Rehutaulukot ja ruokintasuositukset –seminaari Ryhmäkeskustelu – märehtijät ja hevoset 4.3.2008 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne, MTT.

Esitys aiheesta: "Rehutaulukot ja ruokintasuositukset –seminaari Ryhmäkeskustelu – märehtijät ja hevoset 4.3.2008 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne, MTT."— Esityksen transkriptio:

1 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset –seminaari Ryhmäkeskustelu – märehtijät ja hevoset 4.3.2008 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne, MTT

2 Kehitystarpeet esiin ryhmäkeskusteluissa Vuorovaikutus käyttäjien kanssa + palaute arvokasta Jakaantuminen 2 ryhmään: –Märehtijät ja hevoset –Siat, siipikarja ja turkiseläimet Keskusteluissa esille tulleet asiat kirjataan rehuarvotyön käyttöön Keskustelujen yhteenveto verkkosivuille muun seminaariaineiston yhteyteen

3 Ryhmäkeskustelu – märehtijät ja hevoset Pj. Marketta Rinne Osallistujat: Mikko Anttila, Stina Hakulin, Helena Hepola, Pirjo Hissa, Maija Hellämäki, Maarit Ilola, Merja Keisala, Kaisa Kuoppala, Juho Kyntäjä, Merja Manninen, Päivi Mäntysaari, Laura Nyholm, Markku Saastamoinen, Sanna Seppälä, Riitta Sormunen-Cristian, Aila Vanhatalo

4 Rehukirjaston päivitys Kaivattiin taulukoihin lisää rehuja, mm: –Bioenergiaprosessien rehujakeet –Globalisoitumisen myötä tarvitaan myös eksoottisten rehujen arvoja Glyseroli, vinassi, propyleeniglykoli, sorghum, sitruspulppa… –Maissisäilörehu Periaatteessa esteitä rehujen lisäämiselle taulukoihin ei ole, jos tarve havaitaan ja riittävät lähtötiedot käytettävissä Haasteita: –Riittävien lähtötietojen saanti –Monien jakeiden koostumus hyvin valmistaja- ja prosessikohtainen Vanhojen rehutaulukoiden skannaaminen sivuille –Historiantuntemus –Jotkut taulukoista poistuneet rehut voivat olla kiinnostavia joissain erikoistapauksissa Esim jäkälät porojen ruokinnan suunnittelussa

5 Märehtijöiden rehuarvot Tavoitteena päivittää v. 2009 alussa: –PVT:n (pötsin valkuaistase) laskenta niin, että se saa arvon 0, silloin kun pötsin valkuaistase on tasapainossa –Säilörehun ammoniakkipitoisuuden huomioiminen OIV- pitoisuuden laskemisessa –Lypsylehmien energiantarpeen korjausyhtälö Tuotosvasteaineiston perusteella laskettuna

6 Rehujen kivennäisainepitoisuude t Lisääntyvä ympäristötietoisuus on lisäännyt rehujen kivennäisainepitoisuuksien merkitystä –Kivennäisruokintaa ei enää ”varmuuden vuoksi” Useilta tahoilta tuli palautetta, että kivennäispitoisuudet eivät ole kohdallaan –Pitkäikäiset niukasti lannoitetut nurmet –Rehuviljojen P-pitoisuudet pienempiä kuin taulukoissa Mahdollisesti vähentynyt fosforilannoitus syynä Tarvittaisiin lisätietoa kivennäispitoisuuksien vaihtelusta ja siihen vaikuttavista syistä rehuissa Huom. Kivennäispitoisuudet tarkistettiin v. 2006 suuriin aineistoihin perustuen (mm. Valion tilasäilörehuanalyysit sekä MTT:n ja HY:n tutkimusaineistot)

7 Jodi (I) Ilmoitetaan vain muutamille rehuille Hivenaine, jonka puutoksia tulee vastaan, jos kivennäisruokinta perustuu vain ruokintakalkkiin ja suolaan Käytännön analyysituloksia ei ole ollut saatavilla, jotta pitoisuuksia olisi voitu laajemmin kerätä Rehutaulukoihin Alueellisia vaihteluja kotoisten rehujen pitoisuuksissa Ruokinta ”varmuuden vuoksi” melko yksinkertaista

8 Emolehmille ruokintasuositukset Tällä hetkellä emolehmille ei esitetä ollenkaan ruokintasuosituksia Kotimaista tutkimustietoa käytettävissä –Merja Mannisen väitöskirja v. 2007 Tavoitteena suositusten laatiminen v. 2009 päivityksessä Pohjana kotimaisen aineiston lisäksi ulkomaiset suositukset Asiaa pohtimaan voisi muodostaa pienen työryhmän Mahdollista huomioida eläinten kuntoluokka, rotu… Rehuannoksen täyttävyyden huomiointi? Suomessa vastikään perustettu Pihvikarjankasvattajien liitto

9 Pienmärehtijät -lampaat ja vuohet Suositukset laadittu v. 1995 lähinnä ulkomaisiin tuloksiin perustuen Lampaiden määrä kasvussa Eläinaines muuttunut liharotujen (Texel, Oxford Down) yleistyessä Karitsoiden kasvunopeus suurentunut Ruokintasuositusten päivitys tarpeen Nykyiset kivennäissuositukset liian runsaita

10 Vasikoiden ruokinta Eläinaines ja kasvatusolosuhteet muuttuneet –Ryhmäkasvatus, vapaajuotto Ruokintasuositusten päivitys tarpeen

11 Riittävä kylläisyys Lajinomainen ruokinta keskeinen eläinten hyvinvointiin vaikuttava tekijä Useilla eläinryhmillä liiallinen energiansaanti ongelmana –Ummessa olevat lypsy- ja emolehmät –Hiehot –Harrastehevoset Kylläisyystutkimuksessa ja lihavuuden aiheuttamissa aineenvaihduntasairauksissa yhteyksiä myös humaanipuolen tutkimukseen Nykyiset tuotanto-olosuhteet (ryhmäruokinta, seosrehuruokinta, lypsyrobotti) kärjistävät ongelmaa Energiansaantia pitäisi rajoittaa rehujen määrän sijasta rehujen energiapitoisuutta pienentämällä Kuiva-aineen syöntimäärän arviointi

12 Rehujen HVO-arvot HVO = Pötsissä hajoavan valkuaisen osuus Vaikuttaa rehun OIV-pitoisuuteen (ohutsuolesta imeytyvät aminohapot) Määritys perustuu nailonpussimenetelmällä määritettyihin hävikkeihin, joita on muokattu perustuen muuhun rehuista saatuun kokemukseen –Valkuaisen hajoavuus in vivo eläinkokeissa –Maidontuotantovasteet tuotantokokeissa Nailonpussimääritysten ongelmia: –Vaikka rehujen järjestys oikea, hajonta liian suuri –Pussista ulos tuleva valkuainen ei välttämättä hajoa suuri ongelma tietyillä rehuilla, esim. rankki –Käsittelyillä rehu voidaan ylisuojata Rehutaulukoiden arvot luonteeltaan ”luokiteltuja vakioita” –Tuotosvasteaineiston valossa johtaa parempaan valkuaistuotoksen ennustamiseen kuin muissa maissa käytetyt systeemit Prosessoinneilla muutettu valkuaisen hajoavuus rehutaulukoihin vain jos parantunut valkuaisarvo voidaan todentaa tuotantokokein