terveyteen liittyvän elämänlaadun ulottuvuuksista, jotka olivat polven tekonivelleikkauksen jälkeen tutkimukseen osallistujilla heikentyneet tai niissä ei ollut tapahtunut positiivista muutosta  Fysioterapian kehittämiskohteiksi nousi ohjaaminen ja harjoittelu seuraavilla ulottuvuuksilla; liikkuminen, tavanomaiset toiminnot, vaivat ja oireet sekä hengittäminen Fysioterapian kehittämiskohteet 25.9.2016AN

28 Jatkotutkimushaasteet  Polven tekonivelleikkauspotilaiden kokemuksien syvempi ymmärtäminen laadullisten menetelmien avulla (haastattelu)  Hoitoon osallistuvien (kirurgit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit) näkemyksien ja kokemuksien kvalitatiivinen tutkimus antaisi lisätietoa polven tekonivelleikkauspotilaiden hoitoprosessista ja sen kehittämisestä 25.9.2016AN

29 Kiitos ja Hyvää kevättä! arja.nummelin@satshp.fi arja.nummelin@satshp.fi