PÄIVITYS = VALLANKUMOUS Filosofian didaktiikan dosentti Eero Salmenkivi. HY, OKL Filosofia + → FETOn kevätpäivät, 9.4.2016.

Esitys aiheesta: "PÄIVITYS = VALLANKUMOUS Filosofian didaktiikan dosentti Eero Salmenkivi. HY, OKL Filosofia + → FETOn kevätpäivät, 9.4.2016."— Esityksen transkriptio:

1 PÄIVITYS = VALLANKUMOUS Filosofian didaktiikan dosentti Eero Salmenkivi. HY, OKL Filosofia + → FETOn kevätpäivät, 9.4.2016

2 Esityksen tavoitteet 1. Kuvata (ja vähän perustella) muutosta, jota LOPS15 edustaa filosofiassa. 2. Esittää, miten uusien OPS-perusteiden pitäisi vaikuttaa opetukseen ja opiskeluun lukiofilosofiassa. 3. Selittää, miten uudet linjaukset vaikuttavat ylioppilaskirjoituksiin. 4. Iltapäivällä erillisessä esityksessä (vähän): tarkastella sähköisten ylioppilaskirjoitusten mahdollisuuksia uusien tavoitteiden näkökulmasta.

3 Esityksen sisältö 1. Taustaa (yhteiskunta, lukio ja yleissivistys) 2. Lukiofilosofian tilanne 3. LOPS15 päivitys 4. Vallankumous: akateemisuuden jättäminen 5. LOPS15 tulkintaa 6. Miten: ”tiedosta taitoon” 7. Arviointi (siirtymä iltapäivään)

4 Taustaa Suomi purki rinnakkaiskoulujärjestelmän ja siirtyi peruskouluun porrastetusti 1972–1977, merkittäviä lisäuudistuksia POPS 1985 (mm. tasokurssit pois) ja yhtenäinen perusopetuslaki 1999. 2. asteen osalta 1990-luvun alkuun mennessä oli selvää, että jatketaan rinnakkaismallilla: ammattikoulut ja lukiot. 3. asteen amk-uudistus 1990-luvulla, korkea-aste jatkuvassa turbulenssissa. Työelämään siirtyminen yo- saati perusopetuksen pohjalta muuttunut (lähes) mahdottomaksi.

5 Taustaa (2) Lukio edustaa perinteistä eliitin koulutusväylää. 2-jakoisuus: yleissivistys korkea-asteelle valmistavat opinnot Digitaalinen murros on luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa oleva valtava murros → mitä on yleissivistys? Filosofian kannalta poikkeuksellisen tärkeä kysymys, koska filosofia on ollut ”lukeneisuus (big books)” -yleissivistyksen keskiössä (varhaisen yliopsitolaitoksen oppikirjoista yli puolet oli Aristotelesta).

6 Lukiofilosofia 1: Akateeminen alkeisfilosofia Filosofia oli pitkään yleisten akateemisten opintojen perusaine. filosofiá perustieteenalana, josta jatkettiin lääke- ja oikeustieteeseen tai teologiaan opiskellessani Hyssä 1970-luvulla oli filosofinen tdk ja sen alla historiallis-kielitieteellinen ja matemaattis- luonnontieteellinen osasto tämä on tilanne edelleen useissa maissa esim. USAn pääaineettomaíen opintojen colleget Tällaisessa kontekstissa filosofia on osa akateemisia opintoja, kuten (klassiset) kielet, akateeminen/opinnut kirjoittaminen lähdeviitteineen jne. Kansainvälississä konteksteissa lukiofilosofia useimmiten tätä.

7 Lukiofilosofia Suomessa Suomessa tällainen filosofia kutistui lukiossa 2. maailmansodan jälkeen ja korvautui psykologialla. Syynä Eino Kailan ja hänen oppilaidensa (loogis- (empiristinen suuntautumien). Filosofia palasi lukioon NL:n hajoamista seuraanneessa katsomuksellis-poliittisessa tilanteessa suuren kansallisen (erit. Esa Saarinen) ja pienemmän kansainvälisen (esim. Jostein Gaarder) filosofia-boomin vanavedessä. Tässä yhteydessä myös ns. filosofiaa lapsille (FILA/P4C) -liike vahvistui hieman Suomessa (Lipoman-käännökset). Mm. ikäkauden takia kohdentui enemmän perusopetusken et:hen kuin lukion filosofiaan.

8 Kaksi kysymystä 1. Mitä lukiofilosofian Suomessa pitäisi olla? 2. Mitä se on? Taustakysymys Mitä filosofia on?

9 Ainereaali Yo-kirjoitusten 2006 ainereaaliuudistus toi esiin lukiossa yleissivistyksen ja 3. asteen valmennuksen välillä. Kehitykseen liittyy yhteiskunnallisten arvojen koveneminen (ks. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/26/abitreenit- tarjoaa- uusia-filosofian-harjoitustehtavia-lukiolaisille http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/26/abitreenit- tarjoaa- uusia-filosofian-harjoitustehtavia-lukiolaisille Onko tässä ehkä kyse myös moraalikasvatuksen epäonnistumisesta? Ainereaali on korostanut panos–tuotos -ajattelua lukioissa. Tämä on heikentänyt juuri filosofian asemaa ”Filosofian kurssien suorittaminen ja myös niiden tarjonta on huolestuttavan pientä”, Turunen ym. 2011, 43, ks Salmenkivi 2013.Salmenkivi 2013

10 Ainereaaliin ilmoittautuneet 2006–2016 Filosofia 20062007201420152016 KevätLkm922993655555590 SyksyLkm837799556517 YhteensäLkm1 7591 7921 2111072 Miehet%45,946,952,150,1 Naiset%54,153,147,949,9 Terveystieto 20062007201420152016 KevätLkm.4550699767086802 SyksyLkm.361284738 197 YhteensäLkm.8 16215 47014 905 Miehet%.2229,630,8 Naiset%.7870,469,2

11 Missä vika? Sekä uusi että vanha OPS lupaa filosofian opettavan juuri niitä valmiuksia, joita työelämä, kasvatustiteilijät ja poliittiset päättäjät kaipaavat, esim LOPS15: ”Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia.” Miksi kaikki eivät kilvan kiidä opiskelemaan sitä, vaan suosio laskee?

12

13 Taustaa Lukion tuntijakoa valmistellut työryhmä esitti suurta valinnaisuutta A-, B- ja C-mallit Ajatustapa kuten syksyn 2016 kokeilussa Opetusministeri Krista Kiuru ajoi läpi tuntijaon, jonka tausta-ajatukset samat kuin 2002 tuntijaossa -> tuntijako säilyi perusteiltaan; muutoksia vain oppiaineissa (ja teemaopinnot). Poliittinen vääntö niin kovaa, että esitys valmistui vasta 13.11.2014 ja OPH:lle jäi perustetyöhön vain joitain kuukausia.

14 OPS-perustetyö Aikataulun lähtökohtana olivat VN asetus ja lähes mahdoton aikataulu ja käytettävissä olevat resurssit OPHssa esim. ei ollut filosofiaa tuntevaa opetusneuvosta. Laajat rakenteelliset muutokset eivät olleet mahdollisia. Työn pohjana olivat 2003 perusteet. Tekstiosuudet tehtiin pääosin virkatyönä. Kuulemistilaisuuksia, lausuntoja ja kaksi verkkokuulemista.

15 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lähtökohtana olivat 2003 perusteet, joita päivitettiin vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.

16 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2014 Lukiolaki ja –asetus 1998 Paikalliset tarpeet ja linjaukset PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Opettajan-koulutus Oppi-materiaali 16

17 Paikallisen opetussuunnitelmatyön merkitys Teksti Teko- tapa Yhteinen suunta eteenpäin

18 Filosofia lukion 2014 tuntijaossa

19 Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet Filosofia2 (1)2 (3) Psykologia1 (1)4 (4) Historia3 (4)3 (2) Yhteiskuntaoppi3 (2)1 (2) Uskonto/elämänkatsomustieto2 (3)4 (2) Terveystieto1 (1)2 (2) Filosofia tuntijaossa

20 Filosofia ja katsomusaineet Etiikan siirto filosofiaan VN:n päätöksellä oli merkittävä kannanotto koko itsenäisyyden ajan käydyssä siveysopin/ moraalin/etiikan opetusta koskevassa kiistassa. Siveysoppi uskontoon 1840-luvulla. Soinisen ym. aloitteet itsenäisestä moraalikasvatuksesta ovat aina tätä ennen kaatuneet. 1994 lähtien filosofiassa olleen etiikan syventävän kurssin muuttaminen kaikille yhteiseksi etiikaksi perustuu eri katsomuksille yhteisen etiikan välttämättömyyteen.

21 Filosofia uudessa tuntijaossa Filosofian rakenne on edullinen, 2 pakollista ja vain 2 syventävää → filosofiaa kannattaa panos–tuotos -mielessäkin opiskella (vain YKOlla parempi suhde). Nyt on ”tuhannen taalan paikka” osoittaa, että filosofia on hyvä ja tärkeä lukioaine. Yritämme saada myös yliopistot ymmärtämään, että sisään pääsyssä filosofiasta kannattaisi antaa pisteitä, mutta tämä tuskin onnistuessaankaan tulee koskemaan kaikkein halutuimpia aloja.

22 Teemaopintokurssit lisämahdollisuutena Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Monitieteinen ajattelu (TO1) 2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2) 3. Osaaminen arjessa (TO3) Erityisesti TO1 antaa filosofialle hyvin lisää tilaa. Vaikka LOPSssa on haluttu painottaa erityisesti yksittäistä oppiainetta laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä ja hallintaa, tämä sopii hyvin filosofialle. Huom. LOPS-kurssikuvaus on laadittu siten, että se jättäisi riittävästi tilaa paikallisten ratkaisujen tekemiseen → tarvitaan paikallista aktiivisuutta

23 Vallankumous

24 LOPS03: Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

25 LOPS15: Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

26 LOPS15 muutos Filosofian opetuksen tavoitteeksi EI ASETETA: hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. Perinteen tuntemus on edellen mukana olennaisesti lievemmässä muodossa: osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

27 LOPS15: tilalla Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä Filosofiassa ajattelua luonnollisesti nimenomaan kyseenalaistetaan. Se mihin pitää oppia luottamaan on ajattelu sinänsä: ”asioita voi ajatella ja se on hyväksi”

28 LOPS15: yleistavoitteet päivitys Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja … oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista. Muotoiluissa lievästi luovuttu suullisuuden korostuksesta. Se ei tarkoita sitä, etteikö keskustelu edelleen olisi tärkein opetusmuoto, vaan että tämä voi tapahtua enemmän verkossa (ja ei painotu ~ yo). Sisältää kasvatuksellisen elementin filosofia edistää kasvua hyväksi ihmiseksi

29 LOPS15: kurssien yksityiskohdissa päivitys Käsittelen vain lyhyesti 1. ja 2. kurssia, joissa isoimmat muutokset. Jätän yksityiskohdat kirjantekijöille! Toki hyvä huomata keskeiset käsitteet (esim juuri lukemassani et:ssä k16 näyttää että esim. OPS:ssa keskeisiä holokaustin ja sekulaarin humanismin käsitteitä ei osata) FI3: työnjakos et:ssä täsmennetty (ET3 syventäväksi!): uutta esim: sodat, sisällissodat, terrori FI4: Käytännöllinen (ja 2000-luvun!) tieteenfilosofia, esim: ”ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde”

30 LOPS15 1 kurssi, uutta: Argumentaatio Tavoitteita oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä Sisältöjä johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti

31 LOPS15 1 kurssi, uutta (tavallaan): filosofointi ja sen menetelmät Tavoitteita tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä Sisältöjä mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

32 LOPS15 1 kurssi, uutta: muut oppiaineet, tiedonalan käsite Tavoitteita tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa. Sisältöjä tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

33 LOPS15: 2 kurssi Olennaista: Pakollisuus → valikoitumaton oppilasaaines Helppous ja käytännöllisyys ( kova kritiikin mahdollisuus, jos liian teoreettista (ks. FFk16 (30.3.) 9+ Jokerti) abortti ja eutanasia etc. perinteisiä sukonnon etikkan kysymyksiä syytä käsitellä

34 Miten: tiedosta taitoon (1) 1. Filosofisesti: mitään ei ”käsitellä” esim. siksi että sivistävää kaikki käsitellään, kun pointti opettajan pitää aina ymmärtää, mihin kysymykseen kyseinen teoria on hyvä vastaus → helppo esittää mielekkäänä filosofian klassikot ”suurmestareita” → eivät ole esittäneet yksinkertaisia hölmöyksiä esim: Jos työstetään Platonin ideaoppia, pitää olla mielessä myös mitä ajattelu koskee (abstraktius), muutoksen ongelma (mikä pysyy) tai yhteisen etiikan mahdollisuus (objektiiviset arvot)

35 Esimerkkejä Jos työstetään Platonin ideaoppia, pitää olla mielessä myös yksi tai useampia seuraavista 1. mitä ajattelu koskee (abstraktius), 2. muutoksen ongelma (mikä pysyy) tai 3. yhteisen etiikan mahdollisuus (objektiiviset arvot) Jos työstetään Wittgensteinin kielen kuvateoriaa, pitää olla mielessä myös yksi tai useampia seuraavista 1. koostuuko todellisuus olioista vai tosiseikoista 2. mikä on kielen ja todellisuuden suhde, esim. 3. onko semantiikka lausumatonta ja (ilmeneminen vs. sanominen) 4. mitä muuta luonnonteiteiltä jää kuvaamatta

36 Miten: tiedosta taitoon (2) 2. Kiinnostavasti ja ajankohtaisesti: nuorten maailman kysymykset kiinnostavat ajankohtaiset, esim. poliittiset asiat mitä muuta

37 Arviointi

38 Arviointi LOPS-perusteissa 2003 ja 2015 Arvioinnista määrätään pitkälle lukiolaissa ja lukioasetuksessa → ei kovin suuria muutoksia LOPS yleislinjoihin. Filosofiassa kuitenkin vanha linjaus poikkeaa uusista yleistavoitteista.

39 LOPS-perusteet 2015 ja ylioppilaskirjoitukset YTL on linjanut LOPS-uudistuksen vaikutusta yo-tehtäviin helmikuussa 2016 (aiemmasta poiketen): Syksy17 – Kevät20 pitää voida suorittaa molemmilla LOPSilla Filosofiassa muutokset sisältöalueissa pieniä, mutta arvioinnin vallankumous tavoitteissa vaikuttaa arvioinnin perustaan. Jaoksen tarkemmat linjaukset odottavat palautetta sähköistämisestä, filosofiassa S16 ja K17 sähköiset kokeet LOPS03.

40 Vanhassa arvioinnissa muistitiedolla merkitystä hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. Arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. (LOPS, OPH, 2003)

41 Vanhassa arvioinnissa muistitiedolla merkitystä YTL:n tulkinta Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumisen ja filosofisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi kokelaan valmiutta tarkastella sekä ilmaista omaa filosofista ajatteluaan. Lähtökohtana on, että kokelas käyttää filosofisia käsitteitä ja teorioita. Pelkkä pohdiskelu on filosofista esiastetta. Kokelaan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. (Filosofian mallikokeen arvosteluohjeet, YTL 2004)

42 YTL:n tulkinta Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumisen ja filosofisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi kokelaan valmiutta tarkastella sekä ilmaista omaa filosofista ajatteluaan. Lähtökohtana on, että kokelas käyttää filosofisia käsitteitä ja teorioita. Pelkkä pohdiskelu on filosofista esiastetta. Kokelaan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. (Filosofian mallikokeen arvosteluohjeet, YTL 2004) Tästä käytännössä seurasi, että name-dropping ym. oli järkevä tapa saada pisteitä.

43 Filosofian arviointi LOPS-perusteissa 2015 Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

44 Mistä pisteet tulee nyt? Pohdittavaksi iltapäivän: jaan iltapäiväksi arviointiharjoitustehtävän samalla, kun katsomme harjoituskokeen 7 tehtävän aineistoaaineistoa

45 Kiitos!