Esitys TEPA-hankkeen koulutuksessa 16.12014 teemana Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hankekoordinaattori Riitta Lappi Terveempi Itä-Suomi –hanke/

Esitys aiheesta: "Esitys TEPA-hankkeen koulutuksessa 16.12014 teemana Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hankekoordinaattori Riitta Lappi Terveempi Itä-Suomi –hanke/"— Esityksen transkriptio:

1 Esitys TEPA-hankkeen koulutuksessa 16.12014 teemana Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hankekoordinaattori Riitta Lappi Terveempi Itä-Suomi –hanke/ Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lähtökohdat

2 Hyvinvointi "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." Kerttu Perttilä & co.,Stakes, THL TerPS2 - SH - 2013

3 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Perttilä ym. 2009, 12. TerPS2 - SH - 2013

4 Minkä tulosta, kenen vastuulla hyvinvointi on? (STM 2006, 19) Yhteiskunta- politiikan Palvelu- järjestelmän toiminnan Ihmisen itsensä Läheisten ihmisten Lähi- ympäristön TerPS2 - SH - 2013

5 Terveyteen vaikuttavia tekijöitä (World Health Organization = Maailman terveysjärjestö) * Henkilön pääasiallinen toiminta, ammatti, ammattiasema sekä toimiala  Henkilön asema yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. (Tilastokeskus)Tilastokeskus TerPS2 - SH - 2013

6 Hyvinvoinnin edistäminen (STM) Hyvinvoinnin edistämisen lainsäädäntö 1.Terveyden edistäminen 2.Osallisuuden edistäminen 3.Päihdehaittojen ja riippuvuuksien ehkäisy 4.Väkivallan ja rikosten ehkäisy 5.Ympäristöterveys

7  Suomen perustuslaki  Kuntalaki  Maankäyttö- ja rakennuslaki  Ympäristönsuojelulaki  Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä  Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta  Jätelaki  Kemikaalilaki  Elintarvikelaki  Perusopetuslaki  Laki kuntien kulttuuritoiminnasta  Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta  Yhdenvertaisuuslaki  Pelastuslaki  Rikoslaki  Terveydenhuoltolaki  Sosiaalihuoltolaki  Lastensuojelulaki  Liikuntalaki  Mielenterveyslaki  Alkoholilaki  Raittiustyölaki  Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi  Tartuntatautilaki  Terveydensuojelulaki  Työterveyshuoltolaki  Työturvallisuuslaki  Ym…. Hyvinvoinnin edistämisen lainsäädäntö (STM 2006, 32-41) TerPS2 - SH - 2013

8 1. Terveyden edistäminen 1.1 Elintavat ja elinympäristö 1.2 Liikunta ja ravinto 1.3 Tapaturmat 1.4 Tartuntatautien torjunta 1.5 Terveyserojen kaventaminen 1.6 Terveyden edistäminen kunnissa 1.7 Seksuaaliterveyden edistäminen

9 1.1 Elintavat ja elinympäristö  Liikunta ja ravinto: –Muutosta liikkeellä! STM 2013:10 –Päivitetyt ravitsemussuoritukset 1/2014  Päihteiden käyttö ja tupakointi –Käyttö ja saatavuus  Elinympäristö –mm. ilman puhtaus, veden laatu ja melu.  Terveysvaikutukset syntyvät myös yhdyskuntarakenteen tasapainoisuudesta, turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja sosiaalisista kontakteista.  Esteettömyys: esteettömät ympäristöt ja palvelut tukevat itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteiskunnassa.  Tapaturmat –Elintapoihin ja elinympäristöön vaikuttamalla pyritään vähentämään tapaturmia, jotka ovat Suomessa merkittävä terveysriski.

10 1.3 Tapaturmat  4. yleisin kuolinsyy Suomessa!  Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat keskeinen kansanterveysongelma Suomessa (n. neljän miljardin euron kustannukset vuodessa).  Esimerkiksi koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyöllä, hissien rakentamisella ja talviliukkauden torjunnalla voidaan vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen kustannuksia.  Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy on osa valtioneuvoston strategisia turvallisuuden edistämisen linjauksia. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite: Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015 (tällä hetkellä 20. sijalla).

11 1.4 Tartuntatautien torjunta  Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia ja hallitusohjelma: – vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä tartuntatautien leviämisen estämiseksi –tartuntatautien, kuten HIV/AIDS:n ja tuberkuloosin, ehkäiseminen on yksi Suomen ja Venäjänä lähialueyhteistyön keskeisiä tavoitteita –päivitetään kansallinen HIV-strategia yhdessä seksuaaliterveyden edistämisen kanssa –tehdään tartuntatautilain ja siihen liittyvien asetusten kokonaisuudistus  varautumissuunnitelmat

12 1.5 Terveyserojen kaventaminen  Tavoitteet: - vähennetään sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia –parannetaan väestön työ- ja toimintakykyä –vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta  Painotetaan: –hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen huomioidaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa –Em. Toimenpiteet eri hallinnonalojen yhteisiä tehtäviä –toimenpiteitä kohdennetaan kaikille, mutta erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville (esim. pienituloisille, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella oleville ja ikääntyville) –päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan

13 1.6 Terveyden edistäminen kunnissa  Kuntien ja kuntayhtymien tulee mm. –arvioida ja ottaa huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin –seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin –seurata ja arvioida kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä ja raportoida niistä vuosittain valtuustolle –valmistella laajempi hyvinvointikertomus valtuustokausittain –asettaa terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja osoittaa ne kuntakohtaisilla hyvinvointi- ja terveysosoittimilla –nimetä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot

14 1.6 Terveyden edistäminen kunnissa (2)  Sähköinen hyvinvointikertomus http://shvk.kunnat.net/http://shvk.kunnat.net/ –hyvinvointijohtamisen valtuustokausittainen työväline, joka päivitetään vuosittain. –eri toimijoiden yhteinen hyvinvointiasioiden oppimisprosessi.  Vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) –tuottaa tietoa päätösten vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen –auttaa parhaan ratkaisun valinnassa –mahdollistaa ristiriitaisten tavoitteiden ja näkökulmien käsittelyn –lisää suunnittelun ja päätöksenteon avoimuutta –toimii voimaantumisen välineenä –koulutus Mikkelissä 25.3.2014 klo 12-15.30, MKS/auditorio

15 1.7 Seksuaaliterveyden edistäminen  Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia ja hallitusohjelma: –nuorten seksuaaliterveyttä edistetään –lisääntymis- ja seksuaaliterveyden edistämispalveluja kehitetään –seksuaaliterveyden edistäminen (sukupuolitautien ehkäisy, seksuaalineuvonta, väkivallan ehkäisy) sisällytetään osaksi raskauden ehkäisyneuvontaa

16 2. Osallisuuden edistäminen  Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä. 2.1 Asumisen turvaaminen 2.2 Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen 2.3 Vammaispolitiikka: vammaisen henkilön oikeus –yhdenvertaisuuteen –osallisuuteen ja syrjimättömyyteen –tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin 2.4 Romanipolitiikka 2.5 Maahanmuuttajien sosiaaliturva, hyvinvointi ja terveys

17 2.3 Vammaispolitiikka  Suomen vammaispoliittinen ohjelman (VAMPO 2010-2015) tavoitteet: –YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi ja sen edellyttämät säädösmuutokset –vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta –erityispalvelujen ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen maan eri puolilla –yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen –vammaistutkimuksen vahvistaminen, tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi –http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1522141#fihttp://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1522141#fi

18 3. Päihdehaittojen ja riippuvuuksien ehkäisy  Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, sen korvikkeita, huumausaineita ja päihtymistarkoitukseen käytettyjä lääkkeitä.  Päihdepolitiikan tavoitteet: –ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä –ja siitä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä –edistää päihteiden ongelmakäyttäjien toimintakykyä ja –lisätä heidän läheistensä turvallisuutta. 3.1 Alkoholipolitiikka 3.2 Huumausainepolitiikka 3.3 Tupakkapolitiikka 3.4 Ehkäisevä päihdepolitiikka 3.5 Rahapelihaitat

19 3.3 Tupakkapolitiikka  Tupakointi on suurin yksittäinen terveysriski ja keskeinen syy väestöryhmien välisiin terveyseroihin.  Tupakkatuotteet aiheuttavat vaikean riippuvuuden, ylläpitävät sitä ja sisältävät ihmisille myrkyllisiä aineita.  Tupakoinnin vähentäminen on tehokas tapa parantaa terveyttä.  Huom. nuuskan käytön lisääntyminen nuorilla

20 3.5 Rahapelihaitat  STM:n strategiassa rahapelihaittojen vähentämisen tavoitteet ovat: –peliriippuvuuden vähentäminen –uuden teknologian mahdollistamien uusien riippuvuuksien tunnistaminen –niiden hoidon parantaminen –pelaamisen aloittamisiän nostaminen ehkäisevillä toimilla –ongelmien kasautumisen vähentäminen

21 4. Väkivallan ja rikosten ehkäisy  STM –koordinoi valtakunnallisesti lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemistä –ohjaa ja valvoo rikos- ja riita-asioiden sovittelua –osallistuu ihmiskaupan ehkäisemiseen ja uhrien auttamiseen  Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia ja hallitusohjelma : –väkivaltaa torjutaan nykyistä paremmin ja rikosten uhrien tukipalveluja kehitetään –sovittelun käyttöä konfliktinratkaisukeinona erilaisissa rikos- ja riita- asioissa edistetään –haavoittuviin ryhmiin, kuten vanhuksiin, maahanmuuttajiin, lapsiin tai vammaisiin, kohdistuva väkivalta tunnistetaan entistä paremmin –väkivallan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa tehostetaan –itsemääräämisoikeutta loukkaavien rikosten ennaltaehkäisyä vahvistetaan –väkivaltarikoksia ja nuorten väkivaltaisuutta vähennetään

22 5. Ympäristöterveys  STM –johtaa terveydensuojelua ja vastaa terveydensuojelulainsäädännön kehittämisestä. –vastaa kemikaalivalvonnan lainsäädännöstä ja ohjauksesta terveyshaittojen ehkäisyn osalta. –valvoo geeniteknologian käyttöä ja kehittymistä. –ohjaa bioteknologian valvontaa ja seuraa alan kehitystä sekä bioteknologian käytön vaikutuksia ihmisen terveyteen ja elinympäristöön. –koordinoi nanomateriaalien ja -teknologian käytön terveyshaittojen arviointia. –on ylin valvonta- ja ohjausviranomainen väestön suojelemisessa haitalliselta säteilyltä –koordinoi ympäristöterveydenhuollon järjestämistä kunnissa

23 Kiitos!  Lisätietoja Terveempi Itä-Suomi –hankkeesta– –http://tervishanke.wordpress.com/http://tervishanke.wordpress.com/ –https://www.innokyla.fi/web/hanke210616https://www.innokyla.fi/web/hanke210616  Hankejohtaja Mervi Lehmusaho @kuh.fi  Etelä-Savossa hankekoordinaattorit Helvi Janhunen ja Riitta Lappi @esshp.fi