Salon kaupunki Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut.

Esitys aiheesta: "Salon kaupunki Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut."— Esityksen transkriptio:

1 Salon kaupunki Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut

2 Salon kehittämisosion lähtökohdat  Asumispalveluiden järjestämisestä puuttui käytäntö  Asumispalvelujen prosesseja ei kuvattuna  Asiakkaat ohjattu pääasiassa tehostettuun palveluasumiseen hoitotahon toimesta  Kuntoutuksen seuranta vähäistä  Palvelutarpeenarviointiin ei välineitä  Oma asumispalveluyksikkö avattu 6/2013

3 Hankesuunnitelman mukaiset kehittämisen tavoitteet  Selvittää mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden uudistamistarpeet asiakkaan näkökulmasta  Tehostaa näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöä ja etsiä ja kehittää uusia toimintamalleja sekä arvioidaan niiden toimivuutta palveluiden räätälöinti asiakkaiden tarpeita vastaaviksi  Realististen tavoitteiden asettaminen kuntoutumiseen asiakasta kuulemalla  Asumispalveluiden piirissä asuvien asiakkaiden kuntoutuksen tehostaminen

4 Jatkuu  Arviointimittaristojen käyttöönotto Asiakastyytyväisyys ja palvelutarpeen/toimintakyvyn arviointiin  Riittävät, hyvin suunnitellut ja toimivat asumispalvelut tuotettuna kaupungin omana palveluna Mt-kuntoutujat tarpeellisten palvelujen piirissä  Salon toimintamallin luominen asumispalveluihin  Asiakkaiden itsenäisen elämänhallinnan lisääntyminen

5 Kehittämiskohteet  Salon malli Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden prosessin kehittäminen ja käytännön jalkauttaminen  Kajalakodin toiminnan kehittäminen

6 Salon malli Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämiskäytännöt ”Oma nimi ovessa”

7 Salon malli  Asiakkaat tulevat asumispalvelujen piiriin Mt-Sas-työryhmän kautta o Hakemus (lähete) Mt-Sas työryhmälle o Asiakkaille tehdään palvelutarpeen arviointi o Hakemuksen liitteeksi yhteenveto asumispalvelutarpeenarvioinnista  Asiakkaat asuvat omissa kodeissaan tarvittavien palvelujen tuella  Mt-Sas työryhmässä mietitään arvioinnin perusteella miten tarvittavat palvelut järjestetään ja asuinpaikka sekä muut kuntoutukseen ja hoitoon liittyvät palvelut  Oma koti  Y-Säätiö  Enolan kuntotuskoti  Kajalakoti, palvelu- tai tehostettu palveluasuminen  Ostopalvelu

8 Salon malli  Asiakkaille räätälöidään heidän tarvitsemat palvelut arvioinnin tulosten perusteella –Lääkehoito –Ateriointi –Työ- ja päivätoiminta –Kotikäynnit Kodin hoitoon liittyvät palvelut –Psykiatrinen hoito yhetistyössä esh:n kanssa –Intervallijaksot  Palvelut joustavasti järjestettävissä ja muokattavissa

9 Asumispalvelun portaat

10 Case-esimerkkejä asumispalvelujen järjestämisestä hankkeen aikana  Asiakas tehostetusta palveluasumisesta omaan asuntoon –Kaksi asiakasta  Omassa kodissa asuville asiakkaille intervallijaksoja –Useita  Tukiasumisen asukkaalle kuntoutusjakso tehostettuun palveluasumiseen –Yksi asiakas  Tukiasumisen asiakkaalle Enolan kuntoutuskodin ryhmätoimintaa –Yksi asiakas

11 Salon mallin hyödyt Asiakkaalle Voi asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Itsenäisen elämänhallinnan lisääntyminen Taloudellinen tilanne kohenee Organisaatiolle Asiakkaat oikeiden palvelujen piirissä, ei yli- tai alipalveluja o Palveluntarve arvioitu Asumispalvelujen kustannukset vähenevät Salon mallin mukainen palveluprosessi suunniteltu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa o Käytännön jalkautuminen tehokasta

12 Asumisen arviointi

13 Arvioinnin tavoite  Arvioida asiakkaan valmiuksia ja taitoja selviytyä päivittäisestä asumisesta.  Arvioinnin avulla saadaan käsitys asiakkaan toimintakyvystä ja tarvittavista palveluista.  Asumispalveluiden asiakkaat asuvat tarvitsemiensa palvelujen mukaisesti oikeissa paikoissa. –Tehostettu-, palveluasuminen tai tukiasuminen –Ei yli- tai alipalvelua.  Väline asiakkaan kuntoutumisen seurantaan.

14 Kohderyhmä  Asiakkaat, joille haetaan asumispalveluja  Asiakkaat, joiden palveluntarvetta tulee arvioida tarvittavien palvelujen järjestämiseksi  Asiakkaat, joiden toimintakyvystä tarvitaan tarkempaa ja konkreettisempaa tietoa

15 Arvioinnin sisältö  Arvioinnin tekee toimintaterapeutti  Vähintään neljä tapaamista.  Tapaamisiin sisältyy aina haastattelu, itsearviointi, kotikäynti sekä toiminnallisen tilanteen arviointia.  Arviointi kirjataan potilastietojärjestelmään ja arvioinnista tehdään yhteenveto.

16 Haastattelu ja itsearviointi  Haastattelu ja itsearvioini toteutetaan Ocairs-haastattelumallin pohjalta.  Aihealueet: –Itsestä huolehtiminen, asioiminen ja kotielämä –Elinympäristössä toimiminen –Vapaa-ajan viettäminen –Psyykkiset taidot ja valmiudet

17 Toiminnalliset tilanteet  Keittiötoiminnot; ruoan suunnittelu, kaupassa asiointi ja ruoan valmistus  Kodista huolehtiminen; siivous  Itsestä huolehtiminen; hygienia, vuorokausirytmi  Välineenä Mohost-seulonta-arviointi  Toimintakyvyn kuvaamisessa käytetään Sofas-asteikkoa.  Vaikeusasteet; vaikea, keskitaso ja helppo  Toimintaterapeutti arvioi mitä vaikeusastetta käytetään

18

19 Palvelukartta

20  Idea Broadwiev:n palvelumuotoilutyöpajasta  Asiakkaan kaikki palvelut kerättynä yhteen lomakkeeseen  Helpottaa asiakasta ja työntekijöitä hahmottamaan asiakkaan palveluverkostoa ja sen toimijoita  Apuna omatyöntekijän, vastuutyöntekijöiden ja omaohjaajan määrittelyssä ja suunnitelmien teossa.  Suunniteltu työpajoissa Asiakas Kaupungin mielenterveyspalvelut Esh, poliklinikka ja sairaala Sosiaalityön palvelut  Pilotointi  Keinot palvelukartan sähköiseen jakamiseen on vielä ratkaisematta.

21 Palvelukartta

22 Kajalakoti

23 Lähtökohdat  Ensimmäinen Salon kaupungin ympärivuorokautista hoitoa antava asumispalveluyksikkö.  Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista.  Asukkaat psykiatrisesta sairaalasta ja ostopalveluista yksityisistä hoitokodeista.  Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen alkuvaiheessa.  Henkilökunta ja asukkaat mukana kehittämässä ja suunnittelemassa toimintaa.

24 Asiakastyytyväisyyskysely  Turun ammattikorkeakoulun toteuttama asiakastyytyväisyyskysely ja asiakasraati Kajalakodin ja Enolan kuntoutuskodin asukkaille ja omaisille  Kyselyt ja haastattelut toukokuussa 2014, asiakasraati kesäkuussa  Arvioitiin fyysisiä olosuhteita, luotettavuutta, palvelujen saatavuutta, henkilökunnan ammattitaitoa, asukkaan yksilöllisyyden huomioimista, hoitotyötä  Arviointiskaala 1-5, asukkaiden antama keskiarvo 4,18 ja omaisten 3,85

25  Omaisille tiedottaminen  Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadinta/päivittäminen  Omaiset mukaan hoitoneuvotteluihin (itsemääräämisoikeus)  Omaohjaajan toimintamallia jatketaan ja kehitetään Kehittämisehdotuksia

26 Asukkaiden kehittämistyöryhmä  Ryhmään ilmoittautui neljä vapaaehtoista  Kokoontumisia yhteensä neljä kertaa  Keskustelevia, ei ennalta määriteltyjä aiheita  Toiveet huomioitiin toimintaa suunnitellessa Työntekijöiden haastattelu  Kaikki Kajalakodin vakituiset työntekijät haastateltiin  Kartoitettiin kiinnostuksenkohteita ryhmätoimintaan

27 Tulokset  Kuntoutussuunnitelmien laadittu ja päivitetty  Kehitetty ja toteutettu viikko-ohjelman työntekijöille asiakkaiden kuntoutussuunnitelmien tavoitteet huomioiden  Ryhmätoimintoja suunniteltu asukkaiden tavoitteet huomioiden –Musiikki –Puutarha –Kuntosali  Kuntoutuskatsauslomake  Omaohjaajan toimenkuva on kuvattu, työ jatkuu…

28 Kiitos mielenkiinnosta