Oppivelvollisuuskoulu ja moraalikasvatus. Tradition siirtäminen Ihminen on poliksessa elävä eläin (Aristoteles) → poliksella on oikeus siirtää perinnettä.

Esitys aiheesta: "Oppivelvollisuuskoulu ja moraalikasvatus. Tradition siirtäminen Ihminen on poliksessa elävä eläin (Aristoteles) → poliksella on oikeus siirtää perinnettä."— Esityksen transkriptio:

1 Oppivelvollisuuskoulu ja moraalikasvatus

2 Tradition siirtäminen Ihminen on poliksessa elävä eläin (Aristoteles) → poliksella on oikeus siirtää perinnettä tuleville sukupolville. Moderni erottelu yhteiskunnan ja yhteisön välillä herättää kysymyksen, kummalle oikeus viime kädessä kuuluu tai miten vastuu pitää jakaa, esim.  kysymys tyttöjen koulutuksen tarpeellisuudesta tai  amishit vs. USA ja kysymys perusopetuksen pituudesta.

3 Koululaitos Kasvatuksessa nykyaikaa luonnehtii järjestelmällinen yleisen oppivelvollisuuden määrittämä koululaitos. Nykyaikaisen demokraattisen valtion toiminta edellyttää jonkintasoista yleissivistävää peruskoulutusta. Aatehistoriallisesti valistuksella oli ratkaiseva rooli koululaitoksen kehityksessä. Länsimaissa oppivelvollisuuskoulu on syntynyt kristillisen koulujärjestelmän pohjalta.  Uskonpuhdstuksen (ja vastauskonpuhdituksen) rooli  Kirkot tyypillisesti edustamassa yhteisöä, valtiot yhteiskuntaa, mutta:  kirkoilla ja valtioilla ollut vahva yhteys.

4 Katsomusopetus ja koululaitos Kirkkojen vaikutus yleissivistävään koulutukseen on ollut valtava → uskonto on ollut itsestään selvä oppiaine. Valistukseen liittyvä kirkon ja valtion ero (erit. Ranska, USA) sekä 1900-luvulla sekularisoituminen ja uskonnon luonteen muuttuminen ovat muuttaneet tilannetta → kirkon ja valtion ero sekä uskonnonvapauden vaatimus on useissa länsimaissa (esim. Alankomaat), johtanut tilanteeseen, jossa uskonto/katsomusaineet on oppiaine, jota valtio (valtakunnalliset opetussuunnitelmat) ei määrittele.

5 Kysymys sekulaarista etiikasta Siveysopin (etiikan ja tapakasvatuksen) opetus ollut pitkään uskonnonopetuksen suuria kiistakysymyksiä. 1800-luvun alkupuolelle asti etiikka oli akateeminen oppiaine filosofian osa-alueena. Moraalikasvatus – kuri, tapakasvatus ym. – olivat yleisiä sosialisaatio- ja kasvatustavoitteita, jotka kuuluivat yleiseen yhteisöön kasvamiseen, eivät oppiaineisiin. Oppivelvollisuuskoulun synnyn yhteydessä (ajallisesti ja ajatuksellisesti ainakin Suomessa) etiikka/siveysoppi sulautettiin uskontoon.

6 Soinisen ehdotus HY kasvatustiteen professorina ja opetusministerinä toiminut Mikael Soininen oli keskeinen vaikuttaja itsenäisen Suomen koululaitoksen kehittämisessä. Hän piti koulun päätehtävänä kasvattaa hyvin käyttäytyviä kansalaisia → ehdotti kansakouluun erillistä oppiainetta siveysoppi. Kirkolliset piirit halusivat kuitenkin, ettei etiikkaa eroteta uskonnosta: ”Olkoon kristinopin opetus siveellistä ja siveysopin opetus kristillistä.”

7 Laki kansakoulun järjestysmuodon perusteista (1923) Oppilaille annetaan enemmistön tunnustuksen mukaista uskonnon opetusta ja koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille uskonnonhistorian ja siveysopin opetusta. Ei erillistä siveysoppia. Ratkaisi perusrakenteen, jolla Suomessa vielä 2010- luvulla järjestetään katsomusopetusta: Enemmistön uskontoa + muita + sekulaari vaihtoehto

8 Sekulaari etiikka, taas!? Etiikasta oppiaineena keskusteltiin taas, kun ET:stä rakennettiin uskonnottomien oppiainetta ihmisoikeusvalituksen aiheuttaneen uskontojen historian ja siveysopin tilalle 1980-luvun alussa. Työryhmän esittämän nimen ’etiikka’ tilalle löytyi kuitenkin kompromissi, ’elämänkatsomustieto’, joka tosin usein kääntyy esim. englanniksi ’ethics’ tai ’secular ethics’.

9 Sekulaari etiikka, taas!? 1980- ja 1990-lukujen taitteessa uusi keskustelu etiikan ja uskonnon opetuksesta. Tämä liittyi ’uuteen’ tiedon- ja oppimiskäsitykseen, monikulttuuristumiseen ja ’filosofia-buumiin’. Keskustelussa oli esillä elämänkatsomustiedon tai sekulaarin etiikan opetus kaikille oppilaille, seurauksena: 1. ET ei valinnaiseksi eikä pakolliseksi, mutta se on uskonnon kanssa valinnainen lukiolaisille, jotka aloittavat lukiokoulutuksen 18 täytettyään. 2. 1994 filosofiasta tuli pakollinen lukioaine katsomusaineiden aineryhmässä ja siihen kuului syventävä etiikan kurssi.

10 Sekulaari etiikka, taas!? Vuonna 2010 ensin opetusministeri Henna Virkkunen (Kok.) ja 1.6.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista pohtinut työryhmä ehdotti taas etiikkaa perusopetuksen oppiaineeksi. Arkkipiispa (Paarma) tuomitsi ajatuksen kirkolliskokouksen avajaispuheessaan (toukokuu 2010). Opetusministeri Jukka Gustafssonin (Sdp) asettaman (2011) työryhmän ehdotuksessa etiikkaa ei enää mainittu. Kesällä 2012 hyväksytty perusopetuksen tuntijako vahvisti entisen tilanteen, mutta: Uskonto ja ET menettivät tunnin Yhteiskuntaoppi tuli alakouluun (2 tunnilla) ja arvo- ja yhteisöllisyyskasvatukseen liittyvällä retoriikalla.

11 Uskonnon edustajat etiikasta Silloinen arkkipiispa Jukka Paarma tuomitsi ajatuksen kirkolliskokouksen avajaispuheessaan (toukokuu 2010). ” Uskontotuntien määrä sen sijaan uhkaa vähetä. Arveluttavin syy siihen näyttää olevan ajatus uskontotuntien osittaisesta korvaamisesta kaikille yhteisellä etiikalla. … periaatteessa ajatus etiikan opetuksesta, joka on irrotettu uskonnoista ja niiden arvoista, herättää kysymyksiä. Pelkkä etiikka sinänsä olisi relativistista, kuvailevaa. Sellaisena se ehkä opettaisi määrittelemään, mutta ei kasvattaisi moraaliseen kannanottoon vaan helposti kyyniseksi relativistiksi. Katsomusaineiden painopiste siirtyisi uskonnottomaan tai ateistiseen suuntaan.” Samantapaista kantaa edusti Suomen uskonnonopettajien liitto (SUOL) kannanotossaan: ” Mielestämme kaikille yhteinen etiikan kurssi ei ole hyvä ratkaisu. Jos tähän suuntaan mennään, sen on oltava esim. ”suurten uskontojen ja katsomusten etiikka ja elämänkysymykset” –tyyppinen kokonaisuus. … se olisi parempi kuin pelkkä etiikka, joka on relativistista, määrittelevää ja kuvailevaa, mutta ei ohjaa itsessään eettiseen kannanmuodostukseen tai toimintaan. Etiikka myös avaisi oven uudelle perusopetuksen oppiaineelle, filosofialle. …Kyllä eettinen ajattelu pohjautuu aina arvoihin, ja uskonnot muodostavat sen pohjavirran, jolta arvot nousevat.”

12 Sekulaarin etiikan vastustus Kysymys on valtapoliittinen → argumenttien ei ole tarkoituskaan esittää tosia väitteitä, silti: Onko tuo todella oppineiden tohtoreiden käsitys filosofisesta etiikasta? Taustalla näyttää vahvasti olevan supernaturalistinen metaetiikka*, jota ei (kai) voi pitää (edes protestanttisella puolella) pitää kristillisen etiikan luontevimpana tulkintana? * Moraali on tuonpuoleisen auktoriteetin antama sääntökokoelma, johon usein liittyy sanktioita.”

13 Lukion tuntijako 2014 Valtioneuvoston 13.11. 2014 antamassa lukion tuntijaossa yksi pakollinen kurssi siirtyi uskonnosta ja ET:stä filosofiaan. Opetusministeri Krista Kiurun (Sdp) mukaan siirtyvän kurssin sisältö on etiikkaa. Perustelu on, että etiikkaa pitää opiskella yhdessä. OPS-perusteiden sisältö on periaatteessa Opetushallituksen mandaatti, mutta OPH ei luonnollisesti ole voinut haastaa ylemmän tahon ratkaisua.

14 Lukion OPS-perusteet 2015 OPH pyrkii antamaan päivitetyt OPS-perusteet syyskuussa 2015 Ne on tarkoitus ottaa kouluissa käyttöön 1.8.2016 Uudistustyön aikataulu on mielettömän nopea -> kyse on päivityksestä. Tuntijakomuutoksen ja katsomuksellisen kentän muutoksen takia katsomusaineissa muutokset isoja.

15 LUKION OPS-PERUSTEET 2003 Uskonto Pakolliset kurssit 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)/Ortodoksinen maailma (UO1) 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)/Uskonoppi ja etiikka (UO2) 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)/Raamattutieto (UO3) Syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UE4=UO4) 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)/ Ortodoksinen Suomi (UO5) Elämänkatsomustieto Pakolliset kurssit Syventävät kurssit 1. Hyvä elämä (ET1)4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) 2. Maailmankuva (ET2) 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) (ET5) Filosofia Pakollinen kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Syventävät kurssit 2. Filosofinen etiikka (FI2) 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)

16 Filosofia LUKION OPS-PERUSTEET 2003 Pakollinen kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Syventävät kurssit 2. Filosofinen etiikka (FI2) 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) LUKION OPS-PERUSTEET 2015 Pakolliset kurssit 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) 2. Etiikka (FI2) Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Yhteiskuntafilosofia (FI3) 4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

17 ET LUKION OPS-PERUSTEET 2003 Pakolliset kurssit 1. Hyvä elämä (ET1) 2. Maailmankuva (ET2) 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Syventävät kurssit 1. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) 2. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) LUKION OPS-PERUSTEET 2015 Pakolliset kurssit 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) 2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) 4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) 5. Katsomusten maailma (ET5) 6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

18 LUKION OPS-PERUSTEET 2015 (luonnos), uskonnot 1/2 Tavoitteissa vähän (1 yleistavoite, UO 2 kurssin tavoite) 1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1 = UK1 = n. UI1 = n. UJ1) Keskeiset sisällöt (1 7:stä) juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille 1. Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam (UO1, ei etiikkaa) 2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2) katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset

19 LUKION OPS-PERUSTEET 2015 (luonnos), uskonnot 2/2 2. Ortodoksisuus maailmassa (UO2) Keskeiset sisällöt (1/10) ortodoksinen oppi, etiikka ja antropologia synodien ja kirkon suurien opettajien kautta 2. Maailmanlaajuinen islam (UI2) Keskeiset sisällöt (1/7) ihmisoikeusetiikka ja uskonnonvapaus eri yhteiskunnissa Valtakunnalliset syventävät kurssit (ortodokseilla vähän omaa 5 ja 6:ssa, muilla samat, ei etiikkaa) 3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (U_3) 4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (U_4) 5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (U_5) 6. Uskonnot ja media (U_6)