1 Tulevaisuuden hyvinvoinnin tekijät - Miten saadaan kaikki pysymään mukana? Lea Karjalainen Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö-TVY ry.

Esitys aiheesta: "1 Tulevaisuuden hyvinvoinnin tekijät - Miten saadaan kaikki pysymään mukana? Lea Karjalainen Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö-TVY ry."— Esityksen transkriptio:

1 1 Tulevaisuuden hyvinvoinnin tekijät - Miten saadaan kaikki pysymään mukana? Lea Karjalainen Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö-TVY ry Finlands Arbetslösas Samarbetsorganisation - TVY rf

2 2 Tulevaisuuden hyvinvoinnin tekijät - Miten saadaan kaikki pysymään mukana? Ketkä eivät ole pysyneet mukana? nuoret ilman työkokemusta tai koulutusta (useat työttömien lapsia) ikääntyneet työttömät työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat

3 3 Varhaisen puuttumisen tarpeen tunnistaminen Paakkosen tutkimuksen mukaan avohoidossa eniten säästäneet kunnat v. 1994 lähtien joutuivat satsaamaan jo 2000-luvun alkupuolella huomattavasti vertailukuntia enemmän erikoissairaanhoitoon. Vaikeahoitoinen lapsi/ nuori Kustannukset voivat nousta yhteiskunnalle 1,7 miljoonaan euroa 18-ikävuoteen mennessä. Itä- Suomen yliopisto/ maaliskuu 2012. Väitös Tarja Paakkonen Menetetty työpanos, jos siirtyy 30-vuotiaana eläkkeelle: 1,5 milj. euroa

4 4 Vuonna 2008… Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 4000 alle 34-vuotiasta 16-34 -vuotiaiden työpanoksen menetyksen arvo yhteiskunnalle 6,6 miljardia euroa. (vrs. työura 65 ikävuoteen). Guy Ahonen, työterveyslaitoksen tutkijaprofessori, Työ terveys ja turvallisuus lehti 2010, ”Nuorten masennus maksaa miljardeja”

5 5 Lama-ajan lapset THL, Reija Paananen, Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään Vuonna 1987 syntyneet 60 000 hengen ikäluokka, joista 10 000 puuttuu peruskoulun jälkeinen ammatillinen koulutus, tutkinto puuttui 21-vuoteen asti Joka viidenneksellä ikäluokasta erikoissairaanhoidollisia psykiatrisia ongelmia tai mielenterveydellistä lääkitystä Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintöjä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Periytyvä työttömyys ja köyhyys 5 v. toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista 70 % sai toimeentulotukea.

6 6 Periytyvyys Mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea sitä enemmän lapset käyttävät: - Mielenterveyspalveluja - Psyykelääkkeitä - Tekevät rikoksia - Joutuvat huostaan otetuiksi

7 7 Elämän rajallisuus Virikkeetön lapsuus Oma jaksaminen vanhemmilla loppunut, syrjäytyminen yhteiskunnallisesta elämästä on olennaisempaa kuin köyhyys TVY ry:n koko toiminta-ajan periaate: jokaiseen perheeseen ainakin toiselle vanhemmista taattava työpaikka tai osallisuus yhteiskuntaan. - Jokaisesta kodista täytyy olla vuorovaikutuksellinen yhteys yhteiskuntaan

8 8 Suomen perustuslaki 18§ ja 19 § 19 § Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. 18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Rikotaanko perustuslakia? Riittääkö meidän perustuslaki turvaamaan perheiden osallisuuden? Noudatetaanko meillä perustuslain henkeä?

9 9 Varhaisen puuttumisen strategia Mitä tapahtui ennen kouluikää? Mitä ennen ikävuotta 18? Lapsen kaksi ensimäistä elinvuotta ovat elämän tärkeimmät! Perusturvallisuus ja perusturvallisuus Äitiys- ja lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Usko varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen

10 10 Varhainen puuttuminen Usko vanhemmuuden tukemisen tarpeellisuuteen Usko lisäresurssien tärkeyteen! Usko neuvolahenkilöstön ja opettajien havannointikykyyn

11 11 Neuvolajärjestelmä - Liian vähän kouluterveydenhoitajia - Liian vähän koululääkäreitä - Uskon ongelmien tunnistamiseen jos on resursseja - Ongelmien tiedostaminen kodeissa! - Ongelmien tunnistaminen ja tunnustaminen - Lukihäiriöt - Sukupolvien perimä – mallien puute - Erityispalveluiden hitaus

12 12 Puuttuminen ja reagointi Etsivä työ hidasta… Aktivointi vaikeaa kun pudonnut, nuorten oma tahto! Yhteistyö kodin ja verkostojen välillä Sastamalan malli: Olemme kaikki vastuussa kaikista lapsista! Palvelujen piirissä, joku viranomainen tietä. Terveystoimi, sos-, te-, oppilaitos

13 13 Palvelujen verkoston rakenteet Asiakasrekisterijärjestelmän uudistaminen - viranomaisten välisten yhteistyön puuttuminen tietosuojalain varjolla ongelma Kunnissa ammattitaitoiset ihmiset: silläkin uhalla että asiakkaan tietosuoja rikkoutuu Samalla perheellä oma lääkäri, oma sosiaalihoitaja, oma Te-neuvoja jne. (mutta asiakkaalla oikeus valita)

14 14 Muutosten tarve palveluihin Asiakkaan aito ja varhainen kuuleminen Jokaisessa perheessä ainakin yksi työssäkäyvä Lasten ja kouluterveydenhuollossa korkea resursointi Täytäntöönpano ei toimi

15 15 Muutosten tarve Asenteet: Jokainen on oman elämänsä asiantuntija Tasa-arvo: Työmarkkinatuen tarveharkinta kokonaan pois Ihmisarvo: Jokainen elämä on yhtä tärkeä Tulevaisuus: Omilla valinnoilla ja palveluverkostolla mahdollisuus vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen

16 16 Kuntouttavan rahoitus Kuntien valtionapu Työttömien terveydenhuolto ja Kuntouttava työtoiminta rinnakkain 5 euroa/ kunnan 7-64 -vuotiaat kunnan asukkaat Työtoiminnan toteuttajat vastuukunnissa Työllisyysmäärärahoilla 10 euroa/ osallisuuspäivä tulee valtiolta

17 17 Jos halutaan katkaista syrjäytymisen kierre ketä tuetaan? Työ on parasta sosiaaliturvaa Perushoitoon pitää satsata enemmän Varhaista tukea tarvitaan joka rintamalla – myös syrjäytymisvaarassa olevissa yli 50 v. työttömissä Positiivista diskriminaatiota toisen vanhemman aikaistettuun työnsaantiin lapsiperheissä, joissa kummatkin vanhemmat työttömiä tai yksinhuoltajaperheissä? (esim. 200 työttömyys pv. jälkeen taattu työpaikka) Voidaanko näin ajatella yksilöiden välisiin oikeuksiin perustuvassa yhteiskunnassa? Perhemallin kannustaminen ja esteiden (esim. työmarkkinatuen tarverharkinnan) poistaminen

18 18 Mitä se maksaa valtiolle? Työmarkkinatuen rahoitus 50/50 valtio/kunta Kunta saa kunnallisveron n. 20 prosenttia työmarkkinatuen etuudesta Toimeentulotuen rahoitus 50/50 valtio/kunta Terveydenhuollon järjestäminen Toimintapäivää kohden 10 e KUTY toteuttajalle/valtio Asiakas saa ylläpitokorvauksen tai toimintarahan/valtio

19 19 Passiivinen työmarkkinatuki Passiivituella olevan meno-osuus kunnalle T.mark.tuki v.-12 (651 €) kunta-327 € Toimeentulotuki (arvio)440€-215 € Välilliset sos.terv.menot -50 € Yhteiskun. investointien poisto-363 € Kunnallisveron osuus 20%+130€ Yhteensä - 725€ (”Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa”)