10.9.2010 1 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Suomalaisten skenaario: Työelämästä köyhyyteenkö? Pohjois-Karjalan kauppakamari, Joensuu Satu Huber 14.9.2010.

Esitys aiheesta: "10.9.2010 1 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Suomalaisten skenaario: Työelämästä köyhyyteenkö? Pohjois-Karjalan kauppakamari, Joensuu Satu Huber 14.9.2010."— Esityksen transkriptio:

1 10.9.2010 1 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Suomalaisten skenaario: Työelämästä köyhyyteenkö? Pohjois-Karjalan kauppakamari, Joensuu Satu Huber 14.9.2010

2 10.9.2010 2 © Eläke-Tapiola / Satu Huber 1.Tapiola-ryhmä ja Eläke-Tapiola 2.Suomalainen eläkejärjestelmä kestää 3.Entä yksilö – miten rahat riittävät eläkkeellä?

3 10.9.2010 3 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Tapiolan arvot Asiakkaiden etu Yhdessä menestyminen Vastuu tavaksi

4 10.9.2010 4 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Tapiolan vastuullisuus- lupaukset Asiakkaille 1. Tapiola puhuu asiakkaiden kieltä 2. Omistaja-asiakkaat mukana kehittämässä toimintaa 3. Vastuullisuus ohjaa tuotteidemme, palvelujemme ja sijoitus- toimintamme kehittämistä Henkilöstölle 1. Kannustamme vastuulliseen johtamiseen 2. Kaikki mukaan viemään vastuullisuuden viestikapulaa 3. Tasapainoa työhyvinvoinnista Ympäristölle 1. Vähemmän kuormaa ympäristölle ja ilmastolle 2. Enemmän painoa ympäristöriskien hallintaan 3. Osallistumme keskusteluun ilmastonmuutoksesta Yhteiskunnalle 1. Tapiola on aloitteellinen yhteiskuntavastuun arvovaikuttaja 2. Tapiola on vastuullisuuden edistäjä yhteiskunnassa 3. Vakavarainen liiketoiminta tukee yhteiskunnallista vakautta Tapiolan vastuullisuuslupaukset strategiakaudelle 2010–2012

5 10.9.2010 5 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Vahinko- ja Henki-Tapiola ovat vuosina 2007–2009 olleet ykkös- tai kakkospositiossa maksutulon kasvun, vakavaraisuuden ja sijoitustoiminnan tuottojen (tarkasteluperiodi 5 vuotta) suhteen. Eläke-Tapiola on ollut sijoitustoiminnassa ykkönen ja vakavaraisuudessa sijoilla 1–3 tarkasteluvuodesta riippuen. Eläke-Tapiolan kasvuluvut ovat jokseenkin muiden toimijoiden tasolla, markkinaosuuskasvu 0,3 %-yksikköä. Miten Tapiola-ryhmä on menestynyt 2007–2009?

6 10.9.2010 6 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Eläke-Tapiola on merkittävä suomalainen työeläkevakuuttaja ja osa asiakkaiden omistamaa Tapiola-ryhmää. Yhtiö huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta sekä osallistuu työeläkejärjestelmän kehittämiseen. Tätä tehtävää Eläke-Tapiola on hoitanut vuodesta 1962 lähtien. Hallinnoimme noin 9 miljardin euron sijoitusomaisuutta. Vuonna 2009 maksoimme eläkkeitä 1 111 milj. euroa. Eläkkeensaajia oli noin 115 000. Vakuutettuja on yhteensä 270 000. Vakavaraisuuteemme on toimialan kärkeä.

7 10.9.2010 7 © Eläke-Tapiola / Satu Huber 1)Kokonaisvaltainen palvelu työnantajalle Tapiolan yhteyshenkilöltä 2)Menestyksekäs sijoitustoiminta Sijoitustoiminta ollut menestyksekästä sekä talouden hyvinä että vaikeina vuosina.Työnantajille tämä näkyy tasaisesti kehittyvinä TyEL-hyvityksinä. 3)Asiakaslähtöiset palvelut - asiakaspalvelu TyEL- ja YEL-asioiden hoitoon sekä puhelimitse että verkossa - työhyvinvointipalvelut lisäävät yrityksen toimintakykyä - eTyky: maksuton työhyvinvoinnin kehittämisympäristö internetissä yli 30 työntekijän yrityksille - varhainen puuttuminen työkyvyttömyyden uhkaan - kuntoutuspalvelu – maksuton vaihtoehto kalliille työkyvyttömyyseläkkeelle - ennusteet ja raportit talousjohdon tukena eläkemenon hallinnassa - asiakaslähtöinen eläkeneuvonta ja -koulutus - kattava eläkepalvelu työntekijöille (mm. sähköinen työeläkeote, arviolaskuri) Eläke-Tapiolan vahvuudet

8 10.9.2010 8 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Henkilöstöriskien ja mahdollisuuksien hallinta Tapiolassa Työturvallisuus Työkyky ja terveys Turvallisuusjohtaminen Riskien arviointi Tapaturmien torjunta Tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden tutkiminen Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen Työkyvyttömyyden ehkäisy Työstä poissaolojen hallinta Työhön liittyvien oireiden ja ammattitautien ehkäisy Palkitsemisen kokonaisuuden rakentaminen ja hyödyntäminen Henkilöstön motivoiminen ja sitouttaminen Yhteistyö Työhyvinvointi Palkitseminen Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Johtaminen ja esimiestyö Toimiva työyhteisö Osaaminen ja motivaatio

9 10.9.2010 9 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Eläke-Tapiolan avainluvut 2009 Vakuutusmaksutulo 1,39 mrd. e Maksetut eläkkeet 1,26 mrd. e Eläkevarat 8,56 mrd. e TyEL-vakuutuksia 26 791 TyEL-vakuutettuja 221 504 YEL-yrittäjiä 48 253 Eläkkeensaajia 114 873 Henkilöstön määrä 193

10 10.9.2010 10 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Keskituotto 2000–2009 (%)

11 10.9.2010 11 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Vakavaraisuus kestävällä pohjalla (tilapäiset lakimuutokset huomioitu) YhtiöVakavaraisuus- aste 1–6/2010 Suhteellinen vakavaraisuus = toimintapääoma/ vakavaraisuusraja Eläke-Tapiola26,7 %3,0 Ilmarinen26,4 %2,8 Varma26,7 %2,3 Eläke-Fennia18,8 %2,2 Eläke-Veritas24,0 %2,5 Etera19,9 %2,3 Sijoitustuotot 1–6/2010 3,9 % 3,7 % 3,2 % 3,0 % 2,6 % 3,8 %

12 10.9.2010 12 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Menestyksekäs sijoitustoiminta ”Eläke-Tapiolan sijoitustoiminto valittiin Euroopan parhaaksi sijoitusorganisaatioksi vuonna 2009” Lähde: Investment and Pensions Europe (IPE) ”Eläke-Tapiola valittiin Suomen parhaaksi varainhoitajaksi vuonna 2008” Lähde: The 2008 Thomson Reuters Extel Survey-tutkimus ”Vain yhden eläkeyhtiön sijoitukset selvinneet finanssikriisistä” Lähde: Helsingin Sanomat 4.2.2010 ”Vain yksi eläkeyhtiö pääsi plussalle vuosina 2008–2009” Lähde: Suomen Kuvalehti nro 11/2010

13 10.9.2010 13 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Suomalainen eläkejärjestelmä kestää

14 10.9.2010 14 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Miksi rahat loppuisivat? Sijoitustuottojen romahtaminen / työeläkevarojen huono hoito tai pitkäkestoinen finanssikriisi Pitkään jatkuva suurtyöttömyys Eläkeläisten määrän jatkuva kasvu Elinajan pidentyminen eli eläkettä maksetaan liian pitkään Liian korkea eläketaso suhteessa aktiiviväestön ansiotasoon Liian pieni eläkemaksu Liian suuri eläkemaksu – heikentää kilpailukykyä Eläkkeelle pääsy liian helppoa – työkyvytön vai ei? Kallis ja monimutkainen järjestelmä

15 10.9.2010 15 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Vanhushuoltosuhde* 1960–2075 * 65 vuotta täyttäneiden suhde15–64-vuotiaisiin Lähde: ETK

16 10.9.2010 16 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Suomalaisen eläketurvan rahoituksen yleisperiaatteet Eläketurva rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävällä työeläkemaksulla + työeläkerahastoista saatavilla sijoitustuotoilla. Eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva = valtaosa työeläkemaksusta menee nyt eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Eläkejärjestelmämme on ns. etuusperusteinen = etuudet on määritelty laissa ja niiden hoitamiseksi tarvittavat varat kerätään vakuutusmaksuina + sijoitusten tuotoista saatavilla rahoilla. Toinen vaihtoehto olisi ns. maksuperusteinen eläkejärjestelmä, jossa kiinnitetään maksutaso ja katsotaan, minkä suuruisiin eläkkeisiin se riittää yhdessä mahdollisilla sijoitustoiminnasta saatavilla tuotoilla.

17 10.9.2010 17 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Suomalaisessa työeläketurvassa rahastoinnilla on tärkeä rooli Työntekijöiltä ja työnantajilta perittävistä eläkemaksuista noin 80 % menee suoraan nykyisten eläkemenojen kattamiseen ja 20 % rahastoihin. Tällä hetkellä rahastot ovat yli 1,5 x palkkasumma. Rahastoinnin avulla voidaan tasata eläkemaksua – rahastojen reaalituotot alentavat työeläkemaksun korotustarvetta. Pitkän tähtäimen menoennusteissa rahastojen reaalituotoksi on oletettu haastavat 4 %. Yksi prosenttiyksikkö lisää reaalituottoa merkitsee noin 1,5 %-yksikön ”säästöä” työeläkemaksussa. Rahastojen tuotoilla ei pystytä yksin ratkaisemaan eläketurvan rahoitukseen liittyviä korotuspaineita. Keskeinen tekijä eläketurvan rahoitustasapainon yhtälössä on kansan- talouden hyvinvointi: työllisyys hyvällä tasolla ja reaaliansiot kasvavat.

18 10.9.2010 18 © Eläke-Tapiola / Satu Huber KL 28.4.2010: Suomen eläkejärjestelmä maailman huippuluokkaa Suomalaiset kantavat huolta eläkkeistään, mutta eläkepommi on selvästi suurempi uhka useimmissa muissa maissa. Suomen osittain rahastoiva järjestelmä toimii mainiosti. Eläkejärjestelmässä on tarvittavaa kilpailua, mutta kyllin myös hyödyllistä yhteistyötä. Suomessa on löydetty toimiva jännite yksityisen ja julkisen systeemin välille. Rotman ICPM -eläketutkimusyksikköä johtava Keith Ambachtsheer kehuu Suomen eläkkeiden kattavuutta, sillä koko väestö on pakotettu systeemiin.

19 10.9.2010 19 © Eläke-Tapiola / Satu Huber 2005 eläkeuudistus kannustaa pidempiin työuriin Vuoden 2005 suuri eläkeuudistus valmisteltiin 2001 ja 2002. Tavoitteena oli lykätä eläkkeellesiirtymisikä vuoteen 2050 mennessä 2–3 vuodella. 2009 tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä noussut uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2009 eläkkeellesiirtymisikä nousi, vaikka taloudellinen tilanne oli vaikea ja työttömyys lisääntyi.

20 10.9.2010 20 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Lähde: ETK:n Työolot ja työssä jaksaminen -tutkimus, elokuu 2010 Eläkeaikomusten muutos vuosien 2003 ja 2008 välisenä aikana, 45–64-vuotiaat palkansaajat

21 10.9.2010 21 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Lähde: ETK:n Työolot ja työssä jaksaminen -tutkimus, elokuu 2010 Yhteenvetoa ETK:n tutkimuksesta

22 10.9.2010 22 © Eläke-Tapiola / Satu Huber 65-vuotiaiden miesten elinajanodote 1971–2008 ja ennuste vuoteen 2060 Lähde: ETK

23 10.9.2010 23 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Arviot elinaikakertoimeksi perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteisiin Syntymä-Eläkkeelle-Arvio vuosisiirtymisvuosi20022009 195720200,9560,930 196720300,9170,876 197720400,8920,833 198720500,8800,799 Lähde: ETK

24 10.9.2010 24 © Eläke-Tapiola / Satu Huber TyEL-menot ja -maksut, prosenttia palkkasummasta Lähde: Eläketurvakeskus 0 5 35 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 10 15 20 25 30 Prosenttia palkoista Maksu (3% reaalituotto) Maksu (4% reaalituotto) Maksu (5% reaalituotto) Meno

25 10.9.2010 25 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Sijoitustoiminnan tuotto 2008 (%)

26 10.9.2010 26 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Sijoitustoiminnan tuotto 2008 ja 2009 (%)

27 10.9.2010 27 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Keskituotto 2005–2009 (%)

28 10.9.2010 28 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Keskituotto 2000–2009 (%)

29 10.9.2010 29 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Yksityisalojen työeläkesijoitusten reaalikasvu tuottojen johdosta 1997–2009, % tasaisen 4 prosentin vuosituoton mukaan Lähde: TELA

30 10.9.2010 30 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Miten työeläkkeiden ja maksujen ennakoidaan kehittyvän? Eläkemenot 1)Menot suhteessa maksuihin kasvavat nopeasti 2009–2010 taantuman vuoksi. 2)Kasvu jatkuu: 2030-luvun alussa menot kolmannes työtulosummasta (2008 noin 22 %). Myöhemmin menoprosentti alenee hitaasti. Keskimääräinen eläketaso 1)Keskieläkkeen ostovoima kasvaa: nykyisin noin 1 260 euroa >> 2075 noin 3 200 euroa (Oletus reaaliansioiden kehityksestä 1,75 %). 2)Suhteessa keskipalkkaan eläketaso kääntyy laskuun 2010-luvun lopulla elinaikakertoimen vaikutuksesta. TyEL-maksu 1)TyEL-maksu nousee nykyisestä: 2010 noin 21 % >> 2025 noin 27 % Tämän jälkeen maksutaso alenee noin kaksi prosenttiyksikköä. 2)TyEL-maksun riittävä vakiotaso vuoden 2010 alusta lähtien olisi noin 25,4 prosenttia. Lähde: ETK

31 10.9.2010 31 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pyrkimys eläkekiistan ratkaisemiseen Lähde: ETK

32 10.9.2010 32 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Saadut eläke-ehdotukset liittyivät työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen eläkkeen karttumiin ikääntyneiden työntekoon ikärajoihin työnantajamaksuihin kuntoutukseen viestintään työuramittareihin työhyvinvointiin työterveyshuoltoon työttömyysturvaan ja sairausvakuutukseen verotukseen työvoimapalveluihin työehtosopimuksiin yms.

33 10.9.2010 33 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Esimerkkilaskelmia työkyvyttömyyden ja keskimääräisen eläkeiän välisestä suhteesta alle 40-vuotiailla alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet alkaisivat vasta 40-vuotiaana >> +0,2 vuotta alle 50-vuotiailla alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet alkaisivat vasta 50-vuotiaana >> +0,9 vuotta masennuksesta johtuvien eläkkeiden alkavuus puolittuisi >> +0,3 vuotta tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus puolittuisi >> +0,3 vuotta ”huonompi” yrityspuolisko työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa nousisi ”paremman” puoliskon tasolle >> + reilu vuosi

34 10.9.2010 34 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Työurien jatkaminen – työkyvyttömyyseläkkeet -Alaikäraja pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen saamiselle? -Esim. alle 50-vuotias ei saisi pysyvää tk-eläkettä muuten kuin aivan erityisistä syistä (vakava, parantumaton sairaus) -Masennus pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen syynä? -Kuntoutuksen rooli ennen kuin myönnetään pysyvä työkyvyttömyyseläke

35 10.9.2010 35 © Eläke-Tapiola / Satu Huber 2011 eduskuntavaalit – eläkevaalit? Varmoja vaaliteemoja: - eläkeikä - työkyvyttömyys ja pysyvä eläke - elinaikakerroin ja sen vaikutus - indeksitaso - ehkä myös sijoitus- ja kilpailuasiat

36 10.9.2010 36 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Entä yksilö – miten rahat riittävät eläkkeellä?

37 10.9.2010 37 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Ennuste elinaikakertoimen vaikutuksesta Lähde: ETK

38 10.9.2010 38 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Arvio elinajanodotteen kasvusta ja elinaikakertoimen ohjaamasta eläkkeellejäämisiästä Lähde: ETK, Tilastokeskus

39 10.9.2010 39 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Esimerkki 1 Vuonna 1987 syntynyt menee töihin 18-vuotiaana ja työskentelee eläkeikään saakka 2 500 euron kuukausipalkalla. Lakisääteinen työeläkekertymä 63-vuotiaana 1 671 e/kk (elinaikakerroin arviolta 0,799). Arvio eläkkeestä: 63-vuotiaana 1 335 €/kk 65-vuotiaana 1 504 €/kk 68-vuotiaana 1 758 €/kk

40 10.9.2010 40 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Esimerkki 2 Vuonna 1987 syntynyt menee töihin 18-vuotiaana ja työskentelee eläkeikään saakka 2 500 euron kuukausipalkalla. jää eläkkeelle 63-vuotiaana, lakisääteinen työeläkekertymä 1 335 e/kk Tekee eläkkeen rinnalla töitä 2 vuotta 2 500 euron kuukausipalkalla. eläkkeen rinnalla työskentelystä lisättävä eläke 56 e/kk eläkkeenaikaisesta työstä karttuneen eläkkeen saa maksuun 68- vuotiaana vanhuuseläke 68-vuotiaana 1 391 e/kk

41 10.9.2010 41 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Esimerkki 3 Vuonna 1987 syntynyt menee töihin 25-vuotiaana 2 500 euron kuukausipalkalla. Työhistoriassa työttömyysaikaa, äitiys-/vanhempainvapaata sekä opiskelua. eläkekertymä työstä 63-vuotiaana 1 285 €/kk eläkekertymä opiskeluajalta (amk-tutkinto 48 kk) 38 €/kk eläkekertymä äitiys-/vanhempainvapaalta 31 €/kk eläkekertymä ansiosidonnaisen päivärahan ajalta (18 kk) 41 €/kk Arvio eläkkeestä 63-vuotiaana 1 114 €/kk 65-vuotiaana 1 284 €/kk 68-vuotiaana 1 537 €/kk

42 10.9.2010 42 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Miten tulet toimeen korkeassa iässä? Kokonaiseläketurva Lakisäät. + vapaaeht. Varallisuus ml. omistusasunto Toimintakyky ja läheisten antama apu Julkiset palvelut Toimeentulo korkeassa iässä Lähde: Finanssialan Keskusliitto

43 10.9.2010 43 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Yksilön kannalta paras taloudellinen turva vanhuuden varalle muodostuu ehjästä ja riittävän pitkästä työurasta.

44 10.9.2010 44 © Eläke-Tapiola / Satu Huber Ajatuksia? Kommentteja? Kysymyksiä? Kiitos!