OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3. TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 3.

Esitys aiheesta: "OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3. TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 3."— Esityksen transkriptio:

1 OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3

2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 3

3 3 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3 Teoriaosuus - Toimiminen ohjaajana –Erilaisten lasten kohtaaminen –Erilaisten vanhempien kohtaaminen Teoriaosuus - Leikit ja pelit Jääharjoitus –Luisteluleikit –Lajileikit –Kiekonhallinta- / mailatekniikkaleikit –Pelit

4 TEORIAOSUUS Toimiminen ohjaajana

5 5 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen tapa poimia tietoa ympäristöstä. Tämä johtuu siitä, että meillä jokaisella on hieman toisistaan poikkeava tapa oppia. Tällaista erilaisuutta kuvataan erilaisilla oppimistyyleillä. Erilaisten oppimistyylien tiedostaminen auttaa ohjaajaa monipuolistamaan omia ohjaustapojaan. Vaihtele tietoisesti eri ohjaustapoja ja anna sillä tavalla jokaiselle lapselle mahdollisuus löytää oma tapa oppia ja ymmärtää uutta.

6 6 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET OPPIMISTYYLIT Useimmat meistä oppivat parhaiten, kun hyödynnetään eri aisteja (näkö-, kuulo-, tunto- ja liikeaisti). –Visuaalinen oppija oppii erityisen hyvin katsomalla muiden suorituksia (tai kuvia) ja sitten hän jäljittelee niitä. –Kinesteettinen oppija oppii toiminnan kautta. –Auditiiviselle oppijalle on tyypillistä, että hän pystyy toimimaan sanallisten ohjeiden perusteella. Lue aiheesta lisää: Dryen, G. & Vos, J. 1997. Oppimisen vallankumous. Juva: Tietosanoma. Hakkarainen, P. 2002. Kehittävä esiopetus ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus. Tynjälä, P. 2002. Oppiminen tiedon rakentamisena. Helsinki: Tammi.

7 7 NÄIN OPIMME 20% 30% 50% 70% 90% kuuleenäkee kuulee puhuu näkee kuulee tekee puhuu näkee kuulee

8 8 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET TEMPERAMENTIT Temperamentti on lapsen yksilöllinen tapa reagoida asioihin. Temperamentti on synnynnäinen ja siksi sitä ei voi muuttaa. Temperamenttiin liittyviä piirteitä ovat mm. se, miten helposti lapsi innostuu tai kiinnostuu uusista asioista, kuinka varautunut, ennakkoluuloinen tai turvallisuushakuinen lapsi on sekä se, miten ujo ja syrjään vetäytyvä lapsi on. Ohjaajan tulee tiedostaa lapsen temperamentin merkitys liikuntatilanteissa.

9 9 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET TEMPERAMENTIT Ujoa lasta saattaa ahdistaa leikkiminen tai pelaaminen tuntemattomien lasten kanssa. Ujon lapsen oloa helpottaa huomattavasti, kun ohjaaja huolehtii tutuista ja turvallisista rutiineista sekä antaa lapselle aikaa rohkaistua mukaantuloon. Pakottaminen lisää lapsen ahdistusta. Muuttuviin olosuhteisiin hitaasti sopeutuvat lapset saattavat myös tuottaa ohjaajalle mietittävää: ”Kuinka suuria muutoksia lapsi kestää yhdellä kerralla?”. Rohkeat ja ulospäin suuntautuvat lapset taas saattavat kyllästyä nopeasti. He odottavat ohjaajalta jatkuvasti uusia mielenkiintoisia haasteita.

10 10 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET TEMPERAMENTIT Mitä nuorempia lapset ovat, sitä selkeämmin yksilöllinen temperamentti näkyy liikuntatilanteissa. Kasvaessaan ja vanhetessaan lapset oppivat tunnistamaan ja tulemaan toimeen oman temperamenttinsa kanssa. Lapset hakeutuvat usein sellaiseen toimintaan mukaan, joka sopii heidän omalle temperamentilleen: –Hiljaiset puurtajat hakeutuvat pitkäjännitteisyyttä ja tarkkuutta vaativiin liikuntaharrastuksiin kun taas rohkeat ja räiskyvät temperamentit hakeutuvat vauhtia ja jännitystä tarjoavan harrastuksen pariin. Lue aiheesta lisää: Keltikangas-Järvinen, L. 2004. Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY. Sinkkonen, J. 2005. Elämäni poikana. Helsinki: WSOY.

11 11 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET TEMPERAMENTIT Kolme tapaa oppia uutta: –Ensimmäinen lapsi ryntää tekemään ohjeita kuuntelematta ja suuttuu epäonnistumisten myötä, mutta onnistuminen ensi kerralla on positiivinen oppimiskokemus. –Toinen lapsi kuuntelee ohjeet ja yrittää periksi antamatta niin kauan, kunnes onnistuu. –Kolmas lapsi katselee aluksi arasti vähän matkan päästä ja uskaltautuu vähitellen mukaan.

12 12 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ORIENTAATIOTASOT Kilpailuorientoitunut 100% X (oma 90/90%) 100% Tehtäväorientoitunut

13 13 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ORIENTAATIOTASOT Harjoitustilanteessa tulisi 'ruokkia' molempia orientaatiotasoja, mutta muistaa se, että kyseessä ovat lapset. Kilpaorientoitunut saa palautteen pärjäämisestään ja tehtäväorientoitunut tehtävän suorittamisesta. Harjoitteet toimivat tehtäväorientoituneelle ja erilaiset kilpailutilanteet kilpailuorientoituneelle. Lue aiheesta lisää: Keltikangas-Järvinen, 2006, Temperamentti ja koulumenestys (WSOY)

14 14 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERITYISPIIRTEET Ohjaajan on hyvä etukäteen selvittää, onko toimintaan osallistuvilla lapsilla joitain sellaisia erityispiirteitä, jotka hänen tulisi etukäteen huomioida: –Astma –Allergiat –Ampiaisen pisto –Ylipaino –Diabetes –Epilepsia –Migreeni –Sydänviat –Jne. Selvitä lasten mahdolliset tuen tarpeet ja sairaudet, ja miten ne vaikuttavat lapsen toimintakykyyn, liikkumiseen tai osallistumiseen.

15 15 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN YKSILÖ RYHMÄ TILANNE KUINKA MINUN ON TOIMITTAVA OHJATESSANI (OHJAAMISTYYLIT)

16 16 ERILAISTEN VANHEMPIEN KOHTAAMINEN LEIJONA -kiekkokoulu infotilaisuus vanhemmille: –Toiminta ja tavoitteet –Vanhempien rooli –Varustus kiekkokoulussa

17 17 ERILAISTEN VANHEMPIEN KOHTAAMINEN ERILAISET VANHEMMAT Yliaktiiviset –Kannattaa ottaa toimintaan mukaan. Päivähoitoa ostavat –Vaatii tiukkuutta, että homma toimii. Kritisoijat –Kahden keskeinen keskustelu, toive työrauhasta. Kaikkitietävät –Hyvä tiedottaminen (selkeät pelisäännöt). Ammattilaiset

18 18 ERILAISTEN VANHEMPIEN KOHTAAMINEN ERILAISET VANHEMMAT Epätietoiset –Vastuu vanhemmilla selvittää poissaolon sattuessa muuttuneet ajat jne. 'Yritysjohtajat' (tässä mulle ja heti nyt) –Info toiminnasta ja selkeät pelisäännöt. Hauraat –Kannattaa olla varovainen, ettei astu 'rajan' yli tukea antaessa. Asialliset Tarkkailijat –Pysyttelevät taustalla.

19 TEORIAOSUUS LEIKIT JA PELIT

20 20 LEIKIT JA KISAT KUULUVAT LAPSILLE Hyvä leikki palvelee kokonaisvaltaista kehitystä huomioiden liikuntamäärän, taitojen oppimisen sekä psyykkisten ja sosiaalisten valmiuksien kehittymisen. Leijonakiekkokoulun leikit ja kisat toimivat yllä kuvatusti ja ovat kaikki opetusisältöihin sidottuja. Leijonakiekkokoulussa opitaan myös numeroita, kirjaimia, värejä, eri kehonosia, muotoja ja käsitteitä.

21 21 LEIKIT JA PELIT LEIKKIEN KÄYTTÖ OPETUSTILANTEESSA Leikkien käyttäminen luistelutaidon ja pelin oppimiseksi on erinomainen keino hyödyntää lasten omaa halua leikkiä ja liikkua. Leikkien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) Leikin sääntöjen tulee olla selkeät, jotta lapset oivaltavat mistä on kyse. 2) Leikitkin vaativat tekijältään taitoa. On tärkeää valita leikki siten, että kaikki voivat ottaa leikkiin osaa niin halutessaan. 3) Mielellään leikkejä, joissa kukaan osallistuja ei putoa pois, vaan saa uuden tehtävän ja pääsee osallistumaan uudessa tehtävässä leikkiin. 4) Oikein valittu leikki tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää liikunta- ja sosiaalisia taitoja monipuolisesti.

22 22 LEIKIT JA PELIT Hyvä leikki –On hauska –Opettaa uutta –Virkistää ja antaa vaihtelua –Tutustuttaa muihin ja poistaa jäykkyyttä –Antaa itseluottamusta –Lisää tietoja ja taitoja –Poistaa aggressioita –Vapauttaa ilmapiiriä –Antaa oivalluksia –Antaa mahdollisuuden olla mukana - osallistua –Kehittää monipuolisesti eri aisteja –On jännittävä ja mieli hyvää tuottava –Kehittää myönteisiä ominaisuuksia –Auttaa löytämään omat lahjat ja kyvyt

23 23 LEIKIT JA PELIT Liikuntaleikin toteuttaminen –Alkuvalmistelut; välineet, alueet –Leikin nimeäminen –Ryhmiin / rooleihin jako –Leikin kulun selittäminen ja näyttäminen –Leikin kokeilu –Leikkiminen –Leikin päättäminen –Leikin purkaminen (tunnetila / roolit pois)

24 24 LEIKIT JA PELIT Leikin ohjaaja –Leikkii itse –Hallitsee leikin –On innostunut –Toimii oikeudenmukaisesti –Pitää kiinni säännöistä –Huomioi vaihtelevaisuuden –Huolehtii leikin loppuun viemisestä –Vaistoaa, milloin on aika lopettaa –Aloittaa ja lopetttaa leikin selkeästi

25 25 LEIKIT JA PELIT MILLAISIA LEIKKEJÄ Aloittelijoille on hyvä valita leikkejä, joissa ei tarvitse kilpailla muita vastaan. Tällaisia leikkejä ovat mm. esineiden keräilyleikit. Edistyneemmille voidaan aloittaa hippaleikit, joissa ei käytetä mitään välineitä vaikeuttamassa suoritusta. Tällainen leikki on esim. kuka pelkää jäämiestä ilman mailaa ja mailan kanssa. Erilaiset pelit antavat paljon mahdollisuuksia, jotta jokainen lapsi saa omalle osaamisen tasolleen soveltuvia tehtäviä.

26 26 LEIKIT JA PELIT JÄÄKIEKKOLEIKIT Luisteluleikeillä voidaan luistelutaitoa kehittää monipuolisesti –Luisteluleikki on hyvä valinta jonkin tietyn tavoitteen esim. kaarreluistelun kehittämiseksi. Tarkkuusleikeillä voidaan kehittää mm. syöttö- ja laukaisutaitoja –Tarkkuusleikit vaativat hyvää keskittymistä tehtävään. Hippaleikeillä voidaan kehittää mm. kiekon kuljetus, syöttö- ja laukaisutaitoja –Hippaleikit ovat vaativia leikkejä, joissa lapsi yrittää samaaikaisesti huolehtia oman välineensä hallinasta ja tarkkailla ympäristöään. Pelitilannerooleissa toimimista voidaan harjoitella leikkien avulla –Leikkiessä voidaan oppia jääkiekkoon liittyviä eri käsitteitä ja liittää niihin konkreettista toimintaa.

27 JÄÄHARJOITUS

28 28 JÄÄHARJOITUS 1 - SISÄLTÖ Leikit Pelit –Kiekon kuljettaminen (luistelun ja kiekonkäsittelyn yhdistäminen)  ohjaajan työtavat eri vuosikursseilla

29 KIITOS !