Mitä matkailu oli 40 vuotta sitten Timo Toivonen Taloussosiologia Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto.

Esitys aiheesta: "Mitä matkailu oli 40 vuotta sitten Timo Toivonen Taloussosiologia Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto."— Esityksen transkriptio:

1 Mitä matkailu oli 40 vuotta sitten Timo Toivonen Taloussosiologia Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto

2 Matkailun kehityksestä numeroiden valossa Ainoa yhtenäinen aikasarja saatavissa hotelliyöpymisistä. Vuonna 1989 pitkillä (väh. neljä yöpymistä) kotimaanmatkoilla 13 % yöpymisistä hotelleissa (pl. yöpymiset omassa kodissa, omassa mökissä ja sukulaisten ja tuttavien luona), lyhyissä puolet (Suomalaisten lomat ja vapaa-ajan matkat 1989 MEK)

3 Yöpymiset hotelleissa 1971-2010

4 Yöpymiset hotelleissa (log. asteikko)

5 Pohjoismaiden ulkopuolelle Suomesta lähteneet 1965, 1970, 1975 (1000n) Suomessa asuvat140267741 ulkomailla asuvat83155306 kaikki2234621047 Tilastojulkaisu Suomalaisten matkailu on ilmestynyt vuodesta 1991. Sen mukaan 20 vuodessa vuoteen 2010 suomalaisten kotimaan matkat maksullisessa majoituksessa lisääntyivät 120 % ja ulkomaan matkat 102 %.

6 Valmismatkat lentäen Lähde: Hämäläinen 2010

7 Intouristin valmismatkamainos vuodelta 1939 Lähde: Hämäläinen 2010

8 Maatilamatkailun taustaa  60-luvun lopulla rakennemuutos oli voimakas, ja monet maatilat lopettivat toimintansa. Kymmenet tuhannet (esim. vuonna 1969 40 000) muuttivat Ruotsiin.  Maatilamatkailu nähtiin maaseudun pelastajana.  Maaseutumatkailuyrityksiä perustettiin paljon Itä- ja Keski-Suomeen, mutta myös Varsinais- Suomeen melkoisesti.

9 Näkemys maatilamatkailusta 60-70- luvuilla Lähde: Maaseutumatkailun puoli vuosisataa – artikkeleita eri näkökulmista

10 Maatilamatkailusta maaseutumatkailuun Maatilamatkailu otettiin Palminkosken mukaan systemaattisen kehittelyn kohteeksi 50-luvun lopulla Tanskan ja Ruotsin mallin mukaan. Tarjontaa: Maatiloilla matkailijoille huoneita ja rakennuksiakin. Kysyntää: Kaipuu luontoon ja yksinkertaisiin oloihin. Sittemmin on ruvettu puhumaan maaseutumatkailusta, jolla ei ole enää välttämättä kytköksiä maatiloihin.  Vuokramökit lienee nykyisin keskeisin elementti.

11 Maaseutumatkailun merkitys matkailun kentässä Maaseutumatkailun kehityksestä ei ole aikasarjoja, ainoastaan sirpaletietoa. Vuosituhannen vaihteessa alettiin koota tietoa yöpymisistä, mutta siitä luovuttiin, koska kyselyiden vastausprosentti jäi alle 20 prosentin. Jos näistä kyselyistä jotain voi päätellä, niin käyttöaste näyttää olleen hyvin alhainen. Vuonna 1985 14.2 % niistä, jotka eivät viettäneet lomaansa kotona, omalla tai maksuttomalla mökillä tai sukulaisten ja tuttavien luona vietti lomansa vuokramökillä 24 %, täysihoidossa tai maksullisesti maatilalla 6 %. Vuonna 1989 vastaavat luvut olivat 21 ja 4.

12

13 Luokitetut maaseutumatkailun tilat Lähde: Vesterinen 2007

14 Maaseutumatkailijat Lähde: Juho Pesonen (2013) Developing Market Segmentation in Tourism: Insigths from a Finnish Rural Tourism Study Voitiin erottaa neljä eri matkailijaryhmää suuruusjärjestyksessä: sosiaaliset matkailijat, perhematkailijat, hyvinvointimatkailijat ja kotialuematkailijat Hyvinvointimatkailijoita – Hyvinvointimatkailijat matkailevat yleensä paljon – Usein korkea koulutusaste, korkea tulotaso Kotialuematkailijoita – Näillä tavallista useammin keskiasteen koulutus, keskimääräinen tulotaso

15 Onko maaseutumatkailulla tulevaisuutta Teesi: Ihmiset kaipaavat luontoa yhä enemmän urbanisoituvassa maailmassa. ”Aamu linnunlauluineen ja pihan äänineen herättää miellyttävästi nukkujan” (Lomaliitto 1963) Antiteesi: On yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole mitään juuria maalle. Perinteiset kesämökit eivät käy enää kaupaksi. Kaupaksi käyvät vain varustelutasoltaan kaupunkiasuntoihin verrattavat huvilat. Synteesi: Ihmiset kaipaavat yhä useampia kokemuksia, on yhä useampia matkustusmotivaatioita, on yhä useampia matkustuskohteita, yövytään yhä useammalla tavalla jne. Kaikkiruokaisuus (omnivorousness) on myös lomailussa ja matkustamisessa päivän sana!