Mitä yhteisöltä vaaditaan, jotta uusi nuori voi tulla mukaan? Yhteisön välineet monikulttuuristen nuorten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseksi Emine.

Esitys aiheesta: "Mitä yhteisöltä vaaditaan, jotta uusi nuori voi tulla mukaan? Yhteisön välineet monikulttuuristen nuorten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseksi Emine."— Esityksen transkriptio:

1 Mitä yhteisöltä vaaditaan, jotta uusi nuori voi tulla mukaan? Yhteisön välineet monikulttuuristen nuorten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseksi Emine Karakan Monikulttuurisen nuorisotyönohjaaja Vaasan kaupungin nuoriso-osasto Syksy 2013 AHAA-hanke, Evald ja Hilda Nissin säätiö

2  Millaisin keinoin monikulttuuristen nuorten osallisuutta tuetaan?  Millaisia edellytyksiä olemassa olevalle toiminnalle on täytynyt asettaa, jotta uusi nuori voi tulla mukaan?  Mitä yhteisöltä vaaditaan, jotta uusi nuori voi tulla mukaan ja osallistua yhdenvertaisesti?  Mitä välineitä yhteisöllä on yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseksi? Työpajassa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin käytännön työn ja omakohtaisen kokemuksen avulla

3  Vaasassa asui 46 362 suomenkielistä, 14 856 ruotsinkielistä ja 4 456 muunkielistä henkilöä 31.12.2012.  Tarkastellessa vaasalaisia kansalaisuuden mukaan on Vaasan väestöstä 5,6% ulkomaan kansalaisia Johdantoa monikulttuuriseen nuorisotyöhön

4  1) Maahanmuuttajataustainen nuori, muuttanut juuri Suomeen  2) Maahanmuuttajataustainen nuori, asunut 4 vuotta Suomessa  3) Kolmen kulttuurin kasvatti (esim. syntynyt Suomessa, vanhemmat mmt taustaisia)  4) Kahden kulttuurin kasvatti ( Toinen vanhemmista kantaväestöä, toinen mmt)  5) Adoptoitu  6) Suomenruotsalainen  7) Romani  Pohdi 5 minuuttia sinulle annettua identiteettiä. Miten kyseinen identiteetti vaikuttaa yhdenvertaiseen osallistumiseen harrastetoiminnassa? Käytä apuna seuraavia kysymyksiä: 1) Mitkä asiat sinua kiinnostavat? 2) Mitkä asiat sinua askarruttavat? 3) Mitkä ovat sinun mahdolliset haasteesi osallistua erilaiseen harrastetoimintaan? 4) Ketkä ovat sinun yhteyshenkilöitäsi/verkostosi erilaisiin palveluntuottajiin? Kuka minä olen?

5  Monikulttuurisuus virittää pohtimaan ja arvioimaan nuorisotyön periaatteita ja käytänteitä uudelleen  Nuorisotyötä lähestytään monikulttuurisesta näkökulmasta, jossa korostetaan pohtimaan niitä kysymyksiä, jotka linkittyvät etniseen ja kulttuuriseen taustaan  keitä ja millaisia ovat monikulttuuriset nuoret?  ryhmän heterogeenisuus  Olennaista nuorten parissa työskentelevillä on selvittää miten erilaiset etniset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat osaksi ryhmän muodostumista tai siitä ulossulkemista  Suomalaisuutta etnisenä taustana ei tulisi pitää normina, johon muiden taustoja verrataan (etnosentrisyys) vaan sen sijaan tulisi erilaisia etnisiä taustoja ja kulttuurisia käytäntöjä tarkastella niiden omista lähtökohdista käsin (kulttuurirelativismi)  antaa pohjan nuorten parissa työskentelyyn  Monikulttuuristen kysymysten pohtiminen ja niihin panostaminen on koko työyhteisön vastuulla Johdantoa monikulttuuriseen nuorisotyöhön

6  Maahanmuuttajille kohdistettu toiminta vs. kantaväestölle kohdistettu toiminta?  osa nuorista jää tämän karkean jaottelun ulkopuolelle  ”Monikulttuurinen nuori” vai ”maahanmuuttajataustainen nuori”?  ”Monikulttuuriset” harrastekerhot  tavoitteena kohdistettu vai integroitu ryhmä?  Tutkimuksissa osoitettu: Maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät yleisesti toivo kulttuurisesti eriytettyä harrastetoimintaa, jossa heidät erotetaan omaksi joukokseen. Toivomuksena kulttuurirajoja ylittävän toiminnan lisääminen. Kantaväestön nuoret eivät koe monikulttuurisen toiminnan koskettavan heitä  Vaasassa: Kohdistettua toimintaa (mmt): Poikien tunnit (18-29v) Tyttöjen tunnit ( 16-22v) Integroitua toimintaa: Poikien palloilukerho (16-22v) Tyttöjen palloilukerho (16-22v) Kokkikerho (13-17v) Tanssikerho (13-20v)  Toiminnalliset projektit ”Etnisen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää eriytyviä tukitoimia heikommassa asemassa oleville.” Kohdennettua vai avointa harrastetoimintaa?

7  Yhdenvertaisuuden ymmärtäminen ja toteuttaminen nuorisotaloilla Ohjaajien tiedot ja taidot kohdata monikulttuurinen nuori nuorisotaloilla - Kaikilla nuorisotyönohjaajilla yhtenäinen velvollisuus tehdä monikulttuuristen nuorten kanssa töitä yhdenvertaisen osallistumisen edistämiseksi -- Puuttuminen epäoikeudenmukaiseen viestintään ns. ”viha puheeseen” -- Monikulttuurisen nuorisotyönohjaaja jakaa tietoa ja taitoa kohdata monikulttuurinen nuori Vaasan monikulttuurisen nuorisotyön toimintasuunnitelma nuorisotaloilla 2013-2014; tavoitteena tietoisuuden lisäämisen myötä lisätä nuorten yhdenvertaista osallistumista toimintaan -Palautelaatikko -Talopäivät -Kummilapsi -Speissi –lehti -Erilaisia maailmaa avartavia lehtiä taloille Monikulttuurinen nuorisotyö nuorisotaloilla

8  Individualismi vs. kollektivismi  Suomalainen nuorisotyötoiminta saattaa olla usealle maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle vieras ja nuorisotyöntekijät samaistetaan viranomaistyöntekijöihin  Nuorisotyön tunnetuksi tekeminen perheille nuorisotyön avoimuuden säilyttämisen kannalta keskeistä  Luottamus nuorisotyöntekijään: monikulttuuristen ohjaajien merkitys  Ymmärrettävä perheen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys sekä nuoren että koko perheen hyvinvoinnin kannalta  suomalaiseen yhteiskuntaan tutustuttaminen ja luottamuksen edistäminen palveluntarjoajiin  Vanhempien tutustuttaminen ja ennen kaikkea osallistuttaminen toimintaan lisää nuorten osallistumismahdollisuuksia sekä avoimeen talotoimintaan että harrastetoimintaa  Miten luottamusta ja yhteydenpitoa mahdollista rakentaa?  Vanhempainiltoihin osallistuminen, eri kielillä tehtyjä esitteitä palvelutarjonnasta sekä vanhempien rekrytoiminen osaksi nuorisotoimintaa  Huomattu, etteivät vanhemmat tiedä esimerkiksi nuorisotaloilla olevia sääntöjä. Säännöistä ja nuoriso-ohjaajan roolista tiedottaminen lisännyt keskeisesti luottamusta toimintaan Nuorisotyötoiminta ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö

9 Muiden tietotaitojen hyödyntäminen  Jos emme saa nuoriin yhteyttä, on hyvä hyödyntää muiden palveluntarjoajien kokemuksia nuorten kanssa ja heidän saamiaan palautteita, jonka puitteissa omaa palvelutarjontaa voidaan kehittää  Esimerkiksi Vaasan kahden yläkoulun kanssa yhteistyössä toteutettu ”Voimakerho”, jonka kohderyhmänä ovat yläkoulun maahanmuuttajaluokille opiskelevat myöhään maahanmuuttaneet nuoret. Kerho pyrkii tukemaan nuoria opiskelussa, tuomaan ideoita eri oppimistekniikoista ja tukemaan suomen kielen oppimista. Vaasan monialainen viranomaisyhteistyöryhmä  Monialainen viranomaisyhteistyöryhmä on kaupungin hallituksen asettama ja sen toiminta perustuu nuorisolakiin. Puheenjohtajana toimii toimialajohtaja. Työryhmän tarkoituksena on parantaa nuorten kasvu ja elinoloja.  Vaasan monialainen viranomaisyhteistyöryhmän kartoitus: Alle 29-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelut Vaasassa (osakartoitus) http://www.nuorisokanuuna.fi/hallinta/tiedostot.php?listaa=31  Keskeinen tulos: Palveluntuottajat eivät ole tietoisia muiden palveluntuottajien palvelutarjonnasta http://www.nuorisokanuuna.fi/hallinta/tiedostot.php?listaa=31 Tiedonvälitys  Tiedonvälittäminen jokaisen yhteinen vastuu  Haasteena se, että tieto välittyy nuorille yhä useammin jonkin välikäden kautta  Luotava välineitä, jotka tavoittavat nuoret suoraan - tiedon välittämisen haasteet eivät kohdistu ainoastaan maahanmuuttajataustaisiin nuoriin vaan nuoriin yleisesti!  Idea: kun nuoret sijoittuvat tiettyjen palveluiden piiriin, saavat he päättää saako heidän sähköpostiosoitettaan lisätä sähköpostilistalle  Kaksi sähköpostilistaa: toinen kaikille nuorille, toinen kohdistettuna maahanmuuttajataustaisille nuorille  Kyseinen menetelmä vaatii kuitenkin jonkin hallinnoijan, joka tarkastaa sähköpostille halutut viestit ennen niiden varsinaista julkaisemista  Haasteena käytännön toteutus listojen toteutukselle: alle 18v. Huoltajien suostumus ja esim. koulujen kanssa tehtävä yhteistyö Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Laajemmalla yhteistyöllä päästään suurempiin kokonaisuuksiin ja parempiin tuloksiin

10 Kiitos!