21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi1 YMEN1332 Laadullisen tutkimuksen suuntaukset Semioottinen analyysi 21.9.2011 Janne Autto

Esitys aiheesta: "21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi1 YMEN1332 Laadullisen tutkimuksen suuntaukset Semioottinen analyysi 21.9.2011 Janne Autto"— Esityksen transkriptio:

1 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi1 YMEN1332 Laadullisen tutkimuksen suuntaukset Semioottinen analyysi 21.9.2011 Janne Autto Janne.Autto@ulapland.fi

2 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi2 Luennon tavoitteet Millaisiin kysymyksiin semiotiikka vastaa? Millaisiin kysymyksiin semiotiikka vastaa? Semioottisen analyysin käytännöt? Semioottisen analyysin käytännöt? Semiotiikan paikka laadullisen tutkimuksen kentällä? Semiotiikan paikka laadullisen tutkimuksen kentällä?

3 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi3 Luennon rakenne Semiotiikka… Semiotiikka… –metodologiana –menetelmänä.

4 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi4 Semiotiikan historia Semiotiikan keskeisimmät hahmot Ferdinand de Saussure (1857-1913) ja Charles Anders Peirce (1839-1914). Myöhemmin Claude Lévi-Strauss. Semiotiikan keskeisimmät hahmot Ferdinand de Saussure (1857-1913) ja Charles Anders Peirce (1839-1914). Myöhemmin Claude Lévi-Strauss. Nykysemiootikkoja esim. Roland Barthes, Umberto Eco, Julia Kristeva ja Teresa de Lauretis. Suomessa Eero Tarasti, Kari Salosaari, Pertti Ahonen, Pekka Sulkunen, Jukka Törrönen, Risto Heiskala, Anu-Hanna Anttila, Niilo Kauppi, Eija Timonen ja Mauri Ylä-Kotola. Nykysemiootikkoja esim. Roland Barthes, Umberto Eco, Julia Kristeva ja Teresa de Lauretis. Suomessa Eero Tarasti, Kari Salosaari, Pertti Ahonen, Pekka Sulkunen, Jukka Törrönen, Risto Heiskala, Anu-Hanna Anttila, Niilo Kauppi, Eija Timonen ja Mauri Ylä-Kotola.

5 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi5 European Mind -tohtoriohjelma Doctoral Studies in Semiotics for a Knowledge and Value Based Society. Doctoral Studies in Semiotics for a Knowledge and Value Based Society. Lapin yliopiston hallinnoima. Lapin yliopiston hallinnoima. Semiotiikan kursseja syksystä 2011 alkaen. Semiotiikan kursseja syksystä 2011 alkaen.

6 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi6 Mitä on semiotiikka? Semiotiikassa tutkitaan merkkejä, merkkijärjestelmiä ja merkityksiä sekä niiden tuottamista ja käyttöä. Semiotiikassa tutkitaan merkkejä, merkkijärjestelmiä ja merkityksiä sekä niiden tuottamista ja käyttöä.

7 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi7 Merkin käsite Merkki = merkitsijä ja merkitty. Merkitsijän ja merkityn suhde on sopimuksellinen. Merkit saavat merkityksensä suhteessa merkkijärjestelmän muihin merkkeihin. Merkki = merkitsijä ja merkitty. Merkitsijän ja merkityn suhde on sopimuksellinen. Merkit saavat merkityksensä suhteessa merkkijärjestelmän muihin merkkeihin.

8 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi8 Representaatio ”(…) suggests in a more or less explicit way that language would have as a function being there in the place of something else; that is, a function of representing a different ”reality”. (…) Words, then, are only signs, representations of of the world.” (Greimas & Courtés 1982.) ”(…) suggests in a more or less explicit way that language would have as a function being there in the place of something else; that is, a function of representing a different ”reality”. (…) Words, then, are only signs, representations of of the world.” (Greimas & Courtés 1982.)

9 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi9 Semiotiikka – semantiikka: Semantiikka ”tutkii vain niitä merkityksiä, joita merkeillä välitetään ja on suppeampi semiotiikan erikoisalue. Semiotiikka ei tutki vain kaikkein ilmeisimpiä merkkejä, vaan myös sitä miten merkkien avulla ihminen toimii, viestii ja jopa ajattelee”. (Tarasti 1998.) Semantiikka ”tutkii vain niitä merkityksiä, joita merkeillä välitetään ja on suppeampi semiotiikan erikoisalue. Semiotiikka ei tutki vain kaikkein ilmeisimpiä merkkejä, vaan myös sitä miten merkkien avulla ihminen toimii, viestii ja jopa ajattelee”. (Tarasti 1998.)

10 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi10 Sosiosemiotiikka ”sociosemiotics”, ”social semiotics” ja ”Social Semiotics” ”sociosemiotics”, ”social semiotics” ja ”Social Semiotics” ”applied semiotics” ”applied semiotics” Kriittinen merkkitutkimus, joka tarkastelee erityisiä ja strategisia tapoja, joilla merkkejä käytetään sosiaalisissa muodostumissa (Paul Cobley & Anti Randviir 2009). Kriittinen merkkitutkimus, joka tarkastelee erityisiä ja strategisia tapoja, joilla merkkejä käytetään sosiaalisissa muodostumissa (Paul Cobley & Anti Randviir 2009).

11 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi11 Monitieteisyys Semiotiikan vaikutus laajeni kielellisen ja kulttuurisen käänteen myötä. Semiotiikan vaikutus laajeni kielellisen ja kulttuurisen käänteen myötä.

12 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi12 Suhde diskurssianalyysiin — yhteisiä lähtökohtia Kielenkäytöllä rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Kielenkäytöllä rakennetaan sosiaalista todellisuutta. –Semiotiikassa myös kuvalliset merkit. Sama ilmiö tai asia voidaan kuvata eri tavoilla.

13 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi13 Jalkahieronta =

14 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi14 Jalkahieronta =

15 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi15 Merkitysten rakentuminen on kontekstisidonnaista

16 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi16 Merkitysten rakentuminen on kontekstisidonnaista

17 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi17 Suhde diskurssianalyysiin — yhteisiä lähtökohtia Aineistot rakentavat ihmisille (ym. toimijoille) tietynlaisia (subjekti) asemia. Aineistot rakentavat ihmisille (ym. toimijoille) tietynlaisia (subjekti) asemia. –Esim. Marcelluksen ja Antwanin asemat? Asioiden kuvaamiseen liittyy vallankäyttöä. Asioiden kuvaamiseen liittyy vallankäyttöä.

18 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi18 Suhde diskurssianalyysiin — eroja Semioottinen lähestymistapa keskittyy enemmän merkitysten rakentumiseen kuin diskurssianalyysi, joka puolestaan korostaa enemmän merkitysten poliittisia seurauksia. (Stuart Hall, Representation 1997) Semioottinen lähestymistapa keskittyy enemmän merkitysten rakentumiseen kuin diskurssianalyysi, joka puolestaan korostaa enemmän merkitysten poliittisia seurauksia. (Stuart Hall, Representation 1997) ”Semiotiikka operoi (…) diskurssianalyysiä enemmän tekstin sisällä tarkastellen merkkien suhdetta toisiinsa ja niiden rakentumista tekstissä. Diskurssianalyysissä kiinnostus on ennen kaikkea aktiivisessa kielenkäytössä, erilaisissa käytännöissä ja kielenkäytön tilanteissa ja laajemmissa kulttuurisissa seurauksissa”. (Arja Jokinen, Diskurssianalyysi liikkeessä 1999, 49) ”Semiotiikka operoi (…) diskurssianalyysiä enemmän tekstin sisällä tarkastellen merkkien suhdetta toisiinsa ja niiden rakentumista tekstissä. Diskurssianalyysissä kiinnostus on ennen kaikkea aktiivisessa kielenkäytössä, erilaisissa käytännöissä ja kielenkäytön tilanteissa ja laajemmissa kulttuurisissa seurauksissa”. (Arja Jokinen, Diskurssianalyysi liikkeessä 1999, 49)

19 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi19 ”Tekijän kuolema, tekstin syntymä” (Barthes 1993)

20 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi20 Roland Barthes: Denotaatio = ilmimerkitys Denotaatio = ilmimerkitys Konnotaatio = sivumerkitys, kulttuurinen merkitys Konnotaatio = sivumerkitys, kulttuurinen merkitys

21 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi21 Paris-Match (Barthes 1977)

22 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi22 Panzani-mainos (Barthes 1977)

23 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi23 ”Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia” (Helsingin Sanomat 24.9.2008)

24 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi24 Algirdas Julien Greimas (1917-1992) ja Pariisin koulukunta. Algirdas Julien Greimas (1917-1992) ja Pariisin koulukunta. Merkitsijän tasoa analysoimalla pyritään hahmottamaan merkityksen mahdollistava rakenne. Merkitsevän rakenteen perustana on vastakohta merkitsevien elementtien välillä. Merkitsijän tasoa analysoimalla pyritään hahmottamaan merkityksen mahdollistava rakenne. Merkitsevän rakenteen perustana on vastakohta merkitsevien elementtien välillä. Greimasilainen semiotiikka

25 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi25 Aktanttimalli Toimijoiden ja asioiden väliset suhteet JA kronologia. Toimijoiden ja asioiden väliset suhteet JA kronologia. Aktantti: toimijarooli, joka tietyllä tekstin osalla on suhteessa toiseen tekstiosaan. Aktantti: toimijarooli, joka tietyllä tekstin osalla on suhteessa toiseen tekstiosaan. Seitsemän erilaista toimijaroolia: subjekti, objekti, auttaja, vastasubjekti, vastustaja, lähettäjä ja vastaanottaja. Seitsemän erilaista toimijaroolia: subjekti, objekti, auttaja, vastasubjekti, vastustaja, lähettäjä ja vastaanottaja.

26 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi26 lähettäjä objekti vastaanottaja vasta-subjekti vastustaja subjekti auttaja Aktanttimalli

27 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi27 Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia (HS:n pääkirjoitus 24.9.2008) Kauhajoen ammattioppilaitoksessa tapahtui tiistaina se pahin, mitä Jokelan ampumatragedian jälkeen pelättiin. Kymmenen nuoren ihmisen elämä päättyi, kun oppilastoveri ampui heidät kylmäverisesti käsiaseella. Surmaaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Kuolleiden lisäksi Kauhajoella loukkaantui kolme oppilasta. Viime syksyyn asti Suomen koulujärjestelmästä liikkui maailmalla vain myönteisiä uutisia. Hyvät opettajat kouluttavat pohjoisessa maassa oppilaita niin tehokkaasti, että Suomen koululaiset kirivät parhaimpien joukkoon useiden aineiden hallinnassa. Vajaassa vuodessa Suomen koululaitoksesta on levinnyt maailmalle hyvin toisenlainen kuva; Suomen koulut nousevat väkivaltatilastoissa väkilukuun nähden jo läntisen maailman koulujen kärkeen. Lähes 20 nuorta on vuoden aikana kuollut väkivaltaisesti koulussa.

28 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi28 Lukemattomissa kouluissa ja ennen kaikkea koululaisten ja opiskelijoiden kodeissa pohditaan nyt, miten tähän tilanteeseen on tultu. Onko koulussa keskitytty hyvien arvosanojen metsästämiseen yhteisöllisyyden kustannuksella? Onko nuorten kasvatuksessa unohtunut empatian vaaliminen, jolloin täysin tunteeton puoli ihmisissä pääsee helposti vallalle? Toimivatko oppilaitokset vain tehokkuusmittareiden armoilla, ja tavoittelevatko ne tilastovoittoja ihmisyyden kustannuksella? Mitä kouluissa ja muissa oppilaitoksissa voitaisiin tehdä välittämisen hyväksi ja keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi? Kauhajoen ja Jokelan ampumistapaukset ovat erillisiä tapahtumia, mutta ne muistuttavat toisiaan siinä, että kumpikin ampuja esittäytyi internet-sivuilla. Verkkoyhteydet olivat parhaassa tapauksessa yritys etsiä sekä lämmintä yhteisöä että hyväksytyksi tulemista, jota ilman he ehkä kokivat jääneensä reaalimaailmassa. Verkossa halukas pääsee monen yhteisön jäseneksi, mutta ne yhteisöt harvoin pitävät huolta jäsenistään. Verkkoa ei pidä tästäkään tapahtumasta syyllistää, mutta voi hyvin kysyä, kuinka paljon verkko saattaa ruokkia ihmisluonteen varjoisaa puolta, kun se tarjoaa todellisen elämän rinnalle keinotekoisen virtuaalimaailman, jossa ihminen voi kokea olevansa muita ylempänä. (…) Kauhajoen tapaus osoittaa, että nuorten käyttämät sivustot voivat toimia myös herättäjinä. Tieto ampumavideosta saavutti poliisin, mutta poliisilta puuttuivat keinot toimia.

29 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi29 Jokelan tragedian jälkeen keskusteltiin paljon Suomen aselaista, joka sallii lähes kenen tahansa hankkia itselleen käsiaseen. Kauhajoen ampujallakin oli tuore aseenkantolupa pienikaliiberiseen pistooliin. Sen kaliiberit riittivät kuitenkin päättämään monen nuoren ihmisen elämän ja levittämään suunnatonta kärsimystä ja tuhoa laajalti. Nyt on tarkkaan harkittava, pitääkö lähes kenen tahansa saada pitää hallussaan edes pienikaliiberista käsiasetta. Samalla pitäisi uudelleen pohtia sitä, missä luvallisia tarkkuusammuntaan tarkoitettuja aseita saa säilyttää. Ampumaseurat vetosivat Jokelan tragedian jälkeen siihen, että aseiden säilyttämisestä ampumaseurojen kaapeissa aiheutuisi suuri turvallisuusriski. Kaksi ampumisvälikohtausta kouluissa osoittavat, etteivät kotona säilytetyt aseet ole yhtään pienempi riski. On hyvä, että hallitus lupailee ripeitä toimia. Vajaan vuoden sisällä tapahtuneet tragediat kouluissa osoittavat, että pahoinvointi nuorten keskuudessa johtaa yhä raaempiin tekoihin. On aika pysähtyä vakavasti miettimään, ovatko tapahtuneet julmuudet tehokkuusvaatimusten hinta. Ihmisen arjen ahdistus ei saa toistuvasti purkautua järjettömiin väkivallantekoihin tässä valitettavan väkivaltaisessa maassa.

30 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi30 Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia (HS 24.9.2008)

31 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi31 AsemaToimija SubjektiYhteiskunta ObjektiYhteisöllisyys Vastasubjekti Väkivalta (ampumistapaukset) Vastustaja Empatian unohtuminen kasvatuksessa, tehokkuusajattelu, internet Auttaja Välittäminen ja keskinäinen luottamus VastaanottajaNuoret Lähettäjä Väkivaltatilastot, Kauhajoen tapaus (sivustot herättäjinä), Jokela-keskustelut (aselaki), kirjoittaja ”Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia”

32 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi32 Asema Toimija/Tarina 1 Toimija/Tarina 2 Toimija/Tarina 3 Lähettäjä(velvoite)Postman Suomalainen tutkimus Heleena Savela, Euroopan Yhteisö Subjekti amerikkalaiset lapset suomalaiset lapset pieni kansakunta Objekti (tahdon kohde) lukutaitolukutaito Euroopan yhteisössä menestyminen Auttaja Kirjallinen viestintä Vanhemmat, iltasatu, kirjallisuuden perinne Kirjallinen viestintä, lukemiskulttuuri, koulu ja kirjasto Vastasubjektitelevisiotelevisioopetusministeriö Vastaanottaja Tulevat sukupolvet Tarinalinjat (Törrönen 1999, 59)

33 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi33 Aineiston moniäänisyys Aineiston toimijoiden toiminnan mieli tai toimijoille tarjotut subjektiasemat. Aineiston toimijoiden toiminnan mieli tai toimijoille tarjotut subjektiasemat. Pragmaattiset modaliteetit (haluaminen, täytyminen, kykeneminen ja osaaminen). Pragmaattiset modaliteetit (haluaminen, täytyminen, kykeneminen ja osaaminen). Esim. kykeneminen: ”Tieto ampumavideosta saavutti poliisin, mutta poliisilta puuttuivat keinot toimia”. Esim. kykeneminen: ”Tieto ampumavideosta saavutti poliisin, mutta poliisilta puuttuivat keinot toimia”.

34 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi34 Aineiston vuorovaikutuksellinen ulottuvuus - Miten tekstissä puhutaan, vakuuttamisen keinot. -Esim. ”Suomen koulut nousevat väkivaltatilastoissa väkilukuun nähden jo läntisen maailman koulujen kärkeen.” (HS) -”Mooses lähti Jumalan luo vuorelle, ja Herra huusi hänelle: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille, Jaakobin jälkeläisille” (…) Niin Jumala puhui kaiken tämän (…)” (Toinen Mooseksen kirja)

35 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi35 Semioottinen analyysi Merkitysrakenteet, merkkijärjestelmät, merkkien väliset suhteet, kamppailu merkitsijän ja merkityn välisestä suhteesta. Merkitysrakenteet, merkkijärjestelmät, merkkien väliset suhteet, kamppailu merkitsijän ja merkityn välisestä suhteesta.

36 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi36 Semioottinen analyysi Menetelmä vai lähestymistapa? Menetelmä vai lähestymistapa? Vrt. diskurssianalyysi, narratiivinen ja retoriikan tutkimus Vrt. diskurssianalyysi, narratiivinen ja retoriikan tutkimus

37 21.9.2011Autto: Semioottinen analyysi37 Kirjallisuutta Tarasti, Eero (1990) Johdatusta semiotiikkaan. Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä. Gaudeamus, Helsinki. Tarasti, Eero (1990) Johdatusta semiotiikkaan. Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä. Gaudeamus, Helsinki. Sulkunen, Pekka & Törrönen, Jukka (toim.) (1997) Semioottisen sosiologian näkökulmia. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Gaudeamus, Helsinki. (Greimas) Sulkunen, Pekka & Törrönen, Jukka (toim.) (1997) Semioottisen sosiologian näkökulmia. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Gaudeamus, Helsinki. (Greimas) Seppänen, Janne (2005) Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. Vastapaino, Tampere. (visuaalinen aineisto) Seppänen, Janne (2005) Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. Vastapaino, Tampere. (visuaalinen aineisto) Anttila, Hanna-Leena (2004) ”Vapauteen, luontoon, aurinkoon on päästävä!” Lomapropagandaa työväestölle 1940-luvun lyhytelokuvissa. Sosiologia 4. (Greimas) Anttila, Hanna-Leena (2004) ”Vapauteen, luontoon, aurinkoon on päästävä!” Lomapropagandaa työväestölle 1940-luvun lyhytelokuvissa. Sosiologia 4. (Greimas) Autto, Janne (2005) Yksilön vai perheen oikeudet? Vapauksien, velvollisuuksien ja yleisen edun rakentuminen eduskunnan lastenhoitoa koskevissa keskusteluissa. Politiikka 47:1. (aktanttimalli) Autto, Janne (2005) Yksilön vai perheen oikeudet? Vapauksien, velvollisuuksien ja yleisen edun rakentuminen eduskunnan lastenhoitoa koskevissa keskusteluissa. Politiikka 47:1. (aktanttimalli) Matala, Sari (2004) Matkailuportaali virtuaalituristin valintojen tilana. Semioottisretorinen tapaustutkimus. Acta Universitatis Lapponiensis 79. (Peirce) Matala, Sari (2004) Matkailuportaali virtuaalituristin valintojen tilana. Semioottisretorinen tapaustutkimus. Acta Universitatis Lapponiensis 79. (Peirce) Sarpavaara, Harri (2004) Ruumiillisuus ja mainonta. Diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuus-representaatioista. Tampere University Press, Tampere. (Barthes) Sarpavaara, Harri (2004) Ruumiillisuus ja mainonta. Diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuus-representaatioista. Tampere University Press, Tampere. (Barthes) Veijola, Soile (2004) “Pelaajan ruumis. Sekapeli modaalisena sopimuksena” Teoksessa Eeva Jokinen, Marja Kaskisaari ja Marita Husso toim. Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö. Vastapaino, Tampere. (modaliteettien analyysi) Veijola, Soile (2004) “Pelaajan ruumis. Sekapeli modaalisena sopimuksena” Teoksessa Eeva Jokinen, Marja Kaskisaari ja Marita Husso toim. Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö. Vastapaino, Tampere. (modaliteettien analyysi) Autto, Janne (2007) Äitiyden muuttuva asema hyvinvointivaltion kansalaisuuden määrittelyissä. Sosiologia 44:3. (modaaliteettien analyysi) Autto, Janne (2007) Äitiyden muuttuva asema hyvinvointivaltion kansalaisuuden määrittelyissä. Sosiologia 44:3. (modaaliteettien analyysi)