Kiertotalous EU:ssa - mitä vaikutuksia tulossa kuntiin? Kuntaliiton Brysselin toimisto Henrik Rainio, toimiston johtaja Kuntamarkkinat 10.9.2015.

Esitys aiheesta: "Kiertotalous EU:ssa - mitä vaikutuksia tulossa kuntiin? Kuntaliiton Brysselin toimisto Henrik Rainio, toimiston johtaja Kuntamarkkinat 10.9.2015."— Esityksen transkriptio:

1 Kiertotalous EU:ssa - mitä vaikutuksia tulossa kuntiin? Kuntaliiton Brysselin toimisto Henrik Rainio, toimiston johtaja Kuntamarkkinat 10.9.2015

2 Mitä tarkoittaa kiertotalous? Kiertotaloudessa on kyse laajasta systeemimuutoksesta, jossa EU:n talousjärjestelmä etenee kohti luonnonvaroja säästävää taloutta. Kiertotaloudessa materiaalit kiertävät tehokkaasti ja resursseja hyödynnetään uusilla liiketoimintamalleilla. Kiertotaloudessa uudelleenkäyttö, korjaaminen ja kierrätys ovat normi. Minimoidaan kierrosta poistuva jäte. Kiertotaloudella on vahvat ympäristö- ja ilmastoperusteet, mutta se kytkeytyy vahvasti mm. talouskasvun mahdollisuuksiin, työpaikkojen luomiseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä yksityiseen kulutukseen ja julkisiin hankintoihin.

3 Kiertotalous Euroopan komissiossa (1) Komission tiedonanto 2.7.2014 "Kohti kiertotaloutta: EU:n ohjelma jätteettömyydestä”. Sisälsi mm. direktiiviehdotuksen EU:n jätelainsäädännön uudistamiseksi ja kunnianhimoisia kierrätystavoitteita kunnille ”Euroopan pitää kiireesti päästä eroon nykyisestä ota, valmista, kuluta ja heitä pois -käytännöstä” - Janez Potočnik, ympäristökomissaari, Barroso II Marraskuussa 2014 aloittanut Junckerin komissio veti edellisen komission esitykset pois käsittelystä ja työstää parhaillaan uusia, paremmin valmisteltuja esityksiä.

4 Kiertotalous Euroopan komissiossa (2) Komissio julkaisi 7.5.2015 kiertotaloutta koskevan tiekartan ja aiheeseen liittyvän julkisen kuulemisen. Komissio tarkastelee kiertotaloutta nyt laajempana kokonaisuutena. Jätehuollon lisäksi arvioidaan koko tuotanto- ja arvoketjua, mukaan lukien raaka-aineiden markkinat, tuotannon resurssitehokkuus ja kulutukseen liittyvät kysymykset. Komission uusia esityksiä kiertotaloudesta ja jätelainsäädännön uudistamisesta odotetaan loppusyksystä 2015.

5 Kiertotalous Euroopan parlamentissa (1) Euroopan parlamentin mietintö resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta, 25.6.2015, esittelijänä Sirpa Pietikäinen. On välttämätöntä vähentää resurssien käyttöönottoa ja hyödyntämistä ja purkaa kasvun ja luonnonvarojen käytön välinen yhteys. Voisi tuoda EU:n yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille huomattavat nettosäästöt, arviolta 600 miljardia euroa, ja vähentää samalla vuotuisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä 2–4 prosenttia. Kiertotalouden toteuttaminen edellyttää alueiden, kaupunkien, paikallisyhteisöjen, pk-yritysten, kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän edustajien, ammattiyhdistysten ja kansalaisten osallistumista;

6 Kiertotalous Euroopan parlamentissa (2) Monenlaisia esityksiä uuteen jätelainsäädäntöön: sitovia kierrätys- ja vähennystavoitteita, rajataan jätteenpolttoa, selkiytetään määritelmiä jne. Kiertotalous huomioitava mm. rakennusalalla, energiatehokkuudessa ja kaupunkisuunnittelussa. Resurssitehokkuudelle asetettava indikaattorit EU:ssa. Ehdottaa ”pakollisia vihreitä julkisia hankintoja”. Hankinnoissa olisi suosittava uudelleenkäytettyjä, korjattuja, uudelleenvalmistettuja, kunnostettuja ja muita kestäviä ja resurssitehokkaita tuotteita.

7 Kiertotalous - miten vaikuttaa kuntiin? Jätelainsäädäntö – kunnille keskeisin osa kiertotaloutta Hankinnat – pitääkö suosia vihreitä hankintoja? Lainsäädäntömuutokset – vaikuttaako maankäyttöön, kaavoitukseen, rakentamiseen, energiantuotantoon, vesihuoltoon? Kaupunkisuunnittelu – miten kiertotalous huomioidaan? Digitalisaatio? Elinkeinopolitiikka – voidaanko tukea yrityksien kiertotalousinnovaatioita? Kumppanuudet ja uudet toimintamallit kuntien ja yksityisen sektorin kesken. Talouskasvu ja työllisyys – Vihreät työpaikat? Vaikutus kunnan verotuloihin? Johtaminen ja päätöksenteko: Resurssi- ja materiaalitehokkuuden entistä vahvempi rooli kaikessa kunnan toiminnassa EU-rahoitus (Horisontti 2020, Life+, ESIR) –voivatko kunnat hyötyä?

8 Kiertotalous EU:ssa – Kuntaliiton näkemykset (1) Kuntaliitto kannattaa lähtökohtaisesti kiertotalouden luomista Eurooppaan. Kunnilla on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä mm. jätehuollon, maankäytön, energiatuotannon, rakentamisen, vesihuollon ja julkisten hankintojen keskeisinä toimijoina. Kuntien toimia, kuten ilmastostrategioita ja vihreitä julkisia hankintoja, on tuettava ja kannustettava vapaaehtoisuuden pohjalta. Kotimaisen lainsäädännön tulee olla linjassa ja EU:n toimien kanssa. Sääntelyllä ei tule rajoittaa tai hankaloittaa kuntien toimia. Kunnat tuntevat parhaat ratkaisut, jotka soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin.

9 Kiertotalous EU:ssa – Kuntaliiton näkemykset (2) Komission vuonna 2014 esittämät yhdyskuntajätteen sekä tiettyjen pakkausjätteiden kierrätystavoitteet ovat liian kunnianhimoisia. Kuntaliitto kannattaa komission uudessa tiekartassa esitettyä tavoitetta laajentaa toimien painopistettä jätehuollosta tuotepolitiikkaan ja raaka-aineiden uusiokäytön markkinoihin. Jätepolitiikassa on tärkeää kiinnittää huomiota jo havaittuihin ongelmiin tavoitteiden saavuttamisessa sekä tarjota kunnille tukea ja työkaluja kehittää kiertotalousosaamista. Hallinnollisen taakan keventämiseen ja esimerkiksi raportointi- ja lupamenet- telyiden yksinkertaistamiseen tulee kiinnittää huomiota.

10 10 Kuntaliiton Brysselin toimisto Kiitos mielenkiinnosta! www.kunnat.net/bryssel henrik.rainio@kuntaliitto.fi