Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto

Esitys aiheesta: "Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto"— Esityksen transkriptio:

1 Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@bytl.jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto http://www.jyu.fi/tdk/museo/ksluomu.html Kuvat: Tapani Kahila ja Hillevi Kotiranta

2 Kasvitieteellisten puutarhojen tehtävät Ylläpitää elävien kasvien kokoelmaa tutkimus- ja opetustarkoituksiin Osallistuu kansainväliseen kasvitieteellisten puutarhojen siementenvaihtoon Kasvitieteellinen tutkimus ja opetus

3 Tutkimus Kasvitieteelliset puutarhat kasvattavat, luokittelevat ja dokumentoivat kasveja tieteellisiin tarkoituksiin - Kasvit ovat luokiteltuja ja istutukset kartoitettuja, kasvien alkuperä tiedetään ja ne on dokumentoitu (tietokanta) Miten eksoottiset kasvit sopeutuvat kasvamaan uusissa (puutarhan) olosuhteissa? Miten luokitella kasveja? Miten monistaa ja suojella harvinaisia tai vaarantuneita lajeja Miten ilmastonmuutos vaikuttaa kasveihin?

4 Opetus Tärkeää opetusmateriaalia biotieteissä Yleinen ympäristökasvatus (esim. kasvattaa tietoisuutta biodiversiteetin säilyttämisen tärkeydestä) Esittelee kasvien menestymistä erilaisissa kasvuympäristöissä Käytännön neuvoja kotipuutarhureille Virkistyksellisiä arvoja Myyvät puutarha-alaan liittyvää materiaalia (siemeniä, taimia, kirjallisuutta)

5 Kasvitieteellinen puutarha Jyväskylässä Hajautettu kasvitieteellinen puutarha: sijaitsee eri kampusalueiden ympärillä Seminaarinmäki, Mattilanniemi, Ylistönrinne Jokainen puutarha edustaa rakennusaikansa tyypillistä viherrakentamista ja kasvilajivalikoimaa

6 Yhteensä 36 ha, 18 500 kasvia, 660 taksonia (lajia ja lajiketta) Nimetty virallisesti v. 1990 Puutarhan elävien kasvien kokoelmat ovat julkisia ja avoinna vuoden ympäri Jyväskylän kasvitieteellisen puutarhan ideana on esitellä kasvilajit niiden tyypillisessä elinympäristössä ja/tai tyypillisessä käytössä (vrt. systemaattinen, lajien sukulaissuhteiden mukainen järjestys)

7 Vanha Seminaarin puisto Historia alkaa 1880-luvulta kun Seminaarimäen kampusalueen ensimmäiset rakennukset rakennettiin (arkkitehti Constantin Kiseleff) - Puutarhuri L.A. Jernström, alkuperäinen puutarhasuunnitelma - Seminaarin opetuspuutarha - Maisemapuutarha Villa Rana –rakennus Cygnaeuksen tammi istutettiin v. 1910 (nykyisen kirjaston nurkkaus) Seminaarin kuusi istutettiin v. 1937 (keskellä nykyistä päärakennukselle menevää kulkuväylää) Tammi (Quercus robur), jalava (Ulmus sp.), ruusuja (Rosa sp.), lehtikuusi (Larix sp.), tuomipihlaja (Amelanchier sp.)

8 Muuttui suuresti 1950- ja 1970- luvuilla, kun uusia rakennuksia Seminaarinmäelle (arkkitehti Arto Sipinen) - Ainoastaan rippeitä jäljellä aikaisemmasta Seminaarin puutarhasta (Villa Rana, vanhat lehtipuut) Kasvatetaan vain alueella ennen vuotta 1934 olleita kasvilajeja - historiallinen näkökulma: ”vanhojen” lajien suojelu Harjun alue pidetään ”luonnontilaisena” - Mäntyjä Tärkeä elinympäristö liito-oravalle (uhanalainen laji), ja monille lintu-, kääpä- ja hyönteislajeille - Erityisesti vanhat lehtipuut tärkeitä

9 “Oppio” –omenapuu (Malus prunifolia) Kasvitieteellisen puutarhan nimikkokasvi Oppio -rakennus

10 ”Oppio” -omenapuu

11

12 Villiviini (Parthenocissus quinquefolia) Historica- rakennuksen seinustalla

13 Taimiviljelyalue Villa Ranan takana

14 Aallon -puisto Osa Seminaarinmäen puutarhaa Edustaa 1950- ja 60-luvuille tyypillistä viherrakentamista ja kasvilajistoa Arkkitehti Alvar Aalto, puutarha-arkkitehti Onni Savonlahti Tyypilliset piirteet: matalakasvuiset puut, korkeita pensaita ja ”taustalla” mäntypuita Tyypillisinä lajeina omenapuut (Malus sp.), suuret pensaat (esim. syreeni Syringa sp., heisi Viburnum sp.), ruusut (Rosa sp.)

15 Mattilanniemen puutarha Viherrakentaminen ja kasvilajisto edustaa tyypillistä 1980-luvun ”urbaania tyyliä” Arkkitehti Arto Sipinen, puutarha-arkkitehti Juhani Rajala Tyypillisiä ominaisuuksia: suuret ruohokentät, jossa puita siellä täällä  avoin maisema Tutkimus - Lajien menestyminen niiden luonnollisen levinneisyysalueen rajoilla - Ilmastonmuutos (tutkittu pihlaja-suvun lajeilla) Tyypillisiä kasveja pihlaja (Sorbus sp.), kuunlilja (Hosta sp.), nauhus (Ligularia sp.), maksaruoho (Sedum sp.)

16

17 Hosta fortunei

18 Pihlajalaji

19 Ensilumi 26.10.2005

20 Havupuiden alue

21 Ylistönmäen puutarha Arkkitehti Arto Sipinen, puutarha-arkkitehti Juhani Rajala Esittää luonnonvaraisten lajien käyttöä viherrakentamisessa (”uusi aalto”) Istutukset aloitettiin v. 1999 On vieläkin intensiivisen rakentamisen alla Tyypillisinä lajeina koivu (Betula pendula ssp.), kataja (Juniperus communis), kotimainen ruusu (Rosa sp.), ahomansikka ( Fragaria vesca ), mäkitervakko (Lychnis viscaria)

22 Purppurakuusi (Picea abies f. cruenta)

23 Koiranruusu (Rosa canina)

24

25