Työmarkkinoiden instituutiot Luento 18.11.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Esitys aiheesta: "Työmarkkinoiden instituutiot Luento 18.11.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Työmarkkinoiden instituutiot Luento 18.11.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

2 Tällä luennolla  Mitä työmarkkinoiden instituutioilla tarkoitetaan?  Hyvinvointimalli ja työmarkkinamalli tiivisti kytköksissä toisiinsa  Suomen työmarkkinamalli pähkinänkuoressa  Työmarkkinamallin haasteita  (Kilpailukykykeskustelusta)

3 Miten pohjoismainen hyvinvointimalli määritetään? Lopputuloksen avulla - kyky yhdistää suhteellisen pienet tuloerot & talouskasvu ja hyvä työllisyys VAI Arvojen kautta - tasa-arvotavoitteilla erityisen suuri painoarvo päätöksenteossa? VAI Instituutioiden kautta - kyky organisoida, toimeenpanna, rakentaa koalitioita, osallistaa kansalaisia, …

4 Pohjoismaisessa mallissa arvot, tavoitteet, politiikkatoimet ja lopputulokset ovat tiiviissä sidoksissa keskenään Lähde: The NordMod2030 –hanke, Fafo report 2015:07 Pohjoismaisen mallin ansiot eivät ensisijaisesti perustu teknologiseen etevyyteen,vaan pikemminkin kykyyn organisoida, oppia ja toimeenpanna asioita. Olennaista on yhteiskunnan muutosvalmius ja kansalaisten osallisuus uudistuksissa ja luottamus niiden reiluuteen. Instituutiot, mm. työmarkkinamalli, ovat tukeneet muutosvalmiutta.

5 Työmarkkinainstituutiot ” Moderni hyvinvointivaltio voidaan käsitteellistää institutionaaliseksi rakenteeksi ja institutionaalisten käytänteiden kautta. Institutionaalisilla rakenteilla ja käytänteillä tarkoitetaan silloin esimerkiksi koulutus-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmien tapaa raamittaa työikäisen väestön poistumista työmarkkinoilta ja työhön osallistumista koko elinkaaren aikana. Institutionaaliset rakenteet ja käytänteet voidaan nähdä myös niin, että ne ohjaavat sitä, miten yritykset solmivat ja purkavat työntekijöidensä kanssa tehtäviä työsopimuksia, millaisia sosiaalisia oikeuksia työnantajat takaavat työntekijöilleen ja toisaalta, millaisia velvoitteita yhteiskunta ja sen lainsäädäntö sekä normatiiviset käytännöt asettavat työnantajien henkilöstöpoliittisille ratkaisuille.” Pertti Koistinen (2014): Työ, työvoima ja politiikka.

6 Työmarkkinamalli ei ole yhteiskunnan erillinen saareke, vaan keskeinen osa hyvinvointimallia Kasvu Hyvinvointivaltio Sopeutumiskykyä kansainvälisen työnjaon muutokseen ja teknologiseen kehitykseen Investointeja hyvään koulutukseen, terveyteen, muutosturvaan ja tasa- arvoon Työmarkkina- malli Seuraus: muutokset työmarkkinamallissa heijastuvat laajasti yhteiskunnassa -vahvat työmarkkinajärjestöt -palkkakoordinaatio -suhteellisen antelias työttömyysturva -aktiivisen työvoimapolitiikan rooli Lähde: ETLA B232

7 Työmarkkinamalli osana pohjoismaista (kasvu)mallia  Lähtökohta: pienet omat markkinat tuotannolle - kasvun hakeminen viennistä  Strategian onnistumisen edellytys: vientisektorin menestys ja talouden sopeutumiskyky kysynnän muutoksiin  Politiikan pitkä linja: vientisektorin kilpailukyvystä huolehtiminen - keskitetyt palkkaratkaisut yleensä vientisektorin kestokyvyn mukaan - lisäksi valtiovallan toimet viennin edistämiseksi  Talouden sopeutumiskykyä on tuettu yhteiskuntasopimuksella - maltillisia palkkaratkaisuja ”ostettu” mm. sosiaaliturvaa parantamalla  Yhteiskuntasopimukseen on kuulunut hyvinvointivaltion kehittäminen ja työmarkkinajärjestöjen vahva rooli  Yhteisellä riskien jakamisella on tuettu muutosvalmiutta

8  Voidaan turvata työehtojen reiluus, heikomman osapuolen suojelu - säällinen palkkataso vähentää täydentävän sosiaaliturvan tarvetta  Voidaan sopeutua kattavasti talouteen iskeviin häiriöihin (ns. makrosopeutus) - iso merkitys vientiriippuvaiselle maalle silloin, kun kansainvälisen talouden häiriöt, kuten finanssikriisi, iskevät - korostuu, kun käytössä ei ole omaa rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikan rajat ovat ahtaat  Sopimuksilla luotu muutosturva voi tukea elinkeinorakenteen muutosta - tuloriskien jakaminen (työttömyysturva, uudelleenkoulutus) voidaan tukea palkansaajien muutosvalmiutta  Yrityksille luodaan tasainen pelikenttä eli reilut kilpailun pelisäännöt - yritykset joutuvat kilpailemaan tuottavuudella ja laadulla eikä matalilla palkoilla - synnyttää paikallisen tason kannustimet tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin - yhteys luovaan tuhoon (uudistumiseen): jos ei vaadittua palkanmaksukykyä, resurssit siirtyvät tuottavammille aloille  Voidaan turvata työrauhan työmarkkinoille pidemmäksi aikaa - ennakoitavissa oleva kustannuskehitys antaa paremmat edellytykset yritysten investoinneille (tiedetään etukäteen, mikä osuus investoinnin tuotosta menee työntekijöille) - tärkeä Suomen elinkeinorakenteen kannalta Perusteita työmarkkinoiden kollektiivisopimuksille

9 Pohjoismaat: eroja ja yhtäläisyyksiä  Samanlaiset taloudelliset lähtökohdat (ns. pienet avoimet taloudet): Suhdanneherkät teollisuudenalat, hintakilpailukyvyn merkitys, investoinneille ja niiden tuotoille tarvitaan ennustettavuutta, lakkojen välttämisen tarve  Työmarkkinajärjestöjen suhteellinen vahvuus  Alun alkaenkin maiden välillä kuitenkin eroja: - Suomessa ja Norjassa enemmän ns. kolmikantaa: mm: vero- ja sosiaalipaketteja kytketty palkkaratkaisuihin - Ruotsissa ja Tanskassa vahvempi järjestöjen itsenäisyyden korostus  Yhteisenä piirteenä pyrkimys eri alojen väliseen palkkakoordinaation - palkkakoordinaation mallit kuitenkin vaihtelevat maiden välillä - Suomessa keskitettyjen sopimusten malli jatkunut pisimpään  Ruotsin malli: teollisuusliitot solmivat työehtosopimuksensa ensin ja muut peesaavat

10 Järjestäytymisaste ja kollektiivisten työehtosopimusten kattavuus eri maissa JärjestäytymisasteSopimusten kattavuus Suomi68,691 Ruotsi67,788 Tanska66,880 Norja53,570 EU keskiarvo2362 Lähde: Järjestäytymisaste: OECD Database + ETUI/National industrial relations Työehtosopimusten kattavuus: ETUI/National industrial relations

11 Calmfros-Driffill -hypoteesi Palkankorotukset, työttömyys Palkoista sopimisen taso Yritys Liittotaso Keskitetty C-D – hypoteesi: Täysin hajautettu tai täysin keskitetty palkanmuodostusmalli tuottaa työllisyyden kannalta paremman ratkaisun kuin liittotason palkanmuodostus. Keskitetyssä mallissa palkkojen ja työllisyyden yhteys tulee paremmin huomioiduksi kuin liittotason mallissa.

12 Palkoista sopimisen taso ja keskimääräiset ansiotason nousu 1998 – 2012, EU-maat Lähde: Pay in Europe in different wage bargaining regimes, Eurofound 2015

13 Palkoista sopimisen mallilla on yhteys myös palkkaerojen suuruuteen Lähde: Barth & Moene (2012) D9/D1 D5/D1

14 Työmarkkinajärjestöt Suomessa Palkansaajien eli työntekijöiden keskusjärjestöt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK (jäseniä noin 900 000) Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava (n. 500 000) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK (n. 500 000) Ammattiliitot kuuluvat kukin johonkin keskusjärjestöön. Työnantajien keskusjärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kunnallinen työmarkkinalaitos KT Valtion työmarkkinalaitos VTML Kirkon työmarkkinalaitos KiT Suomen Yrittäjät SY (Pk-yritykset, ei työehtosopimusneuvotteluissa)

15 KESKUS- JÄRJESTÖT LIITOT SAKSTTK AKAVA Palkansaajajärjestöt

16 S opimisen kolmiportainen malli  Keskusjärjestöjen tasolla - keskitettyjen palkkaratkaisujen raamit, kolmikantainen työelämän ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan uudistaminen  Liittotasolla - sopimusalakohtaiset työehtosopimukset, keskeiset työnteon ehdot, työrauha  Paikallisesti - työpaikoilla tapahtuva työehdoista sopiminen - työehtosopimuksissa määritelty paikallisesti sovittavat asiat - palkkaratkaisu voi sisältää yleiskorotuksen + paikallisesti sovittavan erän - 90-luvun säästösopimukset  työaikajoustot  tulospalkkiot

17 Työehtosopimusten suomalainen malli: joitain huomioita Keskitetyt tulopoliittiset sopimukset ovat olleet Suomelle tyypillinen piirre 1960-luvun lopulta lähtien Keskitetyt palkkasopimukset: - keskusjärjestöt sopivat suosituksista keskimääräisiksi palkankorotuksiksi - valtaosa ammattiliitoista soveltaa suositusta alakohtaisissa sopimuksissa - sopimuksiin on usein liittynyt talous- ja sosiaalipolitiikan ratkaisuja: veronkevennys, työterveyshuollon parannus, työttömyysturvan muutos, … Välillä myös ns. liittokierroksia: keskusjärjestöjen välillä ei tällöin ole tehty palkankorostussuositusta Noin kymmenen vuotta sitten työnantajapuoli ilmaisi olevansa haluton jatkamaan keskitettyjen sopimusten perinnettä Liittokierroksen palkankorotukset olivat tämän jälkeen isoja ja finanssikriisi iski – hintakilpailukyvyn heikennys huonoon saumaan Vuonna 2011 ja 2013 solmittiin jälleen keskitetyt palkkasopimukset – erityisesti voimassa olevan sopimuksen korotukset hyvin pienet (20 euroa 2014; 0,4 % 2015; 0,43 % 2016)

18 BKT:n ja ansiotason muutokset 1999 – 2016*, % Lähde: Tilastokeskus, PT

19 Paikallinen sopiminen tilastotiedon valossa Paikallinen sopiminen  on yleisempää suurissa yrityksissä  liittyy useimmin työaikoihin kuin palkkaukseen alle 250 hengen työpaikoilla  vaikuttaan enemmän miesten työehtoihin  on lievästi yhteydessä esimiesten ja alaisten ristiriitoihin työpaikoilla (työaikajärjestelyt)  heijastaa eroja luottamusmieskäytännöissä eri kokoisissa yrityksissä Lähde: Työolobarometri lokakuu 2011

20 Luottamushenkilöt erikokoisilla työpaikoilla Lähde: Työolobarometri lokakuu 2011 %

21 Positiivista Mahdollistaa työpaikan olojen ja tarpeiden huomioon ottamista sekä ongelmien ratkaisemista Lisää joustavuutta ja tehokkutta Nopeuttaa asioiden hoitoa ja vähentää ennakkoon ongelmien syntyä Aktivoi henkilöstöä Saadaan henkilöstön kokemukset ja näkemykset käyttöön Negatiivista Saattaa nostaa kustannuksia ja lisätä hallinnollista työtä Voi lisätä ristiriitoja henkilöstöryhmien välillä Osapuolet eivät välttämättä ole riittävän tasavertaisessa asemassa Sopimuksen tekijät toisinaan eri henkilöitä kuin niiden toimeenpanijat Sopimisen ja sopimuksen käsitteet epämääräisiä Sopimuksissa ei sanktioita Kokemuksia paikallisesta sopimisesta (haastattelututkimus) Keskinäinen luottamus on keskeinen edellytys paikalliselle sopimiselle. Lähde: Ihalainen et al.: Sovittaisiinko paikallisesti?, Työpoliittinen tutkimus 335 (2007)

22 Työmarkkinamallin haasteita  Neuvotteluvoiman muutokset - yritysten exit entistä useammin vaihtoehtona - yksittäisen yrityksen etu ja kansallinen etu eivät samaistu yhtä paljon kuin ennen  Työnteon uudet muodot ja niistä sopimisen haasteet - itsensä työllistäjät, nollasopimukset, …  Uusi talouden ohjausjärjestelmä EU:ssa - talouspolitiikan entistä tiiviimpi koordinaatio: makrovakaus - sen osana myös palkanmuodostus ”yhteisen intressin asiaksi” - koskeeko myös palkoista sopimisen tapaa?  Järjestäytymisasteen säilyttäminen korkeana

23 Työehtosopimusten vs. työlainsäädännön kautta tapahtuva uudistaminen Työelämää koskevien uudistuksia on perinteisesti toteutettu työehtosopimuksia muuttamalla eikä työlainsäädäntöä muuttamalla - myös minimipalkat työehtosopimuksissa eikä lainsäädännöllä - työehtosopimuksissa sovittu lainsäädännöllä asetettuja ehtoja paremmista ehdoista Hallituksen ajankohtaiset “pakkolakiesitykset” edustavat toisensuuntaista kehitystä - lainsäädännöllä asetetaan ehtojen ylärajat, joita ei voi työehtosopimuksilla ylittää - edustaa siis uudenlaista ajattelua työehtosopimusten ja lainsäädännön suhteesta - kuka vastaa kustannuskilpailukyvyn säilymisestä: hallitus vai työmarkkinaosapuolet

24 Hallituksen esityksiä Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi Sairausajan ensimmäinen päivä palkaton, loput omavastuuajan päivistä 80 % Lomarahan alentaminen 30 prosentilla Vuosilomien lyhennys 38:sta 30 työpäivään

25 Tuottavuus ja työvoimakustannukset euromaissa 2014 Lähde: Tuottavuus, OECD Productivity Statistics, koko talous Tehdyn työtunnin kustannukset, Eurostat, markkinasektori euroa euroa/tunti

26 Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyvyn kehitys verrattuna 14 vanhaan EU-maahan 1970 -2014 Keskiarvo 1970-2014 Mittarina: Suhteelliset reaaliset yksikkötyökustannukset, koko kansantalous Kilpailukyky heikkenee Lähde: Pekka sauramo, Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on?, Talous & Yhteiskunta 2/2015

27 Kiitos!